Rock, pop, alternative ›

Tiedän että tästä rock legendasta on keskusteltu mutta ite oli pakko kirjoittaa koska olen fani henkeen ja vereen. Ian Gillanin ääni oli mielestäni 70-luvun komeimpia..Child in time on hyvä esimerkki. Ritchie Blackmore keksi tuon kuuluisan Smoke on the water riffin ja Glover, Lord ja Paice taas olivat viimeinen lisä tämän legendan syntyyn. Bändi on mielestäni edelleen vedossa vaikka Don Airey ei nyt Lordin tasolla olekkaan. Steve Morse toi lisää heavyä tähän bändiin hyvillä tilutus sooloillaan vaikka Blackmore oli melodisempi.. Oli muuten hyvä keikka 2003 marraskuussa Uriah Heepin kanssa

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=72739&o=0
 
Ennestään aiheesta löyty jo tommonen ketju.
---

Itselleni Deep Purple on ehkä se rakkain 70-luvun jytäbändi tai vähintään jaetulla ykkössijalla Black Sabbathin kanssa. Kaikki levyt 60- ja 70-luvuilta ovat huippuja, mutta suosikki lienee Fireball. Se oli eka levy mitä bändiltä kuulin, joten on sillä ihan nostalgia-arvoakin. Gillanin ja Gloverin jälkeiset funkimmat levyt ovat myös aivan huippuja. Burn on täyttä rautaa koko levy. Stormbringer on tosin jäänyt hiukan etäiseksi levyksi itselleni. En tiedä miksi. Ei vaan kolahda. Come Taste the Band on kaksijakoinen levy mielestäni. Siinä on aivan huippubiisejä ja sitten muutama ei-niin-huippu. Ja tavallaan on vähän kyseenalaista, että onko kyseessä edes "Deep Purple"-levy, kun miehistö on niin muuttunut.
Kova bändi. Livenäkin näin eräs vuosi sitten Helsingin jäähallissa. Morse tosin vingutti vähän liikaa mun makuun.

Kyllähän tuo markII on SE Deep Purple kokoonpano, ainakin näin ihteni mielestä. Tämä ei tarkoita etteikö muut kokoonpanot olisi tehneet loistavaa musiikkia, mutta jotenkin se Deep Purplen olemus kiteytyy tuohon kokoonpanoon. Fireball on itsellekki ehkä se ykköslevy heidän tuotannostaan, ja se oli myös minulle ensimmäinen ostamani heidän levy, mutta kyllähän kaikki 70-luvun levyt on aivan ykkösiä verrattuna muihin bändeihin. Ja kukapa Deep Purplesta pitävä ihminen ei pidä yhtenä musiikinhistorian parhaimmista levyistä In Rockia? Tai Machine Headia? Tai Burnia? Helevetin loistavia levyjä kokonaisuuksissaan, ei pelkkiä siellä täällä olevia ässäbiisejä vaan ässäkokonaisuuksia.
 
MarkIII oli myöskin hieno kokoonpano joka teki monia upeita biisejä, mutta Glenn Hughesin laulu vain jotenkin tuppaa ärsyttämään. Coverdalellahan on tunnetusti komea ja rosoinen ääni jota mielellään kuuntelee, mutta Hughesille ei välttämättä olisi tarvinnut nuin palijo laulutilaa antaa. Varsinkin joitakin näitä tuon kokoonpanon live-tallenteita kuunnellessa ei voi välttyä siltä tunteelta, että Hughes yrittää MarkII:n biisejä laulaessaan epätoivoisesti kopioida Gillanin laulutyyliä ja -maneereita. Mutta basistinahan herra on loistava.
 
Ilman Blackmorea bändi onnistui kuitenkin jotenkin pitämään "liekkiä" yllä, ei Come Taste the Band huono levy ole, monta hyvää biisiä (Gettin' Tighter, Lady Luck, You Keep on Movin'...)mutta jotenkin alitajuntaisesti kitarointi ei kuulosta luontevalta tai "sopivalta" kun puikoissa ei ole bläkkis. Tämä ei taas päde Morsen aikaiseen purpleen, tämä herra toi niin palijo positiivista tuulta bändiin ja biisit sai uutta mielenkiintoa ja hieman paluuta vanhaan tuotantoon hieman epätasaisen ja röpelöisen 80-luvun tuotoksien jäläkeen.
 
No, pitkää paasausta. Kyseessähän on allekirjoittaneen mieliorkesteri eli lempibändi.=)

MarkIII oli myöskin hieno kokoonpano joka teki monia upeita biisejä, mutta Glenn Hughesin laulu vain jotenkin tuppaa ärsyttämään.
 
Joo niin tekee. En oikein tajua miksi basistin pitää hoilata niin paljon, kun bändissä oli muutenkin asian täysin hallitseva vokalisti. Ehkä se oli sitten jotain egoilua. Eikös tässä ollut ihan bändin sisälläkin jotain taistelua, kun Hughes halusi saada enemmänkin laulettavaa? Hyvä laulajahan se oli, mutta sen ääni on kyllä jollain tapaa ärsyttävä. Ei se nyt yhtään biisiä pilaamaan päässyt onneksi.

Kyllä mielestäni Bändi toimii vieläkin.. Onhan mukana kumminkin vielä Gillan, Glover ja Paice. Morsen tilutukset toivat bändin enemmän nykyaikaan mutta onko se kannattavaa? Seuraava Deep Purple levy tuo mukanaan odotuksia koska Bananas oli pieni pettymys.. Blackmore on juuri julkaissu Blackmores Nightin kanssa uuden levyn joka on muuten loistavaa kitarointia. Älkää muuten unohtako Made in Japan levyä joka oli ja on edelleen aivan loistava live levy!

Täällähän puhutaan asiaa. Kiitos siitä.
 
Otsikon kokoonpanoa kovempaa on hankala kasata.

Noissa 70-luvun Mark II:sen levyissä iskee välillä meikäläiselle kyllästymispiste - eritoten Machine Headin kohdalla.Ne biisit on vain kuullut niin helkkarin monta kertaa.Levyhän on sinänsä aivan loistava.Kuten muutkin mark II:sen levyt.House of blue lightistakin pidän vaikkei se muiden tasolle yllä ja Battle rages on kolisee myös.
 
Mark III levyistä Burn on ehdoton helmi.Itse asiassa parhaita Purple-levyjä IMO.Tuli juuri hankittua tuo re-masteroitu versio ja kyllä toimii.Stormbringerillä on muutamakin loistava veto: nimibiisi,Gypsy,Lady Double Dealer ja Soldier of fortune ja tänä vuonna pitäisi senkin re-masterin ilmestyä.
 
Mark IV toimii myös vaikka erilaista Purplea onkin.Bolin on erilainen kitaristi kuin Blackmore ,mutta pätevä mies kuitenkin ja löytyy sieltä niitä tuttujakin Purple-elementtejä.Come taste the band-levyä tulee pyöriteltyä yllättävän usein.Eritoten "You keep on movin'" sykähdyttää lähes joka kerta.Herkkää.
 
Tuo uusin Bananas on myös minusta melko hyvä levy.Walk on,House of pain,nimibiisi ja Doin' it tonight (?) kuuluvat lempibiiseihin tuolta levyltä.Pesee Abandonin IMO.

Älkää muuten unohtako Made in Japan levyä joka oli ja on edelleen aivan loistava live levy!
 
Aivan. Se levyhän oli käytännössä ensimmäisiä livetuplia koskaan, eikä mielestäni sen jäläkeen ole edes kovin montaa mainitsemisen arvoista livetuplaa tullut, ellei mennä jo metallin puolelle...Mutta kuten Listen, Learn, Read on-boksissa mainitaan : "Made In Japan set a trend for Japanese live albums; few came close." Tuon pystyy täysin allekirjoittamaan.
 
Eikös tässä ollut ihan bändin sisälläkin jotain taistelua, kun Hughes halusi saada enemmänkin laulettavaa?
 
Jep, näinhän tuo Lord:kin mainitsi jossain 70-luvun haastattelussakin, että "Coverdalea tympii kun basisti vie häneltä laulutilaa, ja sikäli ymmärrettävää jos Coverdalea tympii, koska hänet otettiin kuitenkin tähän bändiin laulamaan, ykkösvokalistiksi."
 
Ja Hughesia kohtaan ei kyllä liiemmin ole sympatioita muutenkaan, pääosin sen takia että herran ja Bolinin huumesekoilut aiheuttivat käytännössä Purplen lopettamisen silloin 70-luvulla. Mutta, tämä on historiaa eikä edes tee mieli ajatella miten olisi käynyt jos näin ei olisi käynyt...

Minulla Deep Purple on aina jäänyt vähän Zeppelinin varjoon, mutta vain vähän. Aikoinaan Helsingin jäähallissa tuli orkesteri nähtyä ja Perfect Stranger viimeistään kyllä herätti, että noinkin voi musiikia tehdä. Loistava bändi kaiken kaikkiaan.
 
...fani henkeen ja vereen.
HOHO

Jimmy Page ja Robert Planthan kävivät joulukuussa katsomassa loppuunmyydyn Purple-keikan Brightonissa. Ian Gillan oli koettanut kaksikkoa saada lavalle, mutta olivat kieltäytyneet kunniasta.

MarkIII oli myöskin hieno kokoonpano joka teki monia upeita biisejä, mutta Glenn Hughesin laulu vain jotenkin tuppaa ärsyttämään. Coverdalellahan on tunnetusti komea ja rosoinen ääni jota mielellään kuuntelee, mutta Hughesille ei välttämättä olisi tarvinnut nuin palijo laulutilaa antaa.
 
Mulle taas noi Hughesin laulut uppoo ihan täysillä.

Mulle taas noi Hughesin laulut uppoo ihan täysillä.
 
Uppoaako niin täysillä, että aiot olla Nosturissa 23.2.?

Oli muuten hyvä keikka 2003 marraskuussa Uriah Heepin kanssa
 
Minun mielestä keikka ei ollut mitenkään mahdottoman hyvä. Ei se täysin paska ollut, mutta ainakin he soittivat liikaa uusia biisejään (IMO:a vieläkin).