Rock, pop, alternative ›

Pitääkö paikkaansa että toi levy äänitettiin aikoinaan neljälle raidalle?
 
Aika uskomattomalta tuntuu..

Pitää.

Hemmetin hieno levy.

http://www.geocities.com/~beatleboy1/dba08sgt.html
 
http://www.geocities.com/~beatleboy1/
 
GEORGE 1977: "Sgt Pepper was only a four-track. Well, we had an orchestra on a separate four-track machine in 'Day In The Life.' We tried to sync them up. I remember-- they kept going out of sync in playback, so we had to remix it."

Ajatella, nykyään melkein jokaisella muusikolla on käytössään 10 kertaa paremmat vehkeet kuin beatleseilla tuolloin..

Ajatella, nykyään melkein jokaisella muusikolla on käytössään 10 kertaa paremmat vehkeet kuin beatleseilla tuolloin..
 
joo. siinä kyllä väkisin tulee ajatelleeks, että kyllä ne biisit ja asenne ratkaisee.

Ajatella, nykyään melkein jokaisella muusikolla on käytössään 10 kertaa paremmat vehkeet kuin beatleseilla tuolloin..
 
Ei meillä. Taattua neliraiturimatskua pukkaa.

Ajatella, nykyään melkein jokaisella muusikolla on käytössään 10 kertaa paremmat vehkeet kuin beatleseilla tuolloin..
 
Me äänitetään kaikki livenä yhdelle raidalle Goldwave-ohjelmalla. Jos tarvii enemmän soittimia, niin sitten vaan lisää soittajia. Hyvältä kuulostaa!

Me äänitetään kaikki livenä yhdelle raidalle Goldwave-ohjelmalla. Jos tarvii enemmän soittimia, niin sitten vaan lisää soittajia. Hyvältä kuulostaa!
 
Yhdelle raidalle? Kaipa se on sitten edes stereoraita?

Ajatella, nykyään melkein jokaisella muusikolla on käytössään 10 kertaa paremmat vehkeet kuin beatleseilla tuolloin..
 
Mutta luonto tasaa: nykymuusikot ovat musiikkilahjoiltaan kymmesosan väärtejä... - Mutta onko lopputulos sitten yhtä hyvä? Jäävätkö nykymuusikot rockin historiaan beatlesin kaltaisina ikoneina, tiedä häntä...

Mutta luonto tasaa: nykymuusikot ovat musiikkilahjoiltaan kymmesosan väärtejä... - Mutta onko lopputulos sitten yhtä hyvä? Jäävätkö nykymuusikot rockin historiaan beatlesin kaltaisina ikoneina, tiedä häntä...
 
Historiaan jäävät ne, jotka tekivät asian ensimmäisinä. Siksi Biitles muistetaan aina.

Mutta luonto tasaa: nykymuusikot ovat musiikkilahjoiltaan kymmesosan väärtejä... - Mutta onko lopputulos sitten yhtä hyvä? Jäävätkö nykymuusikot rockin historiaan beatlesin kaltaisina ikoneina, tiedä häntä...
 
Eivät jää. Sen sijaan nuo 1965-1975 -ajan muusikot muistetaan vielä vuosisatainkin päästä

Ei meillä. Taattua neliraiturimatskua pukkaa.
 
Sano elä muuta.

Hemmetin hieno levy.
 
kompataan jooo

Levyllä on muutamia todella loistavia biisejä mutta kokonaisuus ei mielestäni toimi, liikaa heikkoja biisejä. Loistava levy, mutta muihin verrattuna huonoin levy beatlesin v.1966-1970 tuotannosta. Tämä levy oli kyllä aikanaan varsin vallankumouksellinen varsinkin kokeellisuutensa ansiosta, en silti ymmärrä kuinka monet pitää tätä bändin parhaana.

Jos "Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band" olisi bändi, niin se olisi - kuinka ollakaan - The Beatles. Kyseessä on tietyllä tavalla elämää suurempi juttu, joka on merkittävä osa populaarimusiikin ja -kulttuurin historiaa, pitipä siitä sitten tai ei.
 
Levyllä on muutamia todella loistavia biisejä mutta kokonaisuus ei mielestäni toimi, liikaa heikkoja biisejä.
 
Vähän "Pepperiä" ennen julkaistiin single "Strawberry Fields Forever / Penny Lane". Voi vain miettiä, millainen kokonaisuus olisikaan saatu kasaan, mikäli levyn pari heikompaa biisiä oltaisiin jätetty pois ("Lovely Rita", ehkä?) ja nuo kaksi otettu tilalle... Tai mene ja tiedä, ehkä kokonaisuus olisi sitten kärsinyt.
 
Loistava levy, mutta muihin verrattuna huonoin levy beatlesin v.1966-1970 tuotannosta. Tämä levy oli kyllä aikanaan varsin vallankumouksellinen varsinkin kokeellisuutensa ansiosta, en silti ymmärrä kuinka monet pitää tätä bändin parhaana.
 
"Sgt. Pepper" menestyy perinteisesti kaikkien aikojen levy- tyyppisissä äänestyksissä ja yleensä voittaakin ne, mutta en minäkään pitäisi sitä yhtyeen parhaana kiekkona. Levy on, useiden muiden psykedeelisten rockalbumien tavoin, enemmän kiinni ilmestymisajankohdassaan kuin vaikkapa iättömämmät "Rubber Soul" tai "Abbey Road". Upea kiekko, kaikesta huolimatta.

Vähän "Pepperiä" ennen julkaistiin single "Strawberry Fields Forever / Penny Lane". Voi vain miettiä, millainen kokonaisuus olisikaan saatu kasaan, mikäli levyn pari heikompaa biisiä oltaisiin jätetty pois ("Lovely Rita", ehkä?) ja nuo kaksi otettu tilalle... Tai mene ja tiedä, ehkä kokonaisuus olisi sitten kärsinyt.
 
Eikös se ollut niin, että tuolloin George Martinin mielestä singlejen laittaminen albumille oli yleisön huijausta? Ja pääosin siksi esmes. Strawberry fields ei levylle päätynyt? Näin muistelisin jostain dokkarista kuulleeni.
 
Mutta joo, ei tuo minustakaan Beatlesien parhaimmistoa ole.

Historiaan jäävät ne, jotka tekivät asian ensimmäisinä. Siksi Biitles muistetaan aina.
 
aivan totta kyllä tämä, nykyään on aika hankala tehdä jotain semmosta mullistavaa mitä joku ei jo olisi tehnyt, mutta toisaalta edelleen uskon että jotain on vielä tekemättä kuitenki...

aivan totta kyllä tämä, nykyään on aika hankala tehdä jotain semmosta mullistavaa mitä joku ei jo olisi tehnyt, mutta toisaalta edelleen uskon että jotain on vielä tekemättä kuitenki...
 
Kyllä aina jotain tulee. Beatlesillekin sanottiin 60-luvun alussa kun levytyssopimusta tekivät että "kitaramusiikin aika alkaa olla ohi" tai jotain siihen suuntaan. Ennustaminen on todella helppoa, eikö.

tosiaankin oli aika jolloin singlejä ei lp-levylle laitettu, paitsi USA:ssa. Onneksi Pepperin aikaan tilanne korjaantui, ja siitä jenkitkin saivat oikean version. Kaikki sitä ennen julkaistut Beatles-levyt USA.ssa ovat levy-yhtiön (Capitol) raiskaamia hirvityksiä, osin jopa muunnelluin saundein, kuten tuoreehkon Capitol-boxin useimmat biisit.
Abbey Road on mielestäni niiden kunkku-lp, mutta Pepper oli varmaankin suurempi tajunnanräjäyttäjä, eipä moista oltu ennen kesää 1967 kuultu, vain pieniä aavistuksia Beatlesin omassa, ja joidenkin muiden (Zappa, Hendrix...) tuotannossa.