Rock, pop, alternative ›

Maijan uusi levy tuli ainakin minulle vähän kuin nurkan takaa. Mutta millaisen nurkan!
 
Siinä missä Ei-levy kärsi mielestäni vähän tylsistä keskitempokappaleista plus ainakin yhdestä totaalisen ärsyttävästä kertosäkeestä, on uusi lätty rouheampi ja myös mielestäni paljon paremmin sovitettu.
 
Miellyin tähän mennessä jo ainakin kappaleisiin Mä haluan, Yksi (jonka kertosäesiirtymä tuntui ensin kömpelöltä, mutta kuulostaakin nyt tarttuvalta), Ainakin puolet ja Puisto puhuu. Muutenkin levy tuntuu kokonaisuutena todella toimivalta ja pidän joka kuuntelukerralla enemmän, ainoa kappale mikä ei oikein iske on Metsästäjä.
 
Voisiko tässä kenties olla jopa loistavan Meikit, ketjut ja vyöt -levyn voittaja? Ehkäpä, ehkäpä. Muita mielipiteitä?

Ei kolissut ei sitten tippaakaan. Maijan paras levy on debyyttilevy Pitkä Ihana Leikki. Kuuntelin sen tässä yhtenä päivänä ja siinä on jotain semmoista aitoa, mitä myöhemmiltä levyiltä ei ole löytynyt

Ensimmäisenä kolahti naiivi Katu.
Oisko johtunut kyseisen päivän mielentilasta, en tiedä.
 
Olen kuulevinani sävellyksissä hiukan Samuli Putroa ja jopa Kerkko Koskista, mikä on tavallaan erikoista. Aiemmin Maijan biisit on mun mielestäni kuulostaneet vain leimallisesti Maijalta.
 
Kesä ja Auta mua tuntuu täsmäiskuilta festarisettiin ja juuri nyt Ainakin puolet on suuruudessaan levyn kohokohta.
 
Mutta että taas erilainen levy, joka on silti Maijaa. Hienoa!
Bändi on mainion retrohenkinen niin soitannollisesti kuin soundeiltaan.
Ei osaa vielä sanoa muuta, vasta pari kuuntelukertaa takana. Se on varmaa, että levy on hyvä.

Ensimmäisenä kolahti naivi Katu.
Oisko johtunut kyseisen päivän mielentilasta, en tiedä.
 
Ensimmäisen kerran kun kuuntelin biisin, naurahdin kertosäkeen kohdalla, että montakohan ottoa on pitänyt ottaa, että "yksiksensä itkeskelevät" tulee oikein lausuttua :)
 
Ja tosiaan, Mä haluan loppuu hilpeään sankarihevipastissinostoon :)
 
Tuli mieleen, että tämä levy jos mikä käsittelee kaikki suhteen päättymisen tunnetilat. On mahtipontisuutta, tarvetta, apatiaa, vihaa, anelua, erehtymistä ja lopuksi maailma ei lopukaan.

Olen kuunnellut vasta pari kertaa läpi, mutta ensimmäisenä tuli mieleen se, että flegmaattisen ykkössinkun aikaansaama pelko tylsästä levystä oli aiheeton ja että hittikertsejä oli liian vähän.
 
Peräänkuulutan aivottomampaa rokkausta.
 
Mutta levy vaikuttaa muuten hitaasti avautuvalta, paha sanoa tässä vaiheessa mitään. Sanoitukset pyörivät vanhojen tuttujen teemojen ympärillä ja mikäs siinä, Vilkkumaa osaa kyllä kirjoittaa niistä.

Vilkkumaalta aika tekotaiteellista shittiä, tuli heti mieleen se joku kamala rasmuksen samantyylinen radio luikuri.

Olen kerran kuunnellut levyn läpi, mutta ei ole mullekaan oikein avautunut. Jotenkin vaisumpi ja vähemmän tarttumapintaa mitä loistavassa "Ei" albumissa. Mutta tämä siis vasta yhden kuuntelukerran analyysi.

Levy kuunneltu n. 15 kertaa läpi. Omassa asteikossani nousee ehkä jopa parhaaksi Maijan levyksi. Tuntuu, että sanoitukset vaan paranevat levy levyltä.
Tämän levyn biiseistä varsinkin Kesä, Auta mua, Niin kuin muutkin ja Yksi ovat todella onnistuneita.

Eipä ole kyllä tullut tutustuttua, hieman jopa ihmetyttää kun televisiossa pyörivässä mainoksessa ei kuulu edes kunnon pätkää mistään biisistä, se yks riffi vaan pyörii...olisi nyt mukava edes mainoksen muodossa kuulla minkälaista materiaalia on neidiltä tuloillaan. Vaikkei Vilkkumaan musiikki nyt mitenkään järin lähellä sydäntä ole, niin kyllähän nuo sen nopeammat, kunnon särökitaroilla paahtavat kappaleet ovat kuuntelemisen arvoisia.
 
Mutta se tuli myös mieleen, että onkohan Vilkkumaa jotenkin negatiivissävytteinen ihminen, kun hänen jokaisen levyn nimestä voi bongata sanan "ei" ?
 
Että tämmöstä.

Mutta se tuli myös mieleen, että onkohan Vilkkumaa jotenkin negatiivissävytteinen ihminen, kun hänen jokaisen levyn nimestä voi bongata sanan "ei" ?
 
Ai niinkuin levyistä Pitkä, ihana leikki ja Meikit, ketjut ja vyöt? ;)

Ai niinkuin levyistä Pitkä, ihana leikki ja Meikit, ketjut ja vyöt? ;)
 
Onhan siellä: lEIkki ja mEIkit. ;)

Ai niinkuin levyistä Pitkä, ihana leikki ja Meikit, ketjut ja vyöt? ;)
 
Pitkä, ihana lEIkki ja MEIkit, ketjut ja vyöt. ;)
 
Edit: Hmm, kannattaisi ilmeisesti päivittää sivu ennen vastaamista, jos käy syömässä kesken ketjun lukemisen. :P

Oho. nyt nolottaa..
 
Tämän siitä saa kun alkaa nenäkkääksi :D

Eipä ole kyllä tullut tutustuttua, hieman jopa ihmetyttää kun televisiossa pyörivässä mainoksessa ei kuulu edes kunnon pätkää mistään biisistä, se yks riffi vaan pyörii...olisi nyt mukava edes mainoksen muodossa kuulla minkälaista materiaalia on neidiltä tuloillaan.
 
Se on sitä markkinointia. Mutta samanlainenhan se oli Teräsbetoninkin levymainos, ei mitään käsitystä itse musiikista.
 
No, onneksi kaupassa saa kuunnella levyjä ennen ostopäätöstä vielä nykyäänkin :)
 
Ja Maijan sivuilla on näytteitä:
 
http://www.maijavilkkumaa.net/laulut.php

Ei oikeen putoo. nimibiisi oli ihan ok. Sitte on se Liian Kauan -renkutus joka on semosta perinteistä Maijaa. Aika huano levy noin loppujen lopuks.

En ole vielä kuullut, mutta hieman epäilyttää. Ensimmäisen levyn jälkeen mikään ei ole kolahtanut kunnolla. Olihan Meikit, Ketjut ja Vyöt loistava teos. Ei vain yltänyt debyytin tasolle.
 
Ei sen sijaan oli aika iso pettymys.

Tuntuu, että sanoitukset vaan paranevat levy levyltä.
 
Juuri noin. Levy on ollut kuuntelussa muutaman päivän, hieno teos kaikin puolin. Vilkkumaa itse tuntuu olevan tyytyväinen kättensä jälkiin, enkä itsekään keksi syitä olla pitämättä tästä. Varsinkin sanoituksien kanssa on tehty loistavaa työtä.
 
Eipä kannattaisi liikaa lähteä tätäkään levyä vertaamaan esimerkiksi Maijan ensimmäiseen levyyn. Musiikillisesti on menty kuitenkin jo niin paljon eteenpäin, etten itse löydä syitä etsiä näille kahdelle suurempia vertauspohjia - iskeviä levyjä kumpikin omalla tavallaan.

Juuri noin. Levy on ollut kuuntelussa muutaman päivän, hieno teos kaikin puolin. Vilkkumaa itse tuntuu olevan tyytyväinen kättensä jälkiin, enkä itsekään keksi syitä olla pitämättä tästä. Varsinkin sanoituksien kanssa on tehty loistavaa työtä.
 
Eipä kannattaisi liikaa lähteä tätäkään levyä vertaamaan esimerkiksi Maijan ensimmäiseen levyyn. Musiikillisesti on menty kuitenkin jo niin paljon eteenpäin, etten itse löydä syitä etsiä näille kahdelle suurempia vertauspohjia - iskeviä levyjä kumpikin omalla tavallaan.
 
Minusta tuntuu että Vilkkumaa menee koko ajan musiikillisesti taaksepäin. On mennyt Meikit, ketjut ja vyöt-levyn jälkeen.

Minusta tuntuu että Vilkkumaa menee koko ajan musiikillisesti taaksepäin. On mennyt Meikit, ketjut ja vyöt-levyn jälkeen.
 
Olen kyllä eri mieltä. Ehkä kyseessä on vain se, että siihen soundiin tottuu ja kuvittelee bändin yhteissoiton tiukentumisen ja oman tyylin löytymisen olevan paikalleen jämähtämistä?
 
Uusi levy on mielestäni musiikillisesti erittäin Vilkkumaata ja ei kuulosta miltään muulta, soittajilla on korvinkuullen kivaa soittaa ja biisit toimivat taatusti livenä.
 
Kaikkea ei voi saada, voisihan sitä tehdä levyllisen nysvättyä ja kunnianhimoista tavaraa, mutta minusta tämä rock-linjalle lähteminen on hyvä juttu, sillä Maija osaa rokata. Paremmin kuin tämän maan miespuoliset kollegansa :) Paitsi Peer Günt tietty...

Olen kerran kuunnellut levyn läpi, mutta ei ole mullekaan oikein avautunut.
 
Eka kuuntelulla en oikein tiennyt oliko se mistään kotoisin.On se,kuunneltuani levyn lukuisia kertoja olen vakuuttunut.Sanoitukset aukeavat eri mielialoissa eri lailla ja vaativat useita kuunteluita jne...Mielestäni oikein hyvä levy,laitankin soimaan siitä helmen stygen.kesiä.