Pari tuntia sitten sain Joe Walshin kakkoslevyn "The Smoker You Drink, The Player You Get" ja levyä kuunnellessa mietin, että miksi vasta nyt? Erittäin hienoa ja melodista rockia, mainiota kitarointia, tyylikästä syntikoiden käyttöä ja mitä vielä? Niin, hienoja biisejä: kaikki ovat kuulleet "Rocky Mountain Wayn" ja "Meadows" taisi olla myös joku pieni hitti. Rumpali Joe Vitalen "Days Gone By" on tyylikäs progepop ja basisti Kenny Passarellin "Happy Waysista" teki Royalsikin coverin kakkoslevylleen (tosin antoivat krediitit Walshille..). Diggaileeko kukaan muu näitä vanhoja Joe Walshin levyjä? Itse en yllämainitun lisäksi omista vielä kuin "But Seriously, Folksin" joka on hyvä sekin, mutta tällä hetkellä hankintalistalle menivät "Barnstorm" ja "So What". |
Diggaileeko kukaan muu näitä vanhoja Joe Walshin levyjä? Itse en yllämainitun lisäksi omista vielä kuin "But Seriously, Folksin" joka on hyvä sekin, mutta tällä hetkellä hankintalistalle menivät "Barnstorm" ja "So What". Juu. Joe Walsh on kova. Kovempi kaveri kuin Eaglesin perusteella luulisi. Ja minähän siis tykkään Kotkista... Taisi olla juuri tuo Royalsin "Happy Ways" sekä Albert Järvisen kehut, kun saivat kiinnostumaan Walshin tekosista ennen Eaglesia. "The Smoker You Drink, The Player You Get" taitaa olla parasta Walshia, ellei sitten James Gangin "Rides Again". Kaikkia levyjä en ole kuullut. On saatavuus ollut vähän heikkoa, ellei Jenkeistä sitten tilaa. Toisaalta kaikista biiseistä esim. "But Seriously, Folks"-levyllä en niin kovasti innostunut, joten ihan sokkona ei ole halunnut kaikkea hankkia. "This is my truth, tell me yours." |
Huhujen mukaan Pave Maijanen laulais Daltonsien seuraavalla levyllä Walshin "Rocky Mountain Way"-biisin, jota Royals veteli aikoinaan keikoilla. "If you don`t drive it , somebody is gonna drive it anyway." |