Rock, pop, alternative ›

Olen ollut aina siinä uskossa että siitä on tehty 2 eri versiota, toinen se vanha ja pliisu alkuperäinen ja toinen se uudempi ja rokkaavampi versio, joka radiossakin silloin tällöin soi. No, eilen olin rokkibaarissa istuskelemassa ja jukeboksista päräytti joku soimaan vielä kolmannen version, jonka olemassaolosta en ollut tiennyt mitään! Se lähti heti alusta asti koko bändin voimin rumpuineen päivineen ja oli vähän raskaamman kuuloinen kuin se toinen re-make. Siitä tuli heti suosikkini näistä kolmesta versiosta mitä olen kuullut. Kiinnostaisi nyt vain tietää että mikä ihmeversio tämä nyt oikein oli ja löytyykö sitä miltään Whitesnake-levyltä (jukessa se oli jollain kokoelmalla)??

Oisko ollut joku live? Baarissa usein ei välttämättä huomaa.

Olen ollut aina siinä uskossa että siitä on tehty 2 eri versiota, toinen se vanha ja pliisu alkuperäinen ja toinen se uudempi ja rokkaavampi versio, joka radiossakin silloin tällöin soi. No, eilen olin rokkibaarissa istuskelemassa ja jukeboksista päräytti joku soimaan vielä kolmannen version, jonka olemassaolosta en ollut tiennyt mitään! Se lähti heti alusta asti koko bändin voimin rumpuineen päivineen ja oli vähän raskaamman kuuloinen kuin se toinen re-make. Siitä tuli heti suosikkini näistä kolmesta versiosta mitä olen kuullut. Kiinnostaisi nyt vain tietää että mikä ihmeversio tämä nyt oikein oli ja löytyykö sitä miltään Whitesnake-levyltä (jukessa se oli jollain kokoelmalla)??
 
No ainakin sellaiselta mustakantiselta Greatest hits -kokoelmalta löytyy Here I go again -versio joka on muistaakseni joku "radio-edit" tai muu vastaava.Olisiko se ollut kyseessä.Kokoelma sisältää lähinnä 80 -luvun Whitesnake -tuotantoa.

Jep, se on se suorakomppinen versio aiheesta, kitarassa Dan Huff. Paras kaikista versioista mielestäni juuri tämä versio. Eniten Amerikkaa ja parasta kitarointia.

Ite oon kuullut kaksi versiota. Alkuperäinen, pliisumpi versio julkaistiin vuonna 1982 ilmestyneellä Saints & Sinners, kun taas jälkimmäinen, rokkaava versio laitettiin vuonna 1994 tulleelle kokoelmalle. Mutta tuota kolmatta versiota en oo kuullut enkä tiedä, että millä levyllä se on ollut.

Jep, se on se suorakomppinen versio aiheesta, kitarassa Dan Huff. Paras kaikista versioista mielestäni juuri tämä versio. Eniten Amerikkaa ja parasta kitarointia.
 
Juu, tämä se ilmeisesti sitten oli. Yritin hakea vähän tietoja ja se on ilmeisesti jokin radio-edit. En sitten muista miten päissäni olin siellä baarissa, mutta mun korvaan se kuulosti ihan erilaiselta kuin se 1987 levyltä löytyvä versio...

Juu, tämä se ilmeisesti sitten oli. Yritin hakea vähän tietoja ja se on ilmeisesti jokin radio-edit. En sitten muista miten päissäni olin siellä baarissa, mutta mun korvaan se kuulosti ihan erilaiselta kuin se 1987 levyltä löytyvä versio...
 
Tottakai se kuulosti erilaiselta, eli paremmalta, siinä ei soita katsos se kuvotus-Sykes kitaraa. Hyi helvetti, huonoin soundi IKINÄ! Se löytyy ainakin siltä -95 julkastulta kokoelmalta, ja sit varmaan jonain erikoisjulkaisuna. Millään albumilla ei k.o. versiota ole.

Tottakai se kuulosti erilaiselta, eli paremmalta, siinä ei soita katsos se kuvotus-Sykes kitaraa. Hyi helvetti, huonoin soundi IKINÄ! Se löytyy ainakin siltä -95 julkastulta kokoelmalta, ja sit varmaan jonain erikoisjulkaisuna. Millään albumilla ei k.o. versiota ole.
 
Muistelen ,että Huff soitti jossain biisissä myös 1987 -levyllä ellei ollut juuri tuo Here I go again..Joo eli versiot ovat:
 
1.Here I go again - Saints and sinners 1982
 
2.Here I go again - 1987
 
3.Here I go again (remix) - Greatest hits 1994
 
4.Here I go again - Starkers in Tokyo 1997
 
Tuo viimeinen taitaa olla akustinen live.
 
Lähde:www.whitesnake.com

Muistelen ,että Huff soitti jossain biisissä myös 1987 -levyllä ellei ollut juuri tuo Here I go again..Joo eli versiot ovat:
 
1.Here I go again - Saints and sinners 1982
 

 
Tällä levyllä kepittivät Micky Moody ja Bernie Marsden. Ja mielestäni tämä originaali (jonkun mielestä pliisumpi) versio hakkaa mennen tullen kaikki uudemmat "Amerikammat" yritelmät. Ja olihan tässä Whitesnakessa myös Jon Lord ja Ian Paice. Bassossa tosin Neil Murray (ei huono hänkään), mutta myöhemmin alaääniinstrumentin varteen pestattiin varsinainen velho Colin "Bomber" Hodkinsson, jossa kokoonpanossa oli myös ilo orkesteri nähdä UKK-hallissa (muistaakseni) 1984. Lämppärinä Ozzy Osbourne.

..., jossa kokoonpanossa oli myös ilo orkesteri nähdä UKK-hallissa (muistaakseni) 1984. Lämppärinä Ozzy Osbourne.
 
Siinäpä keikka, joka olisi ollut mukava nähdä...

munkin mielestä saints and sinners:n versio here i go again biisistä on paras.
Kyllä noi "ameerikan versiot" on läpeensä paskoja!
Whitesnake on todella hyvä bändi slide it in:n asti.
Sen jälkeen onnetonta,ponnetonta ja surkeaa räpellystä.

Muistelen ,että Huff soitti jossain biisissä myös 1987 -levyllä ellei ollut juuri tuo Here I go again..
 
Muistat väärin, ei soittanut. Tuossa 1987:lla Here I go againin soolon soittaa Adrian Vandenberg.
 
4.Here I go again - Starkers in Tokyo 1997
 
Tuo viimeinen taitaa olla akustinen live.
 
On se.

Muistat väärin, ei soittanut. Tuossa 1987:lla Here I go againin soolon soittaa Adrian Vandenberg.
 
Dann Huff soitti Here I Go Againin radio mixissä. Ainakin tämän sivun mukaan:
http://members.aol.com/guitarron/dannhuff/dannhuff.htm
 
Se kaipaamani versio on luultavasti juuri tämä.
 
Se mikä mua häiritsee eniten siinä alkuperäisessä versiossa on se, että basso ei soita säkeistöjen aikana pelkkää g:tä vaan vaihtaa pohjaääntä sointujen mukaan. Se tekee siitä jotenkin pliisun kuuloisen mun korvaan.

Dann Huff soitti Here I Go Againin radio mixissä. .
 
Eli siis ei soittanut 1987 levyllä. Siinä "radio mixissä" taitaa kaikki paitsa laulu olla erilailla kuin ei-radiomixissä (kuten juuri tuo suora ja tosiaan pelkkää perusääntä soittava basso). Että "radio mix" alkaa jo kääntyä "radio versionin" puolelle. Mutta paras se radio mix (tai mikä ikinä lieneekään) noista kaikista versioista on.

Eli siis ei soittanut 1987 levyllä. Siinä "radio mixissä" taitaa kaikki paitsa laulu olla erilailla kuin ei-radiomixissä (kuten juuri tuo suora ja tosiaan pelkkää perusääntä soittava basso). Että "radio mix" alkaa jo kääntyä "radio versionin" puolelle. Mutta paras se radio mix (tai mikä ikinä lieneekään) noista kaikista versioista on.
 
Kyllä siinä 1987 levyversiossakin on mun käsittääkseni pedaalibasso ja hevimeininki, mutta tämä hakemani versio on erilainen kuin se. Saakeli kun alkaa mennä sekaisin että mistä versiosta kukakin nyt puhuu. No, tilasin sen 1987-levyn ja kun saan sen niin sitten ainakin mulle valkenee että mikä versio sillä on.

Jep, se on se suorakomppinen versio aiheesta, kitarassa Dan Huff. Paras kaikista versioista mielestäni juuri tämä versio. Eniten Amerikkaa ja parasta kitarointia.
 
Eikös tässä USA:n radioasemia varten väännettyssä radio editissä soittanut myös joku muu rumpali tuon kitaristi Huffin lisäksi?
 
En saa päähäni kuka soitti mutta eri rumpali oli...

Dann huff soittaa varmasti siinä
 
Tuolta löytyy tiedot miehen soittosessioista:
 
http://members.aol.com/guitarron/dannhuff/dannhuff.htm
 
Whitesnake (1987 - Dann was involved with sessions for this album, and he can be heard on the "radio mix" of "Here I Go Again," which now is on the "Greatest Hits" CD)

Tottakai se kuulosti erilaiselta, eli paremmalta, siinä ei soita katsos se kuvotus-Sykes kitaraa. Hyi helvetti, huonoin soundi IKINÄ! Se löytyy ainakin siltä -95 julkastulta kokoelmalta, ja sit varmaan jonain erikoisjulkaisuna. Millään albumilla ei k.o. versiota ole.
 
Sykes oli muuten se äijä, joka sai Whitesnaken ansaitsemaan eniten millään levyllä. Äijä vaan meni hölmöyksissään säveltämään könttäsummasta tuon 1987 levyn biisit, se luuli ettei Whitesnake enää kiinnosta ketään. Ja levyhän tulikin myymään aivan järjettömästi ja Sykesille ei rapsahtanut siitä montaakaan lanttia. Soundit on kyllä aika metsästä, mutta sävellykset on hienoja.

Kyllä mä ainakin huomattavasti mieluummin Sykes:iä kuuntelen kuin Steve Vai:ta joka soitti The slip Of The Tongue:lla. Siinä oli kyllä todella munattomat kitarasoundit.

Jep, se on se suorakomppinen versio aiheesta, kitarassa Dan Huff. Paras kaikista versioista mielestäni juuri tämä versio. Eniten Amerikkaa ja parasta kitarointia.
 
Just kuuntelin alkuperäisen version tuosta kipaleesta ja se on siinä. Miksikö se on siinä? No, tässäpä kolme syytä:
 
1. Toi biisi on kuitenkin vähän niinku blues henkistä kamaa (paksuhuulisten juttua y'know) eikä ameriikan huttuva.
2. Jon Lord
3. Ian Paice