Rock, pop, alternative ›

En löytänyt haulla tästä itselleni muusikoiden.netin demostudiosta tutuksi tulleesta bändistä keskustelua, joten uskaltaudun avaamaan semmoisen. Bändihän on näköjään saanut levytyssopimuksen http://www.alterstream.com/about_us.htm joten aihe lienee ajankohtainen.
 
Min'en erityisen aktiivisesti etsi uutta musiikkia, koska vanhassakin on ihan tarpeeksi tutkimista vielä. Silti aina joskus löytyy joku bändi, jonka musiikki kolahtaa kovasti syystä tai toisesta. Silhuetti on yksi näistä. Mikä siitä tekee niin erikoisen, onhan se vain yksi heleähkö poppisbändi muiden joukossa? Vaikee sanoo. Kaunisääninen laulaja henkilökohtaisen tuntuisine sanoituksineen on varmasti yksi suuri syy bändin erikoislaatuisuuteen. Koskettimet ovat myös aika olennainen osa bändin soundia, pianokin antaa välillä hyvän säväyksen kokonaisuuteen. Tuskin nuo bändin pojjaatkaan mitään statisteja ovat, varsinkin kitarointi on maukasta ja tyylikästä läpi tuntemani tuotannon. Rumpaloinnista ja bassonpomputtelusta en mitään ymmärrä, joten ei niistä muuta kuin että kai äijät palkkansa (?) ansaitsevat ja musa kulkee komeasti.
 
Jossain demostudioon kirjoittamassani kommentissa mainitsin jotain siihen suuntaan, että Silhuetin musiikkiin tutustumiseni sattui elämässäni semmoiseen aikaan, että herkkä, kaihoisa ja sielukas musiikki kolahti just siihen tunnelmaan. Yksi hyvän musiikin tunnusmerkki on se, että se tuntuu henkilökohtaiselta. Nimenomaan siltä Silhuetti minusta tuntuu. Toivottavasti ns. suuri yleisö löytää bändin musiikin; vähän luulen, että syvällisellä perinteisellä popmusiikilla suomenkielisellä musiikilla alkaa olla tilausta tässä päältäpäin yhä pinnallisemmaksi ja julmemmaksi käyvässä maassa.
 
EDIT: Vähän viilausta.

Noo, eipä nuo Silhuetin kappaleet huonoja olleet. Ei kyllä mitään uutta omaan korvaani silti, tällaista Radio Nova rockiskelmää on kuultu ja nähty jo monasti. Noissa biiseissä kyllä on pohjalla jotain kokeellisuttakin, ja saisivat sitä tuoda paljon enemmän pinnalle. On kyllä Liekit ja Stellat kuunneltu, ja näyttävät bändiläiset sen myöntävänkin :) Levyä en tule hankkimaan, syynä laulajattaren karmea emoilu. Tuo ylitulkinta hyökkää niin härskisti estetiikan kimppuun, että alan tuntemaan sellaisia kylmiä väreitä, jotka edeltävät ylenantoa. Lyriikoista en sano mitään. Otsikkoon vastatakseni: ei, ei ole.

Kerran olen Silhuetin keikalla nähnyt. Iski myötähäpeä. Ponnetonta soittoa ja laulussa karmeaa ylitulkintaa. Ei minua varten.

Kävin tsekkailemassa muitakin biisejä kuin tuon Oudon Pikkumiehen. Mielestäni ne olivat jo huomattavasti parempia. Laulajalla on hieno ääni, ja muutenkin lopputulos vaikuttaa ammattimaiselta. Eihän siltä voi välttyä että bändi muistuttaa esikuviaan, mutta ennemmin minä tätä kuuntelen kuin Stellaa, Liekkiä tai Jonna Tervomaata. Se että tuoko bändi mitään uutta on jokaisen oman harkinnan varassa, minusta ei hirveästi, mutta toisaalta ei tarvitsekaan.

Huom! Olet kirjoittamassa yli 244 päivää vanhaan ketjuun!
 
Niin totta vie olen, ja teen sen kertoakseni että Silharin tulevan levyn ensimmäinen single Palapeli on nyt ennakkotilattavissa Levykauppa Äxästä.
 
http://www.levykauppax.fi/artist/Silhuetti/Palapeli/31572/

Sinkku hallussa. Kaks biisiä ois ollu kyllä kiva, kolmekin. Mutta tällä mennään, pitkäsoittoa odotellessa.