Rock, pop, alternative ›

Hyviä arvioita kerää uusi Bob Dylan. Onko täällä jo koko levyn haltuun ottaneita?
 
Pari biisiä tullut netissä vastaan ja hyvältähän tuo kuulostaa, eipä ole paljon muuttunut sitten "Love and Theftin". Jos äijällä terveys kestää niin (levytys)uralle voi kyllä edelleen povata jatkoa vaikka ikää alkaakin olla. Laatu kuitenkin pysynyt (tai palautunut?) sen verran korkealla. Hyvää ja ajatonta meininkiä.
 
Kyllähän tuo itselläkin hankintaan menee. En tiedä vaan meneekö heti, ei siihen kauan menisi että midpricenakin saisi.

Justiinsa tänään tarttui bonus-DVD:llä varustettu versio mukaan. En ole vielä ehtinyt kuunnella, joten sen tarkemmin en ryhdy levyä ruotimaan, mutta komea on paketti ainakin.
 
Ja pohjustin vielä ostoa kuuntelemalla eilen illalla kävelylenkillä loistavan Time out of Mindin läpi.

Enpä ole vielä hankkinut, mutta näytteiden perusteella kuulostaa todella juurevalta ja oikein mainiolta muutenkin. Pitänee harkita, vaikka en ole Under the red skyn jälkeen uusia Dylaneita ostanutkaan...

Bob Dylanin "Modern Times" on saanut mediassa erinomaiset arvostelut: All Music Guide pamautti neljä ja puoli tähteä, ja sekä Mojo että Uncut olivat arvioissaan harvinaisen yksimielisiä: täydet viisi tähteä.
 
Ja kyllä, "Modern Times" on hyvä levy, siitä ei pääse mihinkään. Bob Dylan on tosin niitä artisteja, joiden tuotannon haltuun ottaminen vaatisi erinomaista englannin kielen taitoa, mutta tässä tapauksessa albumi toimii, vaikka sanoitukset jäisivätkin vähemmälle tutkiskelulle - ehkä siksi, että sisältö on traditionaalisempaa eikä vilise samalla tavalla kielikuvia ja enemmän tai vähemmän hämäräperäisiä viittauksia kuin "Desolation Rowin" kaltaiset 60-luvun biisit.
 
Levyn nimi on oikeastaan antiteesi sen sisällölle. En ole asiantuntija, mutta melkein uskaltaisin väittää, ettei Dylan ole sitten "Nashville Skylinen" päivien kuulostanut yhtä perinteiseltä ja juurevalta kuin "Modern Timesilla". Levyltähän löytyvät sellaiset vanhat kunnon bluesit kuin mm. Muddy Watersin esittämät "Rollin' and Tumblin" ja "Someday Baby" (muistaakseni tutumpi "Trouble No Moren" nimellä), ja osa kappaleista voisi olla hieman erilaisella sovituksella jonkun Sun-artistin rockabilly-biisejä. Dylanin aikaisemmasta tuotannosta "Modern Times" kai vertautuu eniten sen edeltäjään, mielestäni niin ikään varsin oivalliseen "Love and Theftiin".
 
Pidän ja suosittelen.
 
(Seuraavaksi kai pitäisi yrittää hankkia käsiinsä Dylanin esikoislevy, joka jostakin syystä on jäänyt melkein kokonaan väliin, sekä "Street Legal". 1980-luvun tuotokset olen skipannut käytännössä kokonaan.)

(Seuraavaksi kai pitäisi yrittää hankkia käsiinsä Dylanin esikoislevy, joka jostakin syystä on jäänyt melkein kokonaan väliin,
 
Se jos mikä on hyvä levy, vaikka asiantuntijat taitavat ollakin ihan järestään toista mieltä. Todella energinen lp, vähän niinkos Beatlesin ja Stonesien ekat.
 
Street legalkaan ei ole huono.

Seuraavaksi kai pitäisi yrittää hankkia käsiinsä Dylanin esikoislevy, joka jostakin syystä on jäänyt melkein kokonaan väliin, sekä "Street Legal". 1980-luvun tuotokset olen skipannut käytännössä kokonaan.)
 
Mullakin on jäänyt esikoinen väliin. Pitää kyllä kuulla ihan siitäkin syystä, että luin Chroniclesin kesällä. Ei se Infidels musta pössömpi levy ole, tai ainakin Street Legal-tasoa.

"Modern Times" parilla kuuntelulla ihan alytöntä kamaa, kyllä se Bob vielä jaksaa. Tuli kyllä ihan "puun takaa" meikäläiselle, jotenkin ei osannut odottaa enää mitään herralta. Voisi rinnastaa Neil Youngin uusimpaan, molemmat lätyt yhtä loisteliaita.

Clippien perusteella vaikuttaa oikein lupaavalta albumilta. Täytynee hankkia.

"Modern Times" soi tälläkin hetkellä stereoissa, ja hemmetin hyvältä kuulostaa kerta toisensa jälkeen. Voi olla, että tulen vielä pyörtämään sanani, mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että Dylan on tehnyt pitkän uransa parhaan levyn.
 
Kuten edellä totesinkin, vaatisi Dylanin tuotannon täydellinen haltuunottaminen melko hyvää englannin kielen taitoa, ja siksipä jonkun "Desolation Rowin" hienous ei aukene tämmöiselle perusjässikälle (tosin aina voi epäillä, tajuaako sitä kukaan muukaan hienoista analyyseista huolimatta, ja sitä paitsi Dylan taisi jossakin haastattelussa tiuskaista laittavansa vain keskenään rimmaavia sanoja peräkkäin). "Modern Timesilla" tuo tajunnanvirta jää vähemmälle ja kappaleet ovat maanläheisempiä kertomuksia.
 
Alkupuolen folk-levyiltä löytyy tappavan hienoja lyriikoita (oma suosikkini: "With God on Our Side"), mutta se lauluääni... Dylan laulaa nykyisin jotenkin, no, suoraan sanottuna paremmin, ja kun bändikin svengaa taustalla kuin hirvi, ei moitteen sijaa jää tässäkään suhteessa. Onhan mies taipunut aikaisemminkin laulamaan ns. "normaaliin tapaan" (esimerkkinä "Nashville Skyline"), mutta silloin biisimateriaali ei ole yltänyt tämän uutukaisen tasolle.
 
Summa summarum: oikeastaan "Modern Timesin" asemaa henkilökohtaisena Dylan-suosikkilevynäni uhmaa vain v. 1975 mestariteos "Blood on the Tracks" (kliseistä, mutta totta), jolla biisimateriaali ja etupäässä eroa käsittelevät lyriikat paiskaavat kättä yhtä komeasti.
 
Se jos mikä on hyvä levy, vaikka asiantuntijat taitavat ollakin ihan järestään toista mieltä. Todella energinen lp, vähän niinkos Beatlesin ja Stonesien ekat.
 
Laitoin tänä aamuna CDOnilta tilaukseen. Olen saanut vähän sen käsityksen, että useimmat "asiantuntijat" (ketä he sitten ovatkin) pitävät levyä hyvänä, mutta se jää silti väkisinkin myöhempien mainetekojen varjoon.

mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että Dylan on tehnyt pitkän uransa parhaan levyn.
 
Kovaa tekstiä, mutta toivottavasti totta!
 
On jo liikaakin vanhoja jääriä jotka tekee niitä 3-4 tähden hyviä levyjä, jotka ovat oikeastikin hyviä, mutta aina pakko lisätä loppukaneetikksi se että ei kuitenkaan lähellekään niitä klassikoita.

Pakko oli käydä hakemassa uusi Dylan levy itsellekin.Komean näköinen tuo specu painos tosiaan on.Vielä en ole ehtinyt syventyä tähän levyyn ollenkaan.Mutta ei nuo porukan hehkutukset mitään turhaan lätinää ole.Parin kuuntelun perusteella Dylan on tosiaan tehnyt oikeasti todella hienon levyn.

En jaksa perusella: Paras levy sitten Oh Mercyn ja esim. Time out of mind oli myös lähellä mestariteosta. Nuo Love and Theftilta tutut blueskaavajuristukset ei ihan loppuun asti putoa Someday Babya lukuunottamatta (mainio ralli) Mutta ai hitto noita hitaampia paloja. Eipä tuota ilmapiiriä enää paljon intiimimmäksi saa. Joo, eipä ole aikaa kirjaston koneella hehkuttaa enempää. Suosittelen hankkimaan!

Siis onks tää nyt semmonen levy, joka voisi vihdoinkin pamahtaa sellaisellakin henkilölle, jolle Dylan on jäänyt kokonaan The Byrdsin rakastamiseen? Olisi tosiaan jännä jos kuulisi häneltä vähän rootsimpaa kamaa, ja aina se ois kiva jos se ois oppinut laulamaan. ;)

Siis onks tää nyt semmonen levy, joka voisi vihdoinkin pamahtaa sellaisellakin henkilölle, jolle Dylan on jäänyt kokonaan The Byrdsin rakastamiseen? Olisi tosiaan jännä jos kuulisi häneltä vähän rootsimpaa kamaa, ja aina se ois kiva jos se ois oppinut laulamaan. ;)
 
Käsittääkseni aina osannut laulaa. Äänen sävy ei kaikkea miellytä.

Käsittääkseni aina osannut laulaa. Äänen sävy ei kaikkea miellytä.
 
Samaa mieltä. Ja sitä "rootsimpaa kamaa" löytyy jo ihan ekaltakin levyltä vuodelta -62.

Rootsimmalla kamalla tarkoitan lähinnä countrya ja bluesia tässä tapauksessa. Onhan folkkin juurimusiikkia, toki.
Ja se oli sit vitsi se Dylanin laulamaan oppiminen.

Rootsimmalla kamalla tarkoitan lähinnä countrya ja bluesia tässä tapauksessa. Onhan folkkin juurimusiikkia, toki.
 
Ekalla levyllä lähes puolet biiseistä on ihan silkkaa bluesia.

Ekalla levyllä lähes puolet biiseistä on ihan silkkaa bluesia.
 
Joo. Blues ja countryhan on aina olleet osa Dylanin musiikkia.
 
"I guess all music is folk's music - I haven't heard no horses sing... " - Big Bill Broonzy -
 
MUTTA, mulla ei ole vielä tuota Modern Timesia, huomenna ostan, mutta kyllähän tossa noiden clippien perusteella muutamalla raidalla se blues kuulostaa olevan sellaisessa muodossa, että se saattaa joitakin muita Dylanin teoksia paremmin upota blues-diggarille. Tiedä sitten, meitä bluesin ystäviä on niin monenlaisia.
 
Clippejä Modern Timesilta (ja video) löytyy vaikka täältä:
 
http://www.amazon.com/Modern-Times- … 6318220-3466566?ie=UTF8&s=music

Kerrassaan loistava albumi. Etenkin päätösraita Ain´t Talkin´ on riipaiseva.

Kolmas biisi menossa, aika helvetin kova meininki. Wanhaa kamaa