Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Tällä hetkellä saisi vitosriville paikkoja.

Lippupalvelun sivut näyttää, että konserttiin on "muutamia vapaita paikkoja".

Ei enää pitkä odotus.

Ei enää pitkä odotus.
 
No ei. Jos jotakuta kiinnostaa vilkuilla settilistoja ja keikka arvosteluja, niin niitä löytyy täältä: http://www.boblinks.com/

2 yötä! Ja oikein hyvältä näytti settilistat.

2 yötä! Ja oikein hyvältä näytti settilistat.
 
Joo, vaikka haluaisinkin kovasti kuulla Mr. Tambourine Manin... No hyviä biisejähän Dylanilla riittää.

Joo, vuorokausi ja sit. Tää olis mulle neljäs kerta: eka kerta oli Street Legal -rundilla Göteborgissa -78, jolloin Dylanilla oli hienot salamahousut ja Davella viikon päästä samanlaiset, vaikka hää siinä eteisessä uhosikin, kuinka Michael Jackson on kovempi ja voi ollakin, ei siin mitn. Toinen kerta sitten Jäähallissa, jolloin Tom Petty oli lämppärinä ja kolmas kerta pari vuotta sitten Roomassa 4000 hengen ulkoilma-auditoriossa, jossa varmaan pääsi lähimmäs "intiimiä" tilanneta, mikä on tässä tapauksessa mahdollista.
 
Toivottavasti soundit pelaavat, koska rokettirolli on niin herkkää soundikamaa. Jossain teknossa ja hevissähän se on ihan sama, miten prosessorit kuuluvat ja PA suhisee, mutta roketti perustuu niin puhtaasti bändin rämpytykseen, että se pitää kuulla.
 
Kävin joulun hujakoilla katsomassa Haynesin I´m not there -leffan, ja olihan se todella ylevöittävä kokemus. Jumalauta, rock´n rollista on tullut niin vanha instituutio, että SIITÄ voidaan tehdä taidetta! Nyt, puoli vuotta myöhemmin, voin sanoa viileästi, että siinä on leffa, josta tulee klassikko sinne Casablancan ja Hilman päivien rinnalle!

Onko tietoa onko tuolla huomisella keikalla mitään lämppäriä?

Nyt son sit ohi ja tämmönen setti siis oli tällä kertaa:
 
1. Leopard-Skin Pill-Box Hat
2. Lay, Lady, Lay
3. Rollin' And Tumblin'
4. Visions Of Johanna
5. Things Have Changed
6. The Levee's Gonna Break
7. Tangled Up In Blue
8. Watching The River Flow
9. Every Grain Of Sand (ekaa kertaa tänä vuonna)
10. It's Alright, Ma (I'm Only Bleeding)
11. Nettie Moore
12. Highway 61 Revisited
13. Spirit On The Water
14. Summer Days
15. Ballad Of A Thin Man

(encore)
16. Thunder On The Mountain
17. Like A Rolling Stone
 
Ei valittamista.

Aivan mahtava. Hyvällä fiiliksellä Bob veti, ja erityisesti rytmiryhmä loisti bändissä.

Bobin ääni oli Dylan-mittapuullakin käsittämätöntä raakkumista. Rokkaava meinki tietysti veti huomiota pois, että ei siellä varsinaisesti kärsiäkään tarvinnut. Muutamaan otteeseen bändi veti kuitenkin käsittämättömän heikosti. Loppupuolen meniniki oli paikoin aivan fridunaskikunaa.
 
kun en ole mikään Dylan-uskovainen niin ei voi muuta sanoa

Hieno keikka oli. Täytti kyllä omat odotukset. Bändikin veti kelvollisen tiukasti. Omaksi suosikiksi keikalta jäi Ballad Of A Thin Man, ja It's alright ma oli myös sovitettu mukavan rokkaavaksi... Hieno kokemus.

Bobin ääni oli Dylan-mittapuullakin käsittämätöntä raakkumista. Rokkaava meinki tietysti veti huomiota pois, että ei siellä varsinaisesti kärsiäkään tarvinnut. Muutamaan otteeseen bändi veti kuitenkin käsittämättömän heikosti. Loppupuolen meniniki oli paikoin aivan fridunaskikunaa.
 
Niinkö? Mun mielestäni bändi oli aivan mielettömän hyvä. Ehkä olen sitten kuuro. Dylanin ääneenkin oon tottunut. Mahtava keikka, mutta järkkärin kanssa tappeleminen (höh. miten mä nykyään aina riitelen niitten kanssa... luulin olevani rauhallinen ja kiltti ihminen) ja lompakon katoaminen latistivat tunnelmaa. Niin, jos joku löysi vihreän lompakon, niin sen ihan oikeasti SAA palauttaa. :D
 
EDIT: Ei tarvitse sääliä! Lompakko sisältöineen oli hallin löytötavaroiden joukossa! Kiitos palauttajalle!

Meni ihan alussa Pill-Box Hat - Lay Lady Lay- kombon ja lopul Like A Rolling Stonen aikana aivan hullut kylmät väreet, en pystynyt uskoo että oikeesti näin sen ihan elävänä. Ja mikä keikka!

Loppupuolen meniniki oli paikoin aivan fridunaskikunaa.
 
Mitä helvettiä on fridunaskikuna?

Meikäläisellä tulee 30 siitä kun innostuin Dylanista, ja tämä oli kolmas kerta kokea hänet livenä. Kun en juurikaan käy tällaisissä konserteissa, niin minua kyllä häiritsi se volyymi. Lähinnä siksi, että kovempi meno, jota tuossa oli aika paljon, pani soiton minun korvissani aivan puuroksi. Alkoi kuulua outoa säröä ikäänkuin jostain sivulta tai takaa. Sanoista ei ollut toivoakaan saada selvää eikä kappaleiden tunnistaminenkaan ollut helppoa. Sinänsä tuo meno olisi muuten kyllä kelvannut. Olin siellä takakaarteessa, ehkä jossain muualla olisi ollut parempi.

Enkö mä pilannutkaan koko hallin keikkaa? Näin minulle ilmoitti joku ruotsalainen keski-ikäinen herrasmies, kun uskalsin tehdä jotakin niin hurjaa kuin seistä eturivissä (istuen ei nähnyt oikeastaan muuta kuin soittajien päät). Keikan aikana myös joku nainen tuli minut haukkumaan ja valitti vielä järkkärillekin, mutta järkkäri sanoi että senkun seisoo, omalla paikalla ja rokkikeikka sentään. Keikan jälkeen sainkin sitten kuulla olevani itsekkäin kusipää mitä maailmasta löytyy ja kuinka nämä ovat käyneet rokkikeikoilla jo ennenkuin olen edes syntynyt ja ties mitä muuta. Annoin kyllä tulla koko rahalla takaisin. Perkele jos Bobby jaksaa seistä niin voi sitä muutkin nostaa perseensä penkistä (btw, järkkärit näyttivät Ballad of Thin Manin alussa että nyt ylös ja eteen, joten mistään spontaanista yleisön innostumisesta ei kyse ollut)
 
Ihan jees keikka muuten, biisilistalla olisi voinut olla pari tutua biisä lisää (Joku Desolation Row tai Positively 4th Street ainakin soitettu tällä kiertueella). Lopun Like a Rolling Stone kyllä jätti positiivisen fiiliksen, onpahan ainakin tämäkin legenda nyt nähty.

...rytmiryhmä...
 
Se rumpali ja ennenkaikkea se dorka, joka on laatinut hänen soundinsa, olisi pitänyt lähettää Leningrad Cowboyseihin humppaamaan. Sellaista saatanan halonhakkuutahan se tuppaa olemaan tosin melko usein noilla stadionkeikoilla.
Rummut soundaavat oikeasti hyviltä nimenomaan jossain Dylanin rock´n rollin tapaisessa matskussa kuivana ja soivana, rumpujen pitää kuulostaa siltä, että ne ovat rikki, silloin homma toimii. Tuo halonhakkuu vie kaiken irtonaisuuden ja esimerkiksi Ballad of A Thin Manista, kaikkien aikojen rockbiisistä, sen uhkaavuuden ja arvaamattomuuden.
 
Muutenkin bändi olisi voinut soittaa herkemmällä otteella, dynaamisemmin. Mutta toisaalta pistän aika paljon myös tuon kuulonhuoltoterrorin piikkiin. Kun ei saa soittaa edes kohtuullisella volalla, joudutaan tehoja hakemaan sitten tuosta helvetin "tukevuudesta" mikä johtaa sitten helposti jonninjoutavaan boogieränttään.
 
Parhaimmillaan kuitenkin eritoten Things Have Changed -biisissä homma liisi uskomattoman hienosti. Dylan on TODELLA hyvä laulaja ja siitä jutskailtiin keikan jälkeenkin vielä Manalassa. Olisin kylläkin toivonut lisäksi sitä, että Dylan olisi soittanut kitaraa, koska on todella mielenkiintoinen ja hyvä kitaristi ja toisen kitaristin tilalla olisi ollut oikea urkuri. Lisäksi kunnon rumpali, vähän volaa lisää ja se olisi ollut siinä!
 
Mutta kyllä tommonen jäähalli on armottoman epäviihtyisä paikka. Ei paljon lysti naurata.
 
PS: Istuin siis permannolla ja sinne kuului kaikki todnäk siten kuin oli tarkoituskin. Kuulin frendeiltä, että sivukatsomoon ei basso eikä basari olleet kuuluneet enää suppashuminan läpi ensinkään.

Enkö mä pilannutkaan koko hallin keikkaa? Perkele jos Bobby jaksaa seistä niin voi sitä muutkin nostaa perseensä penkistä (btw, järkkärit näyttivät Ballad of Thin Manin alussa että nyt ylös ja eteen, joten mistään spontaanista yleisön innostumisesta ei kyse ollut).
 
Mikäli sä nyt olit se Dave Matthews Band -paitanen heebo niin mä en nähny oikein vilaustakaan rumpalistakaan sun ansiosta. Älä nyt käsitä väärin, mutta pirun itsekästä toimintaa kun sulla oli kuitenkin koko kentän parhaita istumapaikkoja. Mulle kyllä kelpais se että kaikki seisoo, mutta kun se ei ole mahdollista niin voisi sitten kunnioittaa siinä takana istuvia, jotka ovat myöskin maksaneet keikasta. Muualla kuin eturivissähän ei saanut seistä. Noh, rehellisesti sanoen mua ärsytti kuitenkin enemmän sen pariskunnan valitus siinä vieressä, mutta ymmärrät varmaan pointtini.

PS: Istuin siis permannolla ja sinne kuului kaikki todnäk siten kuin oli tarkoituskin. Kuulin frendeiltä, että sivukatsomoon ei basso eikä basari olleet kuuluneet enää suppashuminan läpi ensinkään.
 
Istuin alakatsomossa lavan sivussa ja pari ekaa biisiä ei ollut tietoakaan rummuista ja bassosta. Kyllä ne rummut sieltä sit jokseenkin saatiin esiin, mut soundit ei tosiaan olleet mitkään kovin "kuivat" :) Basson soittoa ei pahemmin tarvinnu fiilistellä. Se jäi pahasti jalkoihin.