Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Dúné tais kyllä vetästä festareiden parhaat setit. Näki kyllä tyypeistä että nauttivat helkkaristi hommastaan ja taisvat teltan aika hyvin täyttääkin loppujen lopuksi. Levykauppaan varmaan seuraavaksi.
 
En kyllä varsinaisesti tykkää yhtään tommosesta musasta mutta tuli ihan piruuttaan seurailtua siinä. Olihan ne, kovia sällejä. Olis monella olevinaan rajulla bändillä paljon opittavaa..
 
Meikään puri kyllä nyt parhaiten The Sounds ja Raappana. Stam1naa lähinnä odotin tältä ruisrockilta mutta enpä saatana päässy lähtemään hommista tarpeeksi aikasin. Kuulin puolet Lääke -kappaleesta ja se oli sitte siinä. Vittu!
 
Ulkomusiikillisia juttuja, ne ruisrokkikämppinkin porttimantat olis kyllä ansainneet ilman muuta jotain vuoden valopilkku -palkintoja ja muutenkin roppakaupalla mainetta ja glooriaa! Ja Hyttisen Heta. Jo saunassa Stonen jälkeen aattelin että miksi pitää tulla siihen lavalle naukumaan jotain ihmeellistä mongerrusta tajunnan laajentaneen elämyksen jälkeen. No tää touhuhan oli ruissalossa vielä ihan toisissa ulottuvuuksissa kun Neiti H tuntui olevan oikeasti joka puolella!

Ainaki SMG, Flogging Molly, neljä biisiä Primal Screamia, Anna Järvinen, Jose Gonzalez, The National ja tietenki Interpol tuli nähtyä. Bändit oli kaikki suurin pirteen aika kovia, mitä nyt Flogging Molly on jo ehkä vähän nähty ja samanlainen joka keikalla, Gonzalez ei juurikaan eronnut ku jos ois ollu himassa kuuntelee sitä musaansa levyltä. The National oli kans vitun kova, biisitki aukes nyt ihan uudella tavalla kun Boxeria kuunteli paluun jälkeen kotona. Interpol kyl sitte kruunas koko paskan. Stella vikana biisi oli erittäin nannaa, biisilistassa ja meiningissä ei muutenkaan nokan koputtamista. Ja olihan ne niin helvetin cooleja.
 
Kaljakin maistui hyvältä, kelit mahtavat, uusiin ihmisiin tuli tutustuttua, yleisilmapiirikin oli mukava. Huomenna paluu masentavaan arkeen.

The National jäi itselle ehdottomasti kovimpana keikkana mieleen. Tosin vähän masensi liian hyvä alttoviulisti.

The National jäi itselle ehdottomasti kovimpana keikkana mieleen. Tosin vähän masensi liian hyvä alttoviulisti.
 
Sillä oli kummiski tosi rumat ja nihkeät silmälasit.

Yrpänä oli lihonnut, nää jätkät oli rumia http://www.ruisrock.fi/kuvagalleria … uvat2008/22_primal_scream_01_tp.jpg , ainaki tossa, öö, ruoka oli hyvää ku rahat riitti, PT:llä herkkusaundit. Opeth oli vähän valju, VHB taasen loistava. Rakastuin Moogiin.

Itse olin sunnuntaina paikalla ja tuli tsekattua Dúné, Raappana, puolet Ismo Alangosta, puolet Anna Järvisestä, Asa, José González, Kent, The National ja Interpol.
 
Tuo The Dúné oli ihan tuntematon myös itselle, mutta bändin livemeininki oli ehkä päivän energisintä ja tyypit olivat rehellisen liikuttuneita väkimäärästä, sen näki lavalta kun ne siinä virnistelivät ja halailivat toisiaan. Kaiken puristivat ulos, ja aika nuorta porukkaa vielä, eikö laulaja viitannutkin yhdessä vaiheessa olevansa v.-88 syntynyt?
 
Siihen päälle Raappana oli mukava jatke, kun aurinko paistoi lakipisteestään ja porukka baunssasi Paviljongilla. Hyvä ote miehellä yleisöön ja Paarmaa sekä Puppa J:tä oli mukava kuulla myös. Asalla oli hyvin samanlaista meininkiä, puhaltimia yms, mutta lyriikat välillä hukkuivat räpäyttäjän intonaation ja äänentoiston syövereihin - ja mielestäni ne kuitenkin ovat hiphopin olennaisin osa.
 
Ismo Alanko Teholla oli aika pitkälti sellainen kuin odotinkin, ihan mielenkiintoista katsottavaa vaikka toisenkin kerran, kai aika yleinen festarivieras. Tehon bonginkilkutus oli aika veikeää. Anna Järvinen yllätti ehkä eniten, pysäyttävän kaunista ja luonnollista. Huuliharpunsoittoa opettelevana oli huuliharppukin positiivista kuultavaa. Kent meni oluenjuonnin sivussa, mutta pitäneepä uuteen albumiin ainakin tutustua (ja Isolaan kanssa), sen verran hienosti tämäkin konsertti loppui.
 
The National oli päivän kohokohta: aktiivinen ja omistautunut yleisö, rehellinen lavashow, energiaa, puhaltimet, (altto?)viulu...Boxerin tunnelma saatiin viritettyä telttaan, ja vaikka en ole aikaisempia albumeita kuullut, niin ainakin paisutuksista tykkäävänä oli lopun tremolo-mahtipontisuus itselle hyvinkin paljon mieleen! Täytyykin todeta, että Interpol oli tämän jälkeen suuri pettymys. Jätkät näyttivät siltä, että "olisivat vain töissä täällä" - ei kontaktia yleisöön, ei visuaalisuutta, ei edes pahemmin liikkumista lavalla; kuin kuuntelisi bändiä äänitteeltä. Soittivat sentään oikein ja ihan kelpo saundeilla, mutta kaikki muu oli aika hakusessa aina biisijärjestystä myöten, biisit eivät oikein luoneet draaman kaarta järjestyksellään. Jo encoren aikana läksin menemään pettyneenä, ennen kuin ehtisivät pilata Stella Was A Diverinkin. Ehtiväthän ne.
 
Kokonaisuudessaan päivä oli kuitenkin ehdottomasti tarjonnaltaan ja keikkalaadultaan paras festaripäivä tähänastisessa elämässäni. Eikä satanutkaan.

Täytyykin todeta, että Interpol oli tämän jälkeen suuri pettymys. Jätkät näyttivät siltä, että "olisivat vain töissä täällä" - ei kontaktia yleisöön, ei visuaalisuutta, ei edes pahemmin liikkumista lavalla; kuin kuuntelisi bändiä äänitteeltä. Soittivat sentään oikein ja ihan kelpo saundeilla, mutta kaikki muu oli aika hakusessa aina biisijärjestystä myöten, biisit eivät oikein luoneet draaman kaarta järjestyksellään. Jo encoren aikana läksin menemään pettyneenä, ennen kuin ehtisivät pilata Stella Was A Diverinkin. Ehtiväthän ne.
 
Eikö sinusta olisi vähän ristiriitaista, jos vaikka herra Banks riehuisi lavalla lauluosuuksien välillä? Kyllähän Kessler poukkoili aika paljonkin ympäri lavaa ja Dengler eli aivan omaa elämäänsä.. Itelle ainakin toimi juuri tuollainen heidän musiikkiinsa kanssa linjassa oleva lavakäyttäytyminen: pelkistetty. Sillehän sitten ei voinut mitään, että aurinko paisteli heidän keikan aikana. Itse olisin toivonut synkkiä pilviä ja tihkusadetta tunnelman luomiseksi :)
 
Sitten yleinen kysymys liittyen Kentiin. Aluksi tuli pari (muistaakseni kaksi) kitaravetoisempaa biisiä, joista toinen oli Blåjeans. Mikä oli se toinen, joka taisi jopa avata keikan..? Ei ole tuo Kentin vanhempi tuotanto kovin hyvin hallussa, eikä ole tässä hollilla nyt niitä levyjäkään...
 
EDIT: Olisko ollut Stenbrott?
EDIT2: Sehän se oli, hallå hallå ratkaisi asian...

The National oli päivän kohokohta: aktiivinen ja omistautunut yleisö, rehellinen lavashow, energiaa, puhaltimet, (altto?)viulu...Boxerin tunnelma saatiin viritettyä telttaan, ja vaikka en ole aikaisempia albumeita kuullut, niin ainakin paisutuksista tykkäävänä oli lopun tremolo-mahtipontisuus itselle hyvinkin paljon mieleen! Täytyykin todeta, että Interpol oli tämän jälkeen suuri pettymys. Jätkät näyttivät siltä, että "olisivat vain töissä täällä" - ei kontaktia yleisöön, ei visuaalisuutta, ei edes pahemmin liikkumista lavalla; kuin kuuntelisi bändiä äänitteeltä.
 
Mulle kävi vähän samalla tavalla. En kyllä tuota Interpolia tunne juuri ollenkaan, mutta The Nationalin jälkeen Interpolin keikan "pingottunut" tunnelma ei vaan oikeen sytyttänyt. Soitto kulki, saundit oli hyvät, vireellä leikkiminen taidokasta jne, mutta kun ei niin ei. Varmaan omana keikkanaan, jollain klubilla ehkä, toimisi paremmin?
 
Niin ja oli se tosiaan alttoviulu siinä The Nationalissa. Todella kova soittaja.

Täytyykin todeta, että Interpol oli tämän jälkeen suuri pettymys. Jätkät näyttivät siltä, että "olisivat vain töissä täällä" - ei kontaktia yleisöön, ei visuaalisuutta, ei edes pahemmin liikkumista lavalla; kuin kuuntelisi bändiä äänitteeltä.
 
Uuden villityksen hengessä: http://failblog.org/2008/04/11/facebite/
 

 
No siis makuasioitahan noi. Tykkäsin kans todella paljon The Nationalin keikasta, mutta ei munsta Interpol mitenkään varjoon jääny, saatika ollu pettymys. Oli helvetin makeeta kuulla niinki majesteettisen hienoja biisejä ku Stella, Nyc, Evil tai Pioneer to the Falls, ulkoilmassa, mahtavana viikonloppuna, kavereiden kera.

Joo, ei sit kyennyt lähtemään... mutta, mullapa onkin:

Larsen XO konjakkia
Partacas Robusto sikaareja
Karhu & Saku Guld olutta

Eli juhlat jatkuu!
 
No bileet! :D
 
Se on hyvä että Ruissi täyttyi vaikkei siellä kummempia artisteja ollukkaan. Saipahan Mertsi rahaa ensi kesän superhyper artisti kiinnityksiin.

Joo joo, vähän epäselväksi nyt jäi että onko ne 40-juhlabileet nyt ensi vai sitä seuraavana vuonna. Interpolin jälkeen Jusu sanoi että ensi vuonna mutta festari-tv-haastattelija taas puhui alituiseen vuodesta 2010.

Suhteellisen turha ja tylsä oli mulle lauantai, mutta sunnuntaina sentään innosti kovinkin The National, jota piti ihan eturiviin asti mennä katsomaan. Mahtavuutta livenäkin. Harmillista sinänsä, että toinen suosikkini Interpol oli heti perään. Sen verran oli vielä fiiliksisissä The Nationalista! Interpoliakin olisi tietysti pitänyt päästä ihailemaan eturivistä ja saamaan paremmat kicksit! Mutta huonoksi en silti keikkaa väitä. Banksin Paul, Pioneer to the falls, Slow hands, Rest my chemistry jne = ah.

Niin ja oli se tosiaan alttoviulu siinä The Nationalissa. Todella kova soittaja.
 
Ihailin viulunsoittoa erityisesti kappaleessa Baby, we´ll be fine. Ja itse viulistikin oli melkoisen särmikäs ja vauhdikas.

The Nationalin setti on right about näin:
 
Start a War
Brainy
Secret Meeting
Baby, We'll Be Fine
Slow Show
Mistaken for Strangers
Abel
Squalor Victoria
Racing like a Pro
Apartment Story
Ada
Fake Empire
Mr. November
 
Encore:
About Today
 
Loistava keikka. Interpolin keikka oli myös hyvä, mutta aika kliininen. Toki olen sitä mieltä, että Paul Banks ja kumppanit eivät olisi itsejään, jos turisivat niitä näitä jokaisen biisin jälkeen. Mun mielestä Pioneer to the Falls on paras Interpol-biisi ikinä ja sen saisi säästää setin loppupuolelle. Nyt ei ollut vielä toipunut The Nationalista ja toinen bändi vetää heti ykköshitin kärkeen. Meni ns. hukkaan mun kohdalla.

Oho, olen hengissä.
 
Turisas veti hienon keikan! Siihen oli hyvä lopettaa. Pittikin kasvoi aika valtavaksi, varmaan puolet yleisöstä.
 
"Ruskarsrrsrsrsääh. Ruisrock!"
 
"Täällä Turun sinisen auringon alla!"