Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Tykkäsin kyllä todella paljon. BB:ltä olisin kyllä suostunut kuuntelemaan enemmänkin sooloilua, mutta hyvältähän soitto kuulosti. Ja ennen kaikkea miehen äänihän on vahva kuin mikä. Ja ne jututhan olivat jopa hauskoja! En ymmärrä mitä te valitatte, no kyllähän B.B. tiesi, mitä ne lehdetkin tulevat kirjoittamaan; "that old B.B. was pretty good, but he talked all night" ;).
Semmonen kiva klubikeikkamainen fiilis siellä oli, vaikka joka jutulle taputtaminen olikin vähän hassua. Itseäni olisi kyllä kovasti tanssittanut välillä, mutta kun ei kukaan muu osoittanut minkäänlaisia merkkejä seisomaan nousemisesta...
Pepeä myös diggasin, ja kyllä Oiling Boiling groovasi ihan kivasti. Saivat vieläpä vetää kunnon tunnin setin.

BB oli jo pakko nähdä ihan legendan viimeisen kiertueen takia. Hyvin se soitti kun otetaan huomioon ikänsä. Välillä innostui jopa ihan revittelemään mutta isoimman osan ajasta soitti maltilla. Puhuihan se paljon mutten suostu arvostelemaan legendaa mistään ratkaisuista. Pirunmoinen laulajahan se on. Lämmittelijöillä oli turhan löysä rumpali lievästi sanoen, löytyiköhän se illan heikkokuntoisin jo lämmittelijän kannujen takaa? Myös pepen kitara olisi voinut olla reilusti rohkeammin miksattu. Ei meinannut kuulua.

Tuosta olen samaa mieltä, että Pepen kitara olisi saanut olla paljonkin kovemmalla. Laulu ja huuliharppu kuulostivat hyvältä ja diggasin myös urkuja ja saksofoneja Oiling Boilingissa.
Rumpaleista puheen ollen, niin soitti sitten vahvasti se BB:n rumpali. Koko bändi oikeastaan rokkasi hyvin. Kiva kun pianolle ja uruille annettiin melko paljon tilaa ja kakkoskitaristikin sai pari sooloa.

Pepen kitara oli kyllä hiukan hiljaa, mutta laulut tahtoivat mennä kaverilla vähän "vierestä" mutta hyvä se oli oiling boilingilta:) Kingin keikka oli myös erittäin hyvä, ainoa vaan kun kaveri työnnettiin rullatuolilla sisään, niin silloin pelotti että onkohan se yhtään vireessä, mutta hyvin veti:)

Ja ne jututhan olivat jopa hauskoja! En ymmärrä mitä te valitatte, no kyllähän B.B. tiesi, mitä ne lehdetkin tulevat kirjoittamaan; "that old B.B. was pretty good, but he talked all night" ;).
 
Hä? Kerrohan ykskin juttu, joka niistä oli muka hauska (alle 60-vuotiaan perspektiivistä). Ihme sirkusta mun mielestä, tylsää sellaista. Jopa Matti Oilingin lässytykset olivat parempia läppiä.

Olis tosiaan voinut B.B. soittaa enemmän ja puhua vähemmän. Etenkin, kun soitto sujui ihan hyvin. Etukäteen ajattelin, että tuon tason tekijällä on väistämättä erinomaiset muusikot mukana, ja näinhän olikin. Etenkin rumpalille täysi kymppi. Tiedä sitten onko tasoero Suomen huipuista (joita lämppärissä useampikin) tällaisiin "taustasoittajiin" niin suuri kuin konsertissa näytti? Vai oliko enemmänkin miksausongelma tai jotain vastaavaa.

Hä? Kerrohan ykskin juttu, joka niistä oli muka hauska (alle 60-vuotiaan perspektiivistä). Ihme sirkusta mun mielestä, tylsää sellaista. Jopa Matti Oilingin lässytykset olivat parempia läppiä.
 
No kyllä mua nauratti, kun BB selitti miten hän istuu ja katselee niitä ohimeneviä tyttöjä... Aika sympaattiselta se vanha ukko siellä tuntui. :)
 
Eikös B.B. King ole oikeastaan aina ollut vähän näitä wolfeja ja muita ikään kuin viihteellisempi bluesmies. Muistan lukeneeni jonkun jutun, jossa Eric Clapton selitti ettei ensin oikein välittänyt Kingistä, koska hän oli liian kaupallinen. Kuultuuan Live At the Regalin Claptonkin oli sitten myyty. ;)
 
Kyllähän tuon tyyppiseen konserttiin sopii vallan mainiosti tuollainen muunlainenkin viihdytys kuin soittaminen. Jos olet sattunut kuulemaan vaikka 60- 70-lukujen countryartistien livelevyjä, niin hyvin usein niilläkin on pari raitaa pelkkää vitsailua.
 
Eivät kaikki konsertit ole rockenrollia, uhmaa ja vaaraa, vaan tuollainen kiltti vitsailukin voi olla oikeen mukavaa. Kyllä tuo nyt jotkut Angus Youngin riisuuntumiset voittaa. ;)

No kyllä mua nauratti, kun BB selitti miten hän istuu ja katselee niitä ohimeneviä tyttöjä... Aika sympaattiselta se vanha ukko siellä tuntui. :)
 
Ei pudonnu mulle yhtään. Ajattelin, että jollekin kuuskymppiselle varmaan saattais pudota.
 
Kyllähän tuon tyyppiseen konserttiin sopii vallan mainiosti tuollainen muunlainenkin viihdytys kuin soittaminen. Jos olet sattunut kuulemaan vaikka 60- 70-lukujen countryartistien livelevyjä, niin hyvin usein niilläkin on pari raitaa pelkkää vitsailua.
 
Ai sopii? Väärässä konsertissa olin sitten.
 
Eivät kaikki konsertit ole rockenrollia, uhmaa ja vaaraa, vaan tuollainen kiltti vitsailukin voi olla oikeen mukavaa. Kyllä tuo nyt jotkut Angus Youngin riisuuntumiset voittaa. ;)
 
Luulin menneeni blues-konserttiin. Ton sortin viihdehomma ei uppoo meikäläiseen sitten ollenkaan.

Minä tykkäsin kovasti tuosta konsertista ja eritoten Kingin jutuista! Vaikka hän todennäköisesti vetää nuo samat vitsit jokaisella keikalla, niin kyllä niitä oli tosi mukava kuunnella. Ja onhan se tietysti selvä juttu että B.B. King osaa soittaa hyvällä fiiliksellä. Rock Me Baby oli mielestäni koko keikan paras esitys.
 
Oiling Boiling ei kyllä ainakaan minulle näin ekalla kerralla avautunut. Toki he kaikki ovat hyviä soittajia, mutta mitään omaperäistä en heidän musiikissaan kuullut. Saksofonistit osasivat kyllä hyvin hommansa ja oli kiva kuunnella sellaistakin soitantoa, mutta jostain syystä minua alkoi setin loppupäässä ärsyttämään Pepen tapa aloittaa ja lopettaa jokainen likki slaidaamalla alaspäin.
 
Kyllä kannatti maksaa lipuista ja tulla aina täältä kaukaa kuuntelemaan Maestroa. Tulipahan taas lisää syitä paneutua kunnolla bluesiin!

Itse olin myös paikalla. Oiling Boiling oli huono. Ahlqvistin kitara oli miksattu päin seiniä, laulu tuli hyvin ja torvet siinä tuli hyvin, Oilingin bassari liiankin hyvin, mut kitaraa en juuri kuullut. 4 biisiä jaksoin.
 
B.B lauloi ja soitti hienosti. Odotin ehkä kuitenkin vähän liikoja.
Bändi oli loistava. Jutustelu vaan tympäs, vähän liikaa jutteli.
Hitaat bluesit oli mahtavia.
Yleisön taputtelu myös ärsytti. Tyyliin: "meilläpäin syötiin 3 ateriaa päivässä"
OOhh!!! Läp,läp,läp!
"Asun Las Vegasissa " Vau!!! Läp-läp-läp!!
 
No kova se kuitenkin oli.

Jutustelu vaan tympäs, vähän liikaa jutteli.
Hitaat bluesit oli mahtavia.
Yleisön taputtelu myös ärsytti. Tyyliin: "meilläpäin syötiin 3 ateriaa päivässä"
OOhh!!! Läp,läp,läp!
"Asun Las Vegasissa " Vau!!! Läp-läp-läp!!
 
No kova se kuitenkin oli.
 
B.B on siinä asemassa, että sai legendasympatiapisteitä - ja sai ehkä sillä suomalaisen yleisön varsin hyvin mukaan - joku jo totesikin, että klubikeikkamaista fiilistä. Joo, olihan se läpyttely vähän kuin seuramatkalennon laskeutuessa, mutta en antanut sen vaivata - ajattelin, että tämä on nyt tätä ja ollaan kaikki hyvällä tuulella. Minäkin taputin monille pikkujutuille, vaikka tiesin sen ääliömäiseksi. Samaa yhteistä kokemista kuin laulattaminen ja huudattaminenkin. Mökötetään taas toisella keikalla naamat mutrussa ja kädet puuskassa miksaajan vierellä :-P

Itse olin myös paikalla. Oiling Boiling oli huono. Ahlqvistin kitara oli miksattu päin seiniä, laulu tuli hyvin ja torvet siinä tuli hyvin, Oilingin bassari liiankin hyvin, mut kitaraa en juuri kuullut. 4 biisiä jaksoin.
No kova se kuitenkin oli.
 
Olen syyllinen Oilingin bassarivolan suuruuteen. SM58:lla mikitettiin ja poljin bassaria soundcheckissä. Matti polkee voimalla kovempaa kuin minä siimajalka. Toisaalta miksaajan olisi pitänyt olla faderissa kiinni kun kick alkoi kuulua liian lujaa. Tanskalaisia äänimiehiä ei ehkä kiinnostanut lämppärin vedon saundit.
 
Matti joutui lisäksi polkemaan poikkeuksellisen lujaa pedaalia, sillä se "irtosi" tokan biisin jälkeen. Pearlin pedaalia ei pystynyt kiinnittämään biisien välillä uudelleen kunnolla ja varapedaalia ei ollut... Täytyypä lukea Kivi L:n perusteos taas uudelleen... ;-)
 
Seli-seli-Mikko

Täytyy kysyä yleisesti B. B. Kingiin liittyen, milloin kappale Shotgun Blues on julkaistu ja millä levyllä?

Täytyy kysyä yleisesti B. B. Kingiin liittyen, milloin kappale Shotgun Blues on julkaistu ja millä levyllä?
 
Alue lienee nyt väärä?
 
Mutta tuo on alkukauden BB Kingiä (ja Lightnin Hopkinsin biisi?). Levytetty Modernille 50-luvun lopulla.