Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Niin kuinka moni tulossa
Itse olen menossa näillä näkymin kuunteleen pappoja.

Me! Me! (MaxŽn äänellä.) Max = se Samin kaveri...

\o/

Menossa ollaan!

Täältä tullaan!

Kyllä vain, menossa olen!

Jos ei työpaikan pikkujoulut humalluta mua helvettiin niin kentällä huojun ja hoilaan notta pöööfikt streinzööös!

YOP! YOP!
pakko olla paikalla!
Harmi kun ei saanut kentältä lippua
joutuu katsomoon!

Paikalla ollaan! Prkl! kaverilla oli yksi ylimääräinen lippu niin pakkohan sinne on pärähtää!!

Tietysti ollaan mukana!

Jaahans ja sitte tauolla miittiä?? Nimittäin ku tuo on double-headeri niin kaippa ne siinä välillä reilun tauon pitää?? Onko kellään aikataulusta tietoa. Itse en tiedä muuta kuin et lämppäribändi ovet (The Doors) oli 18.30... =)

Tulen kun kerran sain ilmaisliput.

Onko kellään aikataulusta tietoa. Itse en tiedä muuta kuin et lämppäribändi ovet (The Doors) oli 18.30... =)
 
Lipussa ainakin lukee notta klo 20.00. Oliskohan tuo approx. aika Heepin alotukselle? Toivottavasti.

Pitikin juuri täksi päiväksi iskeä kunnon flunssa, kuumettakin. Noh eipä tarvitse juoda kaljaa. Toivottavasti soittavat Fireballin.
 
np: Purple - No No No

Oli muuten aikasta loistava keikka! Morsen sooloilu kävi pitemmän päälle vituttamaan, kun ei niitä päättömiä vingutuksia jaksanut kukaan kuunnellu :/ Urea Heppi potki paremmin kuin olisin odottanut. Hepillä oli ehkä jopa parempi meininki kuin peep turtlesilla? Mutta kokonaisuutena aika hyvä keikka.

Heep meni täysin ohi koska en tuotantoaan tunne lainkaan. Easy Living heti alkuun oli kova ja muutama muu jamituskohta miellyttivät.
 
Purple oli hieno. Gillan jutteli joka väliin jotain ja selitteli biisien taustoja. Banasilta kuultiin neljä tai viisi biisiä? Vähempikin olisi riittänyt. Silver Tongue oli kova. Hyvä keikka muttei mikään ikimuistoinen maailmoja mullistava elämys.
 
Biisilistan tynkää:
 
Highway Star (eka biisi)
Strange Kind Of Woman
Silver Tongue
Knocking At Your Back Door
I've Got Your Number
Speed King
Smoke On The Water (setin vika biisi)
**
Hit The Road Jack->Hush->Black Night

Omasta mielestäni (thatŽs what counts..) molemmilta ihan kiitettävä veto. Itse asiassa olin ihan pähkinöinä Heepin vedosta, alkutaipaleelta aina Conquest-levyyn(1980) saakka seuranneena ko. yhtyettä tuntui, että Heepin systeemi on jossain määrin palannut raiteilleen. Keikka siis yllätti ne pahamaineiset "ennakko-odotukset jotka pohjautuvat oletuksiin" eli lähdin konserttiin katotaan-ny-mitä-siitäkin-tulee asenteella. Virhe oli tuo! Stemmalaulanta joka on ollu sen "vanhan Heepin" clou toimi tosi hyvin, Kerslake lievästä painonnoususta huolimatta on ottanu vastuuta stemmoista ja kyllähän tää uus päävokalisti pisti parastaan, ei tietenkään mikään Byron ole mutta mielestäni täytti saappaat hyvin. Box aloitti Ruokankaalla (kun endorssaa kerran sitä..!!) mutta palasi pian takaisin uskolliseen "sotaratsuunsa"
Ja pääesiintyjä?? Deep Purple ilmeisessä kilvoittelutilanteessa pisti toki myös parastaan. Se vanha totuus oli käsinkosketeltava - kun bändeillä on lavalla hauskaa, yleisökin viihtyy. Ja hitto - vaikutti tosiaan siltä että lavalla oli molempien joukkueiden jäsenillä tosi hauskaa ja soitto maistui hyvältä. Tunne ei voinut olla välittymättä.
Jäähallillinenhan lauloi hyvin...
Lopuks oikeastaan vielä täytyy antaa "iso käsi" Aireylle, oli herra panostanut settiin kovin treenimällä Finlandian ja Karelia-sarjasta Alla Marcian.
Homma näytti helpolta kuin heinänteko. I was impressed. =)
Heille kiitos.
 
Editti:lisätty vuosiluku

Homma näytti helpolta kuin heinänteko. I was impressed. =)
Heille kiitos.
 
Joo, oltiin tauolla varsin yksimielisiä Foxin kanssa tuosta Heepin homman ehkä yllättävänkin hyvästä toimimisesta. Lee Kerslake oli tosiaan miellyttävä yllätys soittokunnoltaan ja stemmalaulun suhteen. Trewor Bolderin kanssa tarjosivat kunnon jytinää. Bernie Shawn laulu oli kai sitä mitä se voi olla. Eli eihän käy kateeksi, kun joutuu vetämään biisejä, jotka on alunperin Byronin hoitamia. Ken Hensley kyllä vetää nuo laulut nykyäänkin livenä hyvin, varmaankin siitä syystä että on ne biisit omalle äänelleen suurelta osin tehnyt.
 
Purple oli shown ja soundien osalta selvä pääesiintyjä, joten hyvältä näytti ja kuulosti. Valitettavasti en ole uusia levyjä jaksanut hankkia, joten sinänsä kannustettava nykypäivään panostaminen meni hieman osaltani hukkaan. Olisin kuullut kyllä mielelläni niitä edellisillä kiertuiella kuulemma soitettuja Fireballin biiisejä...
 
Hieman tökki tämä kitaristi. Välillä ajattelin että, Steve Vai Morse? Eihän se suorastaan tiluttanut, mutta liikaa gainia oli soundissa ja ihme ulvahduksia. No, nämä on henkilökohtaisia miletymyksiä ja tuskin tuon tasoiselta soittajalta mitään Blackmoren koipiointia pitää odottaakkaan. Pitäis ehkä hommata miehen omia ja Dixie Dregsin levyjä.
 
Gillan oli mielestäni ääneltään paremmassa vedossa kuin v. -85 Tukholmassa, että sikäli bändillä on hyvät tulevaisuuden näkymät. Paice on aina Paice ja Gloverkin jaksaa heilua. Don Aireytä olen arvostanut aiemminkin, eikä ole käsitystä syytä vieläkään muuttaa. Välillä Hammondin soittotyylissä oli aavistus Jukka Gustafsonia, paitsi että Jukka on kyllä parempi...
 
Että semmosta. Classic British Hard Rock. Sitä itseään ja tuplaten.

Uriah Heep hoiti hommansa tyylikkäästi, erityisesti jo hehkutettu Lee Kerslake oli tulessa.
 
Purplen keikka oli paras pitkään aikaan. Erityisesti Don Airey vakuutti. Olihan se hienoo nähdä yksi suuri suosikki vihdoinkin livenä.
 
Morsen soitto on kyllä todella sävykästä, vaikka sielläkin toistuu joitain maneeraja aika usein. Mutta musta on tärkeä että joku kuulostaa ihan itseltään, eikä joltain halvalta Blackmore-kopiolta. Komppauksessa Morse tosin seuraa Blackmoren suht' minimalistista linjaa.

Pikkuruiset äänet päässäni pakottavat minut ostamaan Heepin levyjä!
 
Olipas ainakin parempi meno kuin rollareiden keikalla.
Oli aika perkeleen kova meno.
Kyllä oli.
Levyjä.
Nyt.
Pörkele.