Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Eikö kukaan mnettiläinen todellakaan ollut läsnä? Itse olin paikan päällä ja yllätyin kyllä positiivisesti. En ollut äijien yhteisiä levyjä saati soolotuotantoa juuri kuullut aiemmin, mutta ihan mainioita ralleja olivat saaneet aikaiseksi, vaikkakin aika perusmeininkiä tietenkin edustivat.
 
Mutta niitä vanhoja Purplen ja Rainbown biisejähän kaikki halusivat kuulla ja nehän lähtivät komeasti! Turner veti soolona Spotlight Kidin, Street of dreamsin, Death Alley Driverin ja tietty I Surrenderin joka olikin keikan kohokohta. En uskaltanut odottaa paljoa JLT:n suoritukselta, koska miehen ääni ei viime vuosina ole enää ollut samaa luokkaa kuin silloin kulta-aikoina, mutta Rainbow-materiaali lähti niin vakuuttavasti ettei studioversioita tullut ikävä!
 
Hughes taas tarjoili sellaisia Deep Purplen biisejä kuten Mistreated (pitkä versio fiilistelyineen), Getting Tighter (?), Stormbringer ja encorena tietty Burn joka viimeistään todisti äijän äänen olevan huippuiskussa.
 
Kaiken kaikkiaan tunnelma keikalla oli kovaa luokkaa parveltakin tarkasteltuna. Lämppäri Five Fifteen ei vain allekirjoittanutta oikein lämmittänyt, vaikka ihan pätevästi soittikin. Solisti Järvinenkin taisi huomata hieman nihkeän meiningin ja kommentoi jotain tyyliin:"Ei tää oo niin vakavaa. Kohta tulee kovia äijiä"
 
Sainpa muuten nimmarinkin Turnerilta ja siltä ruotsalaiselta rumpalilta Tomas Bromanilta noin tunnin odottelun jälkeen. Hughes pääsi tosin livahtamaan autoon. Vaikutti todella sympaattiselta kaverilta tuo Turner kyllä. Kovasti kehui meininkiä esim. Ruåttin keikkoihin verrattuna:" You guys were fantastic, you beat the hell out of Stockholm, hell out of se ja se.." Ei kai tuo nyt ollut vaan sitä jenkkiläistä small talkia sitten? Ei, minä en siihen usko ;)
Turner muuten poistui paikalta autolla jossa istui ihan ring-a-ling juontaja Annika Metsäkedon näköinen naikkonen. Siitäpä sitten seiskaan juttuvinkkiä..

Eikö kukaan mnettiläinen todellakaan ollut läsnä? Itse olin paikan päällä ja yllätyin kyllä positiivisesti. En ollut äijien yhteisiä levyjä saati soolotuotantoa juuri kuullut aiemmin, mutta ihan mainioita ralleja olivat saaneet aikaiseksi, vaikkakin aika perusmeininkiä tietenkin edustivat.
 
Mutta niitä vanhoja Purplen ja Rainbown biisejähän kaikki halusivat kuulla ja nehän lähtivät komeasti! Turner veti soolona Spotlight Kidin, Street of dreamsin, Death Alley Driverin ja tietty I Surrenderin joka olikin keikan kohokohta. En uskaltanut odottaa paljoa JLT:n suoritukselta, koska miehen ääni ei viime vuosina ole enää ollut samaa luokkaa kuin silloin kulta-aikoina, mutta Rainbow-materiaali lähti niin vakuuttavasti ettei studioversioita tullut ikävä!
 
Hughes taas tarjoili sellaisia Deep Purplen biisejä kuten Mistreated (pitkä versio fiilistelyineen), Getting Tighter (?), Stormbringer ja encorena tietty Burn joka viimeistään todisti äijän äänen olevan huippuiskussa.
 
Kaiken kaikkiaan tunnelma keikalla oli kovaa luokkaa parveltakin tarkasteltuna. Lämppäri Five Fifteen ei vain allekirjoittanutta oikein lämmittänyt, vaikka ihan pätevästi soittikin. Solisti Järvinenkin taisi huomata hieman nihkeän meiningin ja kommentoi jotain tyyliin:"Ei tää oo niin vakavaa. Kohta tulee kovia äijiä"
 
Sainpa muuten nimmarinkin Turnerilta ja siltä ruotsalaiselta rumpalilta Tomas Bromanilta noin tunnin odottelun jälkeen. Hughes pääsi tosin livahtamaan autoon. Vaikutti todella sympaattiselta kaverilta tuo Turner kyllä. Kovasti kehui meininkiä esim. Ruåttin keikkoihin verrattuna:" You guys were fantastic, you beat the hell out of Stockholm, hell out of se ja se.." Ei kai tuo nyt ollut vaan sitä jenkkiläistä small talkia sitten? Ei, minä en siihen usko ;)
Turner muuten poistui paikalta autolla jossa istui ihan ring-a-ling juontaja Annika Metsäkedon näköinen naikkonen. Siitäpä sitten seiskaan juttuvinkkiä..
 
Moi!
Ite olin paikanpäällä ja kyllähän se oli taas semmosta tykitystä mitä ton tasoselta huippujätkältä voi odottaa! Ite oon seurannut Hughesin touhuja siitä saakka kun Glenn hyppäsi Purpleen ja sen jälkeen oon ostanut lähes kaikki Glenin soolot. Pari vuotta sitten näin Hughesin tampereella HTP:n kans ja kyllä se oli semmosta laulu juhlaa, että pitihän sitä lähtee Nosturiin!

Tottahan tok.
 
Mullakin on kaikki Purplen äänitteet ja Hjyyssin soolot. Onhan se tehnyt vähän kaiken tasoista tavaraa, mutta ääni on aina ollut huippuluokkaa. Äijän viimesin soololevy on todella hyvä, kuten myös HTP-levyt.
 
Keikka rokkasi verrattuna ainakin HTP:n viimekertaiseen Tampereen konserttiin. Turnerin suoritukset ei oikein innostaneet, vaikka kohtuullisen mukavasti lauloikin.
 
-J-