Oijoijoijoijoijoijoi. Oli kerrassaan upea.
Tämä suuri audiovisuaalinen spektaakkeli tarjosi kerrassaan jo niin nautinnollinen musiikkielämyksen (Hra Wilkinsonin sävellykset) ettei samalla mahdollisien kuvien katseluun juuri edes ehtinyt.
Ei siellä Stoa ihan täynnä ollut mutta eikös Helsingissä pienemmillä keikoilla olekin vaikeaa saada jokainen penkki täyteen.
Saundimaailma oli kyllä todella vakuuttava, ja Joonatan Rautio se osaakin soittaa sitten tilut kohdilleen. Puhumattakaan Richard Murron iskuista. Sirkka Kosonen toi äänellään monipuolisuutta ohjelmistoon, ja unikset Joonatanin kanssa saundasivat myös mahtavalle.
Oli se vaan niin vaikuttava että piti tulla pikimmiten hehkuttamaan. "Vain jazz huuhtoo pois arkielämän pölyn" -Art Blakey | 
Paijukainen