Konsertit, keikat, tapahtumat ›

Eli Saksaanhan asti sitä oli suosikkikitaristiaan päästävä taas katsomaan loistavan helsingin keikan jälkeen. Nyt suuntana oli Saksan kaupunki Eisenach (J.S. Bachin kotikaupunki). Blackmore's nightin castle tour alkoi tänä vuonna täältä kaupungista. Konsertti sijaitsi Eisenachin viress' sijaitsevassa hyvin keskiaikaisessa pienessä kaupungissa Creuzburgissa (muutama tuhat asukasta) kaupungin omassa linnassa Cruzburgissa, joka on Eisenachin Wartburgin linnan sisarlinna. Konsertti oli järjestetty linnanpihalle eli ulkoilmakonsertista oli kyse. Sää oli todella suosiollinen ja vaikka sadetta olikin ennustettu niin siitä ei ollut sinä iltana tietoakaan.
 
Lämmittelybändini toimi Blackmoren ihailema keskiaikaista musiikkia soittava bändi The Geyers. Helsingissä emme nähneet ollenkaan lämmittelybändiä, mutta nyt se toi oikein hyvän lisän illan musiikkinautintoon. Sitten itse keikka alkoi. Tunnelma oli aivan uskomaton laskevan auringon alla keskiaikaisen linnan pihalla. Ja loppujen lopuksi vain kuunvalossa ja lavavaloissa kuunnellessamme. Ja löytyihin konserttilavalta oikein kaunis suuri village lanterne joka valaisi yleisöaluetta.
 
Settilista poikkesi hyvinkin paljon Helsingin keikan listasta. Uuden levyn kappaleita oli mahdutettu mukaan huomattavasti enemmän ja ainakin itsestäni se oli loistava asia. Myöskään tätä Ritchien vakio instrumentaalia Ministrel hallia emmem kuulleet tuona iltana, kuitenkaan se ei haitannut, vaikka loistava instrumentaali onkin. Stratocasteriakin kuultiin mukavan paljon verrattuna Helsingin keikkaan, jossa strato taisi näyttäytyä vain 3 kappaleessa. Erityisesti loistavana esityksenä jäi mieleen kappale World of stone, jota ei ainakaan Helsingin keikalla kuultu. Keikalla kuultiin mös vanhoista klassikoista purplen soldier of fortune ja Rainbown Ariel (nämä tulivat myös hesassa). Tällä keikalla Ritchien kitara oli säädetty kovemmalle kuin Helsingissä ja erityisesti kun straton kanssa lavalle noustessa ja Arielin ensi sävelet kajahtivat Cruezburgin iltaan kylmät väreet nousivat pintaan. Rummuissakin oli vihdoin säädetty basso-rumpu sellaiseksi oikein kumisevaksi ja selkäpiissä tuntuvaksi aivan kuin monesti keskiaikaisessa musiikissa kuultavat matalaäänisimmät rummut.
 
Yleisössäkin oli huomattavasti eroa ja suurena huomiona oli, kuinka innokkaasti saksalais-yleisö laulaa mukana ja taputtaa. Helsingissä ämä piirteet jäivät huomattavasti vähemmälle. Tuoleista huolimatta puolet konsertista yleisö seisoi, jok osoitti suurta kunnioitusta bändille. Selvästi huomasi myös kuinka innokkaan bändi oli aloittaessaan castle touriaan ja kaikki annettiin yleisöä viihdyttämään.
 
Jos jotkut muut muusikoiden.nettiläiset olivat tuolla keikalla tai kenties jollain muulla castle tourin myöhemmällä keikalla, niin mielelläni kuulen omia kommenttejanne. Omasta mielestäni oli aivan loistava keikka ja ensi kesänä olen varmasti taas paikalla.