Media ja viihde ›

Eli mahdollisimman vittumaisia elokuvia haetaan, leffoja joita katsottaessa tulee paha olo. Ja eikä mainita sitten mitään Pearl Harboria yms. pelkästään niiden huonouden vuoksi. Ja mielellään sellaisia jotka vielä nykyäänkin tuntuvat järkyttäviltä, eivätkä vain joskus pikku vesselinä nähtynä.
Onnettomat/ikävät/epäodotettavat loput ovat vain plussaa :)
 
Funny Games. Itävaltalaisen Michael Hanneken vuonna 1997 ohjaama hilpeä raina lomalla olevasta perheestä ja vierailulle tulevista ilkeistä pojista. Tunnelmaa ei kevennä paikoin melko pitkät katkeamattomat kohtaukset tai musiikkina toimiva John Zornin sekopäinen noisemättö. Enpä kerro enempää, katsokaa itse. Tullut muuten pari kertaa maikkariltakin :o Pitäisi katsoa myös Hanneken Pianonsoittaja, on ollut kasetilla jo aikaa.
 
Gaspar Noén ohjaamat kivan teurastasedän elämänkerta: Carne & Yksin kaikkia vastaan (I Stand Alone), sekä porukkaa teattereista karkoittanut (lähinnä alussa kuuluvan psykoottisen huminan ja Jyrkimäisen kuvauksen vuoksi, kuulemma) Irreversible. Kaikki perustuvat muutamaan shokeeraavaan kohtaukseen, mutta myös muutakin kivaa niissä on. Irreversiblen loppu saattaa aiheuttaa joillekin oireita.
 
Muita maininnan arvoisia: Rosemary's Baby, Texas Chainsaw Massacre, Audition, Salò, Happiness, Deadringers, Eraserhead, Requiem For A Dream, Angel Heart, Frantic.
 
Onko kukaan muuten nähnyt Benny's Videota? Olen kuullut ettei maailman kivoin leffa ole sekään.

Ichi the Killer oli kyllä ahdistava, brrr... Tuskinpa katson sitä toiste.

Ichi the Killer oli kyllä ahdistava, brrr... Tuskinpa katson sitä toiste.
 
Auditionin katsottuani päätin, että jossain vaiheessa tsekkaan tämän...ei ole vielä tullut tehtyä.
 
Clockwork Orange ahistaa niin maan julmetusti. En tiijä miksi, mutta joku siinä on...
 
Mielikuvituksen päästessä irti alkaa Blair Witch Projectikin ahistaa...
 
Lilja 4-ever...ei tarvinne selittää...
 
John CarpenterŽs "Assault on precinct 13"...
 
Onnettomat/ikävät/epäodotettavat loput ovat vain plussaa :)
 
Tähän kuuluu ehdottomasti Selena...tarpeeksi tunteellisessa tilassa alkaa lopun/lopputekstien/kuvien aikana silmät kostumaan...

Oikeastaan melkein kaikki elokuvat, varsinkin kotimaiset ja draamat, on ruvenneet vanhemmiten ahdistamaan. Mahdanko mä samaistua liikaa niiden henkilöihin, vai mikä hitto siinä on.
 
No Syvä Joki kyllä ahdistaa ihan kiitettävästi. From Hellissäkin on jotain vaikeasti määriteltävää ahdistavuutta, dekadenssia ja kohtalonomaisuutta suorastaan. Se tuntuu vain lisääntyvän joka kerta kun sen katsoo. Ja Easy Riderin ja Vanishing Pointin loppukohtausten aikan tekisi aina mieli kirkua ja huutaa suureen ääneen: "Eeii, ei tämä VOI päättyä näin"!! Perkele, onnelliset loput pitäis tehdä pakollisiksi.

Irreversible
Ensimmäiset puoli tuntia ovat melkoista dadaa. Ja sitten tuleekin se vaahtosammutin...
 
Kellopeli Appelsiini
Ihmisen muuttuminen tahdottomaksi koneeksi + Malcolm McDowellin roolisuoritus + soundtrack = aharistaa!
 
Unelmien Sielumessu
Loppukliimaksi saa katsojan melko vaivaantuneeksi.
 
Se7en
Lopetus saa minut vieläkin kiemurtelemaan ahdistuksen kouristuksissa useiden katsomakertojenkin jälkeen.
 
Texas Chainsaw Massacre
Paras kauhuleffa koskaan. Piste.
 
Lisäillään kun tulee mieleen lisempää...

Preast elokuvassa tulee joissain kohdissa heteromiehelle vähän vaivautunut olo..

Lilja 4-ever
Yksi pahimipia, ei paljoa valoa valoa näkyvissä.
 
War Zone
Lähes sama ahdistus kuin Liljassa
 
Irreversible
Aika tuhoaa kaiken...osuva slogan
 
Larry Clarken koko tuotanto
 
Onhan noita vaikka kuin mutta tietenkään nyt ei tule mitään muuta mieleen.
Viimeisin ahdistus oli Juoksuhaudantie. Luulin meneväni katsomaan hauskaa elokuvaa mutta sehän olikin ahdistava kärsimysnäytelmä. Ja huono sellainen.

American History X: Menee hiukan samaan kastiin Lilja 4 Everin kanssa. Todella vaikuttava elokuva. Jätti ahdistuneen ja vihaisen olon.
 
Event Horizon: Erm. Ällöä scifi-kauhua. Tätä katsoessa tuli huono olo, kirjaimellisesti. Myös kaikki yön pienet kolinat ja rasahdukset saivat melkein hyppäämään kattoon.

Kotimaisista löytyy: Kahdeksan surmanluotia...

Yksi parhaista on samalla yksi ahdistavimmista, Taksikuski. Travis Bicklen tarina on kaamea, täynnä vääriä valintoja ja tuomitsevia arvoja. Scorsesen ohjaus on täydellistä. Kun Bickle soittaa epäonnistuinnet treffien jälkeen Betsylle, nolaa itsensä aivan totaalisest, ajautuu kamera vaivihkaa pois kuin katseensa kääntäen.

The ring...

Kellopeli Appelsiini
Ihmisen muuttuminen tahdottomaksi koneeksi + Malcolm McDowellin roolisuoritus + soundtrack = aharistaa!
 
Helkkarin häiriintynyt tuo kyllä on, tuli mullakin ekana mieleen. Yksi mun suosikkileffoista.

Yksi parhaista on samalla yksi ahdistavimmista, Taksikuski.
 
No jaa, mulle tulee yleensä todella leppoisa olo Taksikuskia katsoessa. Johtuuko lie siitä jazzmusiikista.

Kellopeli Appelsiini, olen neljään kertaan katsonut ja ahdistunut kerta kerralta kovemmin...

Blondin kosto ja Austin Powersit ahdistaa aivan liikaa.

Ehdottomasti Pianonopettaja.
 
Se oli jo minullekin liikaa..

Lilja 4-ever
Dancer in the dark
Breaking the waves
Ringu

The Thing - "Se" jostakin. En halua enää IKINÄ katsoa sitä. Ja puhun nimenomaan siitä uudesta versiosta, alkuperäinen oli lähinnä huvittava. Karmeata olisi olla eristyksissä jossain kylmässä ja sitten vielä sellainen pääsee irti... *vilkuilee ympärilleen epäluuloisena*
 
Kaikki te, jotka ahdistutte Kellopeli Appelsiinista. Lukekaa se kirjana! Muuttaa käsitystä.

Audition
Saari
Dancer In The Dark
Lost Highwaykin jätti aika mielenkiintoisen viiliksen.

The Thing - "Se" jostakin. En halua enää IKINÄ katsoa sitä. Ja puhun nimenomaan siitä uudesta versiosta, alkuperäinen oli lähinnä huvittava.
 
Meinaat tätä, jossa on Kurt Russell...vuoddelta 1982? Emmie muuta versiota tästä tiedä, mut tuo on ahistava, hyytävä, pelottava...se on...THE THING...