Media ja viihde ›

Heikki Turusen väkevä maaseututrilogia, Hupeli, Kolmen hevosen mies ja Punahongan hehku.

Minusta Mihail Bulgakovin Saatana Saapuu Moskovaan on sen luokan kirjallisuuden kivijalka, että se kannattaa lukea ainakin kerran vuodessa.
 
Joku oikeasti yleissivistävä teos olisi varmaan Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, koska siinä kerrotaan lyhyt historia lähes kaikesta. Ja onpa vielä aika mukavaa ja hauskaa tekstiäkin.

Yksi ehdoton on The Dirt!

Bukowskia kannattais lukasta. Vaikkapa Naisia tai Pystyssä kaiken aikaa. Minulla oli erinomaisen mukavaa kahlatessani läpi Bukowskin kirjoja. Kaikki on luettu mitä kirjastoista olen löytänyt.

Väinö Linnan "Täällä pohjantähden alla" ja "Tuntematon sotilas".
 
Nämä kannattaa lukea että oppisi vähän tietämään millaisessa maailmassa ukki ja mummo (tai mufa, fafa ja fammu ja mormor) ovat eläneet. Ja miten maailma on muuttunut.
 
Oon samaa mieltä vaikka olenkin jättänyt Pohjantähdestä ihan lopun lukematta, menee mielestäni turhan kepeäksi.
 
Omalta osaltani lisäisin tähän Kiven Seitsemän veljestä. Hyvä kirja suomalaisille, siinä on kaikkee, huumoria, jännitystä ja elämänfilosifiaa - ja onnellinen loppu!

Yksi ehdoton on The Dirt!
 
Khyllä, ja siihen kylkiäiseksi nyt suomessakin jukaistu Nikki sixx:in Heroin Diaries eli suomeksi Heroiini Päiväkirjat.
 
Edit. no nää nyt ei oo mitään yleissivistystä, mut ainakin kivaa nippeli tietoa rokkia äijille/muijille.

Kari Hotakaisen Sydänkohtauksia.
 
Kummisetä elokuvan tuottajat ovat päättäneet kuvata Kummisedän Helsingissä.

Linnunradan käsikirja liftareille.
 
Ihan vaan siksi, että se on niin pirun hauska. Ei kaikkien klassikoiden täydy olla filosofisia tiiliskiviä. Tai saahan tostakin syvällistä mietitävää tarvittaessa.

Heikki Turusen väkevä maaseututrilogia, Hupeli, Kolmen hevosen mies ja Punahongan hehku.
 
Heikki Turusen Simpauttaja on kans aika perustavaa laatua oleva teos.

Linnunradan käsikirja liftareille.
 
Ihan vaan siksi, että se on niin pirun hauska. Ei kaikkien klassikoiden täydy olla filosofisia tiiliskiviä. Tai saahan tostakin syvällistä mietitävää tarvittaessa.
 
Ääni tälle. Tosin samalla vaivalla kannattaa lukea Linnunrata teos joka sisältää Käsikirjan lisäksi neljä muutakin osaa. Viisiosainen trilogia ja sitärataa. Juonellisesti jatko-osat ei ole kovinkaan kummoisia mutta Adamsmaista irtoläppää niistä irtoaa iso annos.

Ei näitä kai pakko ole lukea, mutta mistä helvetistä saa Lovecraftia suomennettuna ?
 
vai saako. Englantia osaan, mutta se on vähän verkkasempaa kuitenkin...

Aldous Huxleyn Uljas Uusi Maailma. Aivan loistava tulevaisuusfiktio. Omasta mielestäni jopa hieman ahdistavaa luettavaa.

Vähän uudemmista kirjoista mainitsisin Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie sekä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaani. Lienevät ensimmäisiä kertoja kun olen ääneen nauranut kirjaa lukiessa.

Olen miettinyt enkä kyllä keksi mitä aivan jokaisen pitäisi lukea. Olen mielestäni lukenut todella hyviä kirjoja, mutta ei se ole sama asia. Nyt puhutaan kirjasta jossa pitäisi olla jotain niin yleismaailmallisen ihmeellistä, että jokaisen lukijan tulisi saada joku ahaa elämys tai vähintään elämys siitä.
 
Tuli mieleeni, kannattaako Mein Kampf (en osaa kirjoittaa) tai Anne Frankin päiväkirja lukea?
 
Edit. Äänestän Tuntematonta Sotilasta sekä Seitsemää Veljestä. Ne ovat niin tärkeitä Suomi-identiteetin luojia/säilyttäjiä, että jokainen suomalainen todennäköisesti tuntee itsensä niissä.

Tuli mieleeni, kannattaako Mein Kampf (en osaa kirjoittaa) tai Anne Frankin päiväkirja lukea?
 
Mein Kampf on lukemani perusteella aika sekava kirja. Hyvin harva ihminen on lukenut sitä toisen maailmansodan jälkeen. Frankin päiväkirja on tietysti tunnettu, mutta ei siinä kai mitään mullistavaa ole. Jos aihe kiinnostaa, niin sitten.
 
Kommunistisen puolueen manifesti sen sijaan on suht luettava ja tietysti historiallisesti erittäin tärkeä ajattelipa aiheesta mitä tahansa. Siinä on myös kerrattu Marxin teoriaa.

Erlend Loe- Supernaiivi
 
Jotta ymmärtäisimme yksinkertaisia asioita.

Ei näitä kai pakko ole lukea, mutta mistä helvetistä saa Lovecraftia suomennettuna ?
 
vai saako. Englantia osaan, mutta se on vähän verkkasempaa kuitenkin...
 
Kyllä niitä on suomennettu, minä olen joskus kirjastosta lainannut joitain kokoelmia.

Tiedä sitten onko P.G. Wodehousea mainittu, kannattaa lukea Jeeves and Wooster kirjat. Ehdottomasti parhautta, saa aina hyvälle tuulelle.

Mikael Niemen Populaarimusiikkia Vittulajänkältä on aika feelgood-kirja.

Jack Kerouacin Dharmapummit, Philip K. Dickin Oraakkelin kirja, Hunter S. Thompsonin Pelkoa ja Inhoa Las Vegasissa sekä William S. Burroughsin Alaston lounas kaikki tutustumisen arvoisia. Suosittelen.