Media ja viihde ›

kk80: Elokuvassa oli kyllä paljon hyvääkin. Toiminta alkoi lähes heti, kliseisen perheidyllin kuvaamiseen ei uhrattu hirveästi minuutteja ja ennenkaikkea kakaroita ei roikutettu zombilaumojen syöttinä vaan ylimääräinen painolasti jätetiin lentotukialukselle ennen kun katsoja turhautui. Myös elokuvan tekninen toteutus oli hieno eikä Brad Pittikään ollut niin ärsyttävä. Tylsä tuo silti oli. Juoni oli tosi lineaarinen eikä raina tuonut omaan genreensä mitään uutta. Itse olen nähnyt ne vain "suosituimmat" zombi leffat ja toistoltahan tuo vaikutti. Huhut elokuvan vaikeuksista saattavat pitää paikkaansa, loppu ei ainakaan oikein loksahtanut paikalleen. 3D rajoittui leffajulisteen 3D -sanaan, en vaan ymmärrä miksi tämäkin ei olisi voinut olla puhtaasti 2D? Enpä ole vielä tavannut ihmistä jonka mielestä 3D on tosi must kaikissa elokuvissa.
 
Ihan laadukas mutta juoneltaan aika laiha leffa. Kaks ja puol tähteä viidestä. Onkohan itse kirja parempi?
 
No joo, visuaalinen ilme oli ihan jees. Kuvaus ja värimaailma. CGI ei niinkään.

Cloud Atlas
 
No tässä oli semmonen pläjäys niin pituuden kuin tarinankin puolesta että sulateltavaa on riittänyt, ja oikeastaan aika vaikea sanoa millä arvosanalla tätä pasikaisi... Tykkäsin kyllä, se on vielä auki onko tässä ainesta siihen että tämän haluaa nähdä aika ajoin uudestaankin.

Colorful
 
Animelinjalla mentiin tänäänkin. Helvetin raskas leffa oli kyllä aiheiltaan; itsemurha, prostituutio, pettäminen jne. Sinänsä aika perinteinen kasvutarina ei niin perinteisellä juonella kylläkin. Pientä haparointia ilmeni siellä täällä kerronnan kanssa, mutta kyllä tuolle silti pitää kiitettävä arvosana antaa. Sen verran hyvä fiilis jäi leffasta kuitenkin jälkeenpäin.
 
9/10

Flight of the Navigator (1986) 3.5/5
 
Ei ehkä aivan yhtä hyvä scifipläjäys kuin esim. E.T., mutta todella paljon parempi mitä muistinkaan. Lapsille suunnattuhan tämä toki oli, minkä kyllä huomasi, niin hyvässä kuin pahassakin mielessä. Juonesta tuntui puuttuvan "se jokin", mikä teki E.T.:stä klassikon. Jotain hieman "suurempaa" olisin kaivannut tapahtumien kulkuun, erityisesti pojan ja avaruusaluksen suhdetta olisi voinut tuosta vielä jotenkin syventää, mutta silloin tämä olisi tietenkin helposti käynyt jo liian pitkäveteiseksi. "Ihan kiva" tarina, joka ei kuitenkaan onnistu houkuttelemaan uusintakatseluun, ainakaan taas muutamaan vuoteen. CGI:n puuttumisesta huolimatta (vai juuri siksi?!) erikoistehosteetkin näyttivät kuitenkin komeilta. Luullakseni myös ainoa filmi, jossa Sarah Jessica Parker näyttää edes jotenkin siedettävältä, ainakin suurimman osan ruutuajastaan. ;)

X-men: First Class (2011)
 
Jokseenkin oikein onnistunut supersankarileffa mutta liikaa sorrutaan sellaisiin pieniin juttuihin, että se laskee pakosti koko leffan tasoa. Liikaa lässynläätä ja typeriä kohtauksia tyyliin xmenit "hassuttelee" siellä päämajassa.
 
Leffa oli liikaa sellainen hyvän mielen leffa. Ainut kohtaus joka säväytti oli se missä missä Erik menee sinne juottolaan juomaan lasin olutta. Kerrassaan hieno kohtaus. Olisipa leffaan saatu lisää näitä. Mutta kun ei, niin ei.
 
Keijo Pekoni ei vähän yllättäen onnistunutkaan roolissaan. Michael Fassbender taasen vei koko potin ja ei oikeastaan jättänyt muille mitään. Itse ainakin hurrasin magnetolle ja hahmon kehitykselle. Xavierin pillitykset ja mukahauskat viittaukset tulevaan hahmoon kaljuna miehenä pyörätuolissa eivät saanee mitään sympatiaa.
 
Itse olisin kaivannut enemmän synkkyyttä koko leffaan. Loganin "fuck you guys" oli kieltämättä hauska kohtaus. Ja tietty enemmän tissejä ja perseitä. Aika olennaistahan ne ainakin ennen muinoin oli Marvelin universumissa. Näissä leffoissa on vain yleensä yksi vosu tiukoissa kuteissa ja siinä sitten yksi poseeraus. Seksiä ja väkivaltaa nämä leffat kaipaa. Ei sille mitään voi.
 
3/5

NHR: Flight of the Navigator (1986) 3.5/5
 
CGI:n puuttumisesta huolimatta (vai juuri siksi?!) erikoistehosteetkin näyttivät kuitenkin komeilta.
 
Se alus on yksi varhaisempia fotorealistisia CGI-efektejä.

Swan: Se alus on yksi varhaisempia fotorealistisia CGI-efektejä.
 
No joo, tai siis ainakin ne aluksen pinnan heijastukset ja muodonmuutokset yms., mutta esim. ne ilmassa leijuvat portaat (ts. aluksen luukun avautuminen/sulkeutuminen) oli käsittääkseni toteutettu ihan vain "vanhanaikaisella" stop-motion-animaatiolla. Samoin kaikki ne omituiset otukset aluksen sisällä taisivat olla "vain" käsinukkeja, jotka tietysti tämän päivän katsojasta saattavat näyttää hieman tahattoman koomisiltakin, mutta itse kuitenkin tykkäsin, kuten koko "kasarimaisesta" visuaalisesta ilmeestä yleensäkin.

The last stand.
 
8/5 pistettä. Kova oli meininki, Arskalla on hommat yhä vaan hanskassa. Onelinereitä, koulubussi johon on pultattu konekivääri, muskeliautoilua, siististi tehtyjä räiskintäkohtauksia ja huumoria. Mitä muuta elokuvalta voi enää toivoa?

Decadetroll: Mitä muuta elokuvalta voi enää toivoa?
 
No vaikka sitä että leffan jaksaisi katsoa loppuun asti ilman että odottaa sen jo loppuvan. Oli nimittäin ihan mahdottoman tylsä kokemus tuo. Okei, olen kynis ja hetero mutta ei tässä pelkkä Arskakaan riittänyt. Toivottavasti tuo Stallonen kanssa tuleva elokuva olisi parempi.

The Quiet Earth (BD) ****
 
Tämä on sitä parhaanlaatuista scifiä. Ei alieneita, eikä avaruusaluksia. Tyyppi herää aamulla, lähtee töihin ja huomaa jossain vaiheessa olevansa yksin maan päällä. Loistava leffa, vaikkakin alkupuoli toimii huomattavasti loppua paremmin. Kuvanlaadun perusteella ei kyllä ihan heti blu-rayksi arvaisi, mutta oli tää paljon parempi kuin dvd-julkaisu kuitenkin.
 
127 Hours (BD) ****
 
Tositapahtumiin perustuva leffa, jossa kiipeilijä joutuu jumiin moneksi päiväksi ison kivenmurikan puristaessa käden kallion seinämää vasten. Arvosanasta huolimatta lievä pettymys, odotin jostain syystä vielä tajunnanräjäyttävää kokemusta... Danny Boyle ohjaa komeasti ja James Franco on loistava yksinäisessä roolissaan.
 
The Towering Inferno (BD) ***
 
Pompöösi katastrofielokuva 70-luvulta. Paul Newman, Steve McQueen, Faye Dunaway, Fred Astaire yms. tähdittävät leffaa, jossa uuden pilvenpiirtäjän keskikerroksiin syttyy tulipalo, samalla kun sen avajaisia juhlitaan korkeimmassa kerroksessa. Vajaa 3 tuntia oli aivan liikaa, mutta kyllähän tämän parissa viihtyi silti. Kauniiden ja Rohkeiden Stephanie oli melkoinen kissa aikoinaan!
 
Race with the Devil (BD) **
 
Jonkinlaiseksi kulttiklassikoksi muodostunut kaahausleffan ja kauhuleffan sekoitus. Sori vain, mutta BOORING!! Toivottavasti samalta levyltä löytyvä Dirty Mary, Crazy Larry on parempi.
 
The Car (BD) ***1/2
 
Voi kun oisin nähnyt tämän penskana! Tappaja-auto saapuu pieneen ameriikkalaiseen kylään ja alkaa lahtaamaan porukkaa. Siinä koko leffan juoni. Diggailin Kauhun kilometreistä ihan täysillä, joten Kalmankaara olisi varmaan ollut myös suurimpia lemppareita, toimi nimittäin niin hyvin aikuisenakin. Hemmetin hölmö juoni ja pöhkö leffa muutenkin, mutta loistavasti kuvattu ja James Brolin sankarina on tietty MIÄS!
 
Static (BD) **
 
Lapsen menettäneen pariskunnan ovelle saapuu yöllä tyttö, joka kertoo huppupäisten miesten jahtaavan häntä. Sitten arvaillaan, jännitetään ja odotetaan lopputwistiä. Pelottelut ei oikein pelota, draama ei oikein pureudu syvälle ja loppuratkaisu on nähty miljoonaan kertaan. Ei jatkoon.
 
Dracula (BD) ***
 
Hammerin eka Dracula vuodelta 1958. En ole nähnyt leffaa aikoihin ja tää olikin vähän pettymys lopulta. Japanista asti vuosikymmeniä metsästetyt alunperin sensuroidut pätkät tuntuivat vähän hassuilta nykysilmillä, vaikka Draculan kuolokohtaus onkin aika vakuuttava. Peter Cushing ja Christopher Lee tietenkin ihan parasta.

Summer Days with Coo
 
Ylipituudestaan huolimatta ihan katseltava leffa ja mukaan sopi yksi ihan jäätävän komea kohtaus josta on pakko jo laittaa yksi lisäpiste. Pituutta rajoittamalla ja tarinaa tiivistämällä tästä olisi saanut huomattavasti toimivamman leffan, nyt ei ihan jaksanut keskittyä koko pituuden ajan ja tuli useampiakin taukoja pidettyä välissä.
 
7/10

Vähän irtiottoa animesta: Nekromantik
 
Tylsä leffa, odotin edes jotain shokkiarvoa mutta eipä tämä onnistunut yllättämään tai edes täyttämään odotuksia. Noh, kaipa tällä joskus on jotakuta onnistuttu järkyttämään ja olihan mukana yksi leffahistorian hienoimmista rakastelukohtauksista. Ja kyllä itseänikin vituttaisi jos eukko lähtisi ja veisi vielä suhteen kolmannen pyörän mukanaan.
 
Jos haluat katsoa, niin ehdottomasti ekoilla treffeillä potentiaalisen kumppanin kanssa. Muuten en kyllä sen kummemmin suosittele.
 
3/10

Milkop: No vaikka sitä että leffan jaksaisi katsoa loppuun asti ilman että odottaa sen jo loppuvan. Oli nimittäin ihan mahdottoman tylsä kokemus tuo. Okei, olen kynis ja hetero mutta ei tässä pelkkä Arskakaan riittänyt. Toivottavasti tuo Stallonen kanssa tuleva elokuva olisi parempi.
 
Hupsu olet kyllä. Hyvin jaksoi viihdyttää aivot narikkaan-tyylillään. Toki eräällä päihdyttävällä aineella voi olla asiaa siihen, kuinka paljon karjuin leffaa katsellessa. :D

Imaginarium Of Dr. Parnassus
 
Heath Ledgerin viimeiseksi jäänyt leffa. Kyllähän tuon Terry Gilliam-elokuvaksi tunnisti. Näyttelijäsuoritukset olivat hyviä, ja mielestäni Johnny Depp sekä Jude Law paikkasivat Ledgerin poissaoloa enemmän kuin hyvin. Etenkin Depp oli roolissaan kuin ilmetty Ledger. Lily Cole teki hienon roolisuorituksen Valentinana ja vähän tissiäkin näkyi, mistä tietysti pisteet ehdottomasti. On tämä katsomisen arvoinen kyllä.
 
****
 
Interview - yllätysten yö
 
Yllättävänkin hyvä, vaikka tapahtumat keskittyivätkin yhteen pieneen asuntoon. Ohjaaja Steve Buscemi näytteli leffassa myös miespääosaa ja veti hyvän roolisuorituksen, kuten myös Sienna Miller. Pienenä triviatietona mainittakoon, että leffassa Buscemin roolihahmon veljeä näytteli Buscemin oikea veli. Leffassa oli intiimi tunnelma, mistä pidin paljon. Tosin vähän jäi epäselväksi, että olivatko kaikki synkät tunnustukset pelkkää fiktiota.
****

Kill The Irishman
 
Vaikka mafialeffat ovat sydäntä lähellä, oli tämä jäänyt jostain syystä katsomatta. Oli oikein mainio, varsinkin näyttelyn puolesta. Ray Stevenson veti nimiroolin hyvin eivätkä pienemmissä osissakaan olleet näyttelijät jääneet pekkaa pahemmiksi. Christopher Walkenin työskentelyä on mukava aina seurata. Tökeröt CGI-liekit vähän latistivat tunnelmaa, mutta se nyt oli pieni murhe. Ehkä tästä olisi saanut vähän pidemmän ja syvemmänkin tehtyä, mutta hyvä silti näinkin.
 
8/10

Wolf Children
 
Ihmissusien kasvattaminen ei oo helppoo, mutta toki lopulta kaikki on sitten oikein hienoo. Vähän tämmönen kevyt-anime, joskin suhteellisen viihdyttävä ja omaperäinen. En nyt kuitenkaan itse mitenkään erityisen kovia kiksejä tuosta saanut, ei ehkä ihan minunlaiselle katselijalle kyllä ollut tuota leffaa suunnattukaan. Vähän semmonen Twilight meets Prinsessa Mononoke oli tämä, joka ei kaikessa mielessä ole edes haukku.
 
6/10

Pacific Rim
 
Robotit ja hirviöt vetää toisiaan turpaan.
 
4/5

Wolverine
 
Yllätti supersankarielokuvaan epätyypillisellä rauhallisuudella, toki toimintaakin on mutta ei tauotta. Ja siis positiivisena asiana tämä Ja vieläkään ei tunnu yleisöllä olevan hanskassa että näissä Marvel-leffoissa löytyy vielä lopputekstien aikana/jälkeen se yksi kohtaus, varmaan 2/3 missasi tämän kun tuli kiire ulos.
 
Pacific Rim
 
Jokseenkin täydellinen kesäleffa. Jos joku tälläisesta alkaa kaivelemaan virheitä niin suosittelen pidättäytymään jatkossa vain ylen uutisissa. Sisäinen pikkupoika tykkäsi tästä täysillä.

Holy Mountain
 
Yks hienoimmista leffoista koskaan!
 
10/10

Black Death (BD) ***
 
Mustan surman ja noitavainojen aikoihin sijoittuva synkkä trilleri, jossa Sean Beanin johtama sotilasjoukko on matkalla selvittämään huhuja, joiden mukaan matkan päässä sijaitseva kylä on välttynyt jostain syystä täysin koko rutolta. Joukkio hakee luostarista mukaansa nuoren munkin matkaoppaaksi. Tässä elokuvassa kaikki ei tosiaan ole sitä miltä näyttää. Alkupuoli oli todella mukaansatempaava, mutta aivan lopussa ote hieman herpaantui ja epilogi oli minusta täysin turha. Silti, komea leffa kaikessa karuudessaan, tulee varmaan vilkaistua toistamiseenkin. Mustan Kyyn Percyä näytellyt Tim McInnerny hetkeksi katkaisi leffan tunnelman, en muista nähneeni näyttelijää missään muualla ja pelkkä miehen naaman näkeminen herätti hetkeksi huvitusta.
 
Dirty Mary Crazy Larry (BD) **
 
Rallikaksikko Peter Fonda ja Adam Roarke ryöstävät supermarketin saadakseen rahaa uuteen kilpa-autoon. Matkaan lyöttäytyy väkisin nuori nainen, josta kaksikko ei pääse eroon yrityksistä huolimatta. Kaahauskohtaukset toimivat hemmetin hyvin ja lopun taistelu helikopteria vastaan on ollut oikeasti ihan järjettömän vaarallinen stuntti. Valitettavasti leffa jankkaa yli puolet paikallaan ja yrittää kaivaa jotain parisuhdedraamaa Maryn ja Larryn välille. Elokuvan loppu oli kuitenkin melkoinen shokki. Roddy McDowall omituisen pienessä roolissa.
 
The Blood on Satan's Claw (BD) ****
 
Viime aikoina katottujen vanhojen Hammer-lemppareiden jälkeen tämä kilpailevan brittiläisen Tigon-lafkan kauhistelu vuodelta 1971 teki melkoisen säväyksen. Olin nähnyt tämän aiemminkin ja tykännyt silloinkin kovasti, mutta jotenkin noiden Hammer-leffojen jälkeen tämä iski vielä kovempaa. Juoni voisi periaatteessa olla puhdasta Hammeria; 1600-luvun syrjäisessä englantilaisessa kylässä pellon laidalta löytyy epämääräinen pääkallo. Pian kylän nuoret alkavat surmata toisiaan rituaalinomaisesti manatakseen paholaisen henkiin. Elokuvan tunnelmassa on paljon samaa kuin The Wicker Manissa ja Witchfinder Generalissa. Leffassa tapahtuu kaiken aikaa jotain mikä pitää jännitettä yllä, samoin jotkut kohtaukset ovat nykysilminkin vielä melko shokeeraavia. 17-vuotias Linda Hayden alastomana viettelemässä pastoria kirkossa, on raiskausta ja verisiä murhia. Silti kyseessä ei missään nimessä ole puhdas eksploitaatio, vaan nuo kohtaukset istuvat elokuvan kontekstiin. Toki alastomuus varsinkin oli tuon hetken "juttu", sensuurin hölläännyttyä muutamassa vuodessa rajusti kaikki odottivat näkevänsä kauhuelokuvissa nakuilua. Leffan kruunaa Marc Wilkinsonin mainion häiriintynyt musiikki. BD:llä loistavat ekstrat ja hyvä kuva.
 
The Brood (BD) ****
 
Tää leffa on tainnut parantua joka katselulla. Oliver Reedin esittämä psykiatri on keksinyt menetelmän, jolla ihmisten viha saadaan purettua fyysisiksi ilmentymiksi ja konkreettisesti ulos kehosta. Tärkeimpänä tutkimuskohteena hänellä on Samantha Eggarin esittämä Nola, joka on eristetty täysin muista potilaista. Nolan ex-mies havaitsee tyttärensä selässä mustelmia ja koettaa kieltää Nolaa tapaamasta enää lastaan. Kohta perheen ympäriltä alkaa kuolla porukkaa omituisten olentojen toimesta. Cronenberg pohjasi elokuvan omiin kokemuksiinsa avioerosta ja lasten huoltajuuskiistoista. Cronenbergin alkuaikojen "body-horror" kulminoituu loppukohtauksessa, joka on genren pysäyttävimpiä. Loistoleffa. Harmi vain, että brittikiekosta puuttuu se pitkä ohjaajan uraa käsittelevä dokkari, joka löytyy aussi-levyltä. Pitikö tästä tuplakappale ostaa ihan sen takia, kiinnostaisi kyllä...