Media ja viihde ›

LaMotta: Evil Dead oli aika karmaiseva joskus pienenä kun se näki. Siitä on näemmä tehty uusi versio, joka tulee teeveestä lauantaina.
 
Sehän on komediaelokuva. Uusintaversiota en ole nähnyt (muistaakseni) enkä aio kyllä katsoakaan. Minusta (kultti)klassikoiden uudelleenfilmatisointi pitäisi kieltää. Tai ehkä silleen että sata vuotta ensi-illan jälkeen saa tehdä uuden version, jos on muka ihan pakko.

varpio: Sehän on komediaelokuva. Uusintaversiota en ole nähnyt (muistaakseni) enkä aio kyllä katsoakaan. Minusta (kultti)klassikoiden uudelleenfilmatisointi pitäisi kieltää. Tai ehkä silleen että sata vuotta ensi-illan jälkeen saa tehdä uuden version, jos on muka ihan pakko.
 
On leffassa tietty hihittely-kohtauksia ja Ash nyt on aina koominen hahmo mutta kyllä mä silti väittäisin elokuvaa lähes puhdasveriseksi kauhuleffaksi. Ilmestyessään aiheutti vaikka mitä polemiikkiä väkivaltaisuudellaan ja leikkaamatonta versiota ei löytänyt oikein mistään päin maailmaa ennen uutta vuosituhatta.
Oisko Raimi itse jossain haastiksessa maininnut että teattereissa hihittelyt hiljeni siinä kohtaa kun oksat ja risut alko raiskaamaan sitä akkaa mehtässä.
2013 remake on mielestäni varsin hyvä, ei missään nimessä mitään "katsomatta paskaa" kuten yllä mainitaan. Minusta oli hienoa että hupsuttelut jätettiin kokonaan veke ja tehtiin niin rankka leffa kuin pystyttiin.

varpio: Sehän on komediaelokuva. Uusintaversiota en ole nähnyt (muistaakseni) enkä aio kyllä katsoakaan.
 
Your loss -pohjalta. Se oli ihan viihdyttävä, ei-komediallinen gore-pläjäys, kuten Tomato Squirrelkin sanoo.

varpio: Sehän on komediaelokuva. Uusintaversiota en ole nähnyt (muistaakseni) enkä aio kyllä katsoakaan. Minusta (kultti)klassikoiden uudelleenfilmatisointi pitäisi kieltää. Tai ehkä silleen että sata vuotta ensi-illan jälkeen saa tehdä uuden version, jos on muka ihan pakko.
 
Tuli silloin katsottua tuo re-make kun se tuli. Tuollaisen vakavamman ja raaemman version jälkeen tuli vain tunne, että alkuperäiset ovat kornia ja yliarvostettua kulttiskeidaa.

Miksei kukaan tee tämmöistä kuin "Pekka ja Pätkä zombeina".
 
Juoni menisi niin, että Pekka opettelisi kirjekurssilla voodoota tarkoituksenaan ryhtyä noitatohtoriksi.
Mutta kirjekurssin lähettäjä olisikin Pätkä. Molemmista tulisi zombeja, ja he söisivät Justiinan ja talkkarin. Sitten he lähtisivät kaupungille ja nälkä ei kun yltyisi.

PVC: Miksei kukaan tee tämmöistä kuin "Pekka ja Pätkä zombeina".
 
Juoni menisi niin, että Pekka opettelisi kirjekurssilla voodoota tarkoituksenaan ryhtyä noitatohtoriksi.
Mutta kirjekurssin lähettäjä olisikin Pätkä. Molemmista tulisi zombeja, ja he söisivät Justiinan ja talkkarin. Sitten he lähtisivät kaupungille ja nälkä ei kun yltyisi.
 
Tai talonmies Pikkaraista puree lomamatkalla apina ja mies tartuttaa koko Skandinavian "28 päivää myöhemmin"-tyyppiseen raivotautiin. Pekka ja Pätkä taistelevat tiensä läpi Helsingin katujen ja linnoittautuvat Voikukankatu 5 B 13:n asuntoon massiivista loppukohtausta varten.
 
Tämä kaksikkohan taipuisi kaikenmoisiin kauhuformaatteihin. Pekka ja Pätkä heräävät huoneesta jalat kahlittuina paksuilla ketjuilla. Leffan olennaisia osia ovat myös rautasaha sekä Heikki Savolaisen näyttelemä pahis.

"Pekka ja Pätkä vampyyreinä".
 
Pekka voittaa arpajaisista lomamatkan kahdelle Transylvaniaan. Pekka ihastuu uhkeaan neitokaiseen, joka puree Pekkaa kaulaan. Pätkä kommentoi tilannetta repliikillä "Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta sinusta on tainnut tulla vampyyri."
 
Kaverukset palaavat Suomeen. Pätkä heiluu hiki hatussa koittaessaan järjestää Pekalle imettävää.
 
Pätkä laittaa hesariin ilmoituksen: "Uhkea neitokainen saa tilapäisen paikan päivänkakkarahattuisen vampyyrin imettävänä."
 
Ilmoitukseen tulee 666 vastausta.

PVC: Miksei kukaan tee tämmöistä kuin "Pekka ja Pätkä zombeina".
 
Juoni menisi niin, että Pekka opettelisi kirjekurssilla voodoota tarkoituksenaan ryhtyä noitatohtoriksi.
Mutta kirjekurssin lähettäjä olisikin Pätkä. Molemmista tulisi zombeja, ja he söisivät Justiinan ja talkkarin. Sitten he lähtisivät kaupungille ja nälkä ei kun yltyisi.
 
Toisaalta Visa Mäkisen 80-luvun Puupäät hakkaavat pimeydessään ja rankkuudessaan suurimman osan kauhuelokuvista.

ÄrGee: Tuli silloin katsottua tuo re-make kun se tuli. Tuollaisen vakavamman ja raaemman version jälkeen tuli vain tunne, että alkuperäiset ovat kornia ja yliarvostettua kulttiskeidaa.
 
Kulttiskeida on hyvää skeidaa, ja ilman Bruce Campbellia ei ole Evil Deadia.
 
Ash vs Evil Dead taas on hyvä televisio-ohjelma. Siinä on goreakin melko vitusti.
 
E: olen minä kyllä varmaan sen uusintaversionkin Evil Deadista joskus nähnyt, mutta en kyllä muista enkä välitä siitä yhtään. Voin vittuillakseni katsoa sen uudestaan vaikka viikonloppuna, ja koko ajan vertaan alkuteokseen ja vahdin mikä kaikki on tehty väärin.

Kyllä kauhu aika kuollutta kyllä on.
 
Jos tässä on puhuttu Pekka ja Pätkä leffoista, niin siihen voisi niputtaa vielä aikalailla näitä kotimaisia vanhoja elokuvia samaan. Niskavuoret, kaikenlaisia Tauno Palon elokuvia ja tukkimiesleffoja jne. Elokuvia joissa puheesta ei yleensä saa mitään selvää ja sitten musiikit tulee niin kovaa, että naapurit soittaa poliisit paikalle.
Tähän vielä näitä uudempia Pekko elokuvia ja muutamia muita, niin jos niiden katselukokemus ei ole ihan täyttä kauhua--Niin mikä sitten???
 
Se ensimmäinen ja alkuperäinen Evil Dead oli joskus 80-luvulla olevinaan hyvin jännä/kauhea, kun sen katsoi sen ikäisenä että oli ehkä juuri mennyt yläasteelle. Nykyään lähinnä naurattaa ja kyllä ainakin tuosta alkuperäisestä on aika mennyt jo ohitse.
Se uusi on sitten vain tyypillenen tämän ajan kauhuleffa, joka ei kuitenkaan minusta ole mitenkään "kauhea", tai edes jännä. Tuon tyylin leffaksi, ehkä keskitasoa hieman parempi, mutta ei mikään ihmeellinen.

mpekkanen: Kyllä kauhu aika kuollutta kyllä on...
 
Mun mielestä kauhussa oli aika paha suvantovaihe 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa. 70- ja 80-luvun tykittelyjen jälkeen taisi olla semmoinen olo, että kaikki on jo tehty eikä tekniikkakaan oikein vielä antanut myöden tehdä uutta ja ihmeellistä. Nykyään tilanne on huomattavan eri ja pihalle laitetaan oikeasti laadukasta kauhua ja vieläkä tuoreilla ideoilla. Musiikissahan on aikalailla sama juttu, että kaikki mitä aikoinaan kauhisteltiin ei tunnu nykypäivänä missään. Rokista on hävinnyt se tietty vaarallisuus kun 16-vuotias lapsitähti pystyy sekoiluillaan lyömään Mötiköille luun kurkkuun.

Olipas paska leffa tuo Evil Dead. Eilen katsoin, eikä jaksanut kiinnostaa sitten yhtään. Army of Darkness puolestaan on oikein maukas mielestäni.
 
Uudemmista kauhuista The Autopsy of Jane Doe oli ihan hyvä. Oikeastaan oikein hyvä jos vertaa muihin kymmenen vuoden sisään tulleista, mitä on tullut nähtyä.

Burn: Mun mielestä kauhussa oli aika paha suvantovaihe 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteessa. 70- ja 80-luvun tykittelyjen jälkeen taisi olla semmoinen olo, että kaikki on jo tehty eikä tekniikkakaan oikein vielä antanut myöden tehdä uutta ja ihmeellistä. Nykyään tilanne on huomattavan eri ja pihalle laitetaan oikeasti laadukasta kauhua ja vieläkä tuoreilla ideoilla. Musiikissahan on aikalailla sama juttu, että kaikki mitä aikoinaan kauhisteltiin ei tunnu nykypäivänä missään. Rokista on hävinnyt se tietty vaarallisuus kun 16-vuotias lapsitähti pystyy sekoiluillaan lyömään Mötiköille luun kurkkuun.
 
Olet aivan oikeassa. Itse olen syntynyt 73 ja ehkä tuo osittain selittää, miksi kauhu on tuntunut 80-luvulla jotenkin rankemmalta kuin ne silloin nähdyt leffat ovat oikeasti olleetkaan. Monesta silloisesta elokuvasta on kyllä aika mennyt ohitse ja pahemman kerran, mutta on siellä vanhemmissa ihan hyviäkin. Ensimmäinen Ennustus on edelleen yksi omia suosikkileffoja kauhun saralta.
Monia voi katsella sitten lähinnä komedia osaston elokuvana.
 
Tuo on aivan totta, että nykyään on kauhuleffoissa taas jonkinlaista uutta nostetta. Varmasti uusi tekniikka on osa syy, mutta täytyy sen johtua myös jonkinlaisesta kysynnästä. Ihan hyvää kauhuviihdettä on elokuvina ja sarjoinakin nykyään paljon, mutta ei ne enää samallalailla ole itse _kauhua_ kuin silloin teinivuosina katsotut leffat.
Hyvät ja täysin uudet tarinat ovat hieman hakusassa, olipa se elokuvagenre ihan mikä tahansa. Vaikea on enää keksiä tai tehdä ihan uutta elokuvaa juonellisesti, että se tosiaan olisi jotenkin sillä täysin uutta ja ihmeellistä.
Siksi kauhuleffojenkin kohdalla tulee monesti hieman väsähtynyt olo, kun ne juonet on jo aika samoja kuin monissa muissa. Toisaalta hyvillä näyttelijöillä, musiikilla ja kuvauksella saadaan paljon aikaiseksi, vaikka itse elokuvan juoni ei niin ihmeellinen olisikaan. Tämä ihan samoin muissakin kuin kauhuleffoissa.
Viihdettähän nuo kaikki leffat kuitenkin tuppaa olemaan :)

mpekkanen: Ihan hyvää kauhuviihdettä on elokuvina ja sarjoinakin nykyään paljon, mutta ei ne enää samallalailla ole itse _kauhua_ kuin silloin teinivuosina katsotut leffat.
 
Kyllä ne ovat ihan samalla tavalla kauhua kuin aina ennenkin, olet (olemme) itse vain niin vanhoja, ettei ne säväytä enää samalla tavalla. Lapsen mieli on paljon vastaanottavaisempi.
 
Hyvät ja täysin uudet tarinat ovat hieman hakusassa, olipa se elokuvagenre ihan mikä tahansa. Vaikea on enää keksiä tai tehdä ihan uutta elokuvaa juonellisesti, että se tosiaan olisi jotenkin sillä täysin uutta ja ihmeellistä.
 
Tässäkin tulee esille melkoinen harha, kun ei ne vanhemmat ja monesti klassikoiksi mielletyt elokuvatkaan mitään täysin uusia ja ihmeellisiä tarinoita ole. Uusintaversioita on sielläkin vino pino, kirjoihin perustuvia tarinoita jne.
 
Viihdettähän nuo kaikki leffat kuitenkin tuppaa olemaan :)
 
Törkeä ja aliarvioiva väite. Elokuva on taidemuoto.

Onkos tuota Get Outtia joku nähnyt? Mahoton hype ollut sen rainan suhteen. En oo ite edes traikkua katsonut ni en tie yhtään mistä on kyse. Kerran vuodessa näyttäis ilmestyvän joku "paras kauhuelokuva miesmuistiin" joka sitten yleensä on mitä nyt on...
Parhaimpia tänä vuonna ilmestyneitä on The Void, sille vois ihan suositukset antaa. Ilahduttavaa nähdä hienoja practical-tehosteita tänä CGI-aikakautena.
Alien Covenantista olen pikkusen pippeli pystyssä, moniko on menossa katsomaan?

Minun pitää kyllä varmaan katsoa se The Void uudestaan, ensimmäisellä kerralla olin niin humalassa etten välittänyt siitä yhtään.

tomaattiorava: Onkos tuota Get Outtia joku nähnyt? Mahoton hype ollut sen rainan suhteen. En oo ite edes traikkua katsonut ni en tie yhtään mistä on kyse. Kerran vuodessa näyttäis ilmestyvän joku "paras kauhuelokuva miesmuistiin" joka sitten yleensä on mitä nyt on...
Parhaimpia tänä vuonna ilmestyneitä on The Void, sille vois ihan suositukset antaa. Ilahduttavaa nähdä hienoja practical-tehosteita tänä CGI-aikakautena.
Alien Covenantista olen pikkusen pippeli pystyssä, moniko on menossa katsomaan?
 
Nähty on. Aivan hyvä oli, hienosti siihen oli ladattu tunnelmaa eikä sitä perustylsää säikyttelyä mitä suurin osa "kauhu"elokuvista edustaa. Ehdottomasti näkemisen arvoinen, tosin enemmän ehkä omissa silmissä tämä oli jännitysleffa mitä kauhuleffa.

tomaattiorava:
Alien Covenantista olen pikkusen pippeli pystyssä, moniko on menossa katsomaan?
 
Sinnepä sinne, mutta noista youtube-trailereista on paljastunut jo melkeinpä koko elokuvan juoni :D Tuskin siihen enää mitään yllätystä saadan mukaan, sen verran paljon on paljastettu kaikesta pikkuhiljaa.
 
Mm. tässä virallisessa prologissa kerrotaan koko tarina Prometheuksen lopusta Alien Covenantin alkuun eli miten David sai kropan takaisin ja mitä Shaw'lle tapahtui:
https://www.youtube.com/watch?v=XeMVrnYNwus
 
Ihmeellinen mainoskamppanja kyllä Foxilla tälle leffalle.
 
Tuo Davidin viimeinen lause vaikuttaa olevan tästä: https://en.wikipedia.org/wiki/Ozymandias
 
"I met a traveller from an antique land
Who said: Two vast and trunkless legs of stone
Stand in the desert. Near them, on the sand,
Half sunk, a shattered visage lies, whose frown,
And wrinkled lip, and sneer of cold command,
Tell that its sculptor well those passions read
Which yet survive, stamped on these lifeless things,
The hand that mocked them and the heart that fed:
 
And on the pedestal these words appear:
'My name is Ozymandias, king of kings:
Look on my works, ye Mighty, and despair!' David sanoo tän siinä
Nothing beside remains. Round the decay
Of that colossal wreck, boundless and bare
The lone and level sands stretch far away"
 
Joka vaikuttaa pitkälti kertovan tuon Davidin ja Shaw'n tarinan.

Torniojaws: Sinnepä sinne, mutta noista youtube-trailereista on paljastunut jo melkeinpä koko elokuvan juoni :D Tuskin siihen enää mitään yllätystä saadan mukaan, sen verran paljon on paljastettu kaikesta pikkuhiljaa.
 
Näin se vähän näyttäis olevan kun puoltuntisia traikkua ilmestyy harvasen viikko. Itse kyllä en ole katsonut kun ekat teaserit ja trailerin, emminä halua pilata lehvaa mitä on vuostolkulla venaillu.

carnation:
Törkeä ja aliarvioiva väite. Elokuva on taidemuoto.
 
Olet siinä oikeassa, että elokuva on sellainen taiteenmuoto jossa näyttelyn lisäksi yhdistyy tarina ja vielä musiikki. Kuvauksella ja monilla ratkaisulla saadaan tehtyä sellaista aikaiseksi, jota ei saada vaikka pelkällä musiikilla tai pelkällä tekstillä.
 
Kuitenkin itse en ihan kaikkia elokuvia luokittelisi taiteeksi. Oikeastaan kun tarkemmin miettii, niin ei kaikki musiikkikaan ole kovinkaan kummalista taidetta. Ei, vaikka sen tekijä olisi sen tekemisellä itsensä elättänytkin useita vuosia.
Nämä on ehkä sellaisia asioita, että jokainen voi sanan TAIDE meltää hyvinkin erilaiseksi.
Minusta taide on jotain sellaista, joka ei ole kaupallista. Se myös haastaa kuuntelijan, lukijan, katsojan ja ei välttämättä anna ihan suoria vastauksia. Voi se myös ottaa kantaakin johonkin asioihin, mutta ei välttämättä anna ihan suoria vastauksia mihinkään.
Oikeastaan taide on aika vaikeasti määriteltävissä.
Onhan noita erilaisia taide-elokuviakin, mutta ainakin minusta sellainen taide pelkästään taiteen vuoksi on aika tylsää. Hyviäkin ns. taideleffoja kyllä on, mutta kyllä siihen kastiin voi laittaa myös paljon sellaisiakin joita en joko ymmärrä tai ne ovat vain muuten tylsiä. Nämä vain minun mielipiteitä, ei mitään universaalia faktaa.
 
En kuitenkaan mielestäni aliarvio elokuvia. Katson niitä edelleenkin todella paljon, paljon enemmän kuin mitään telkkarista.
Olen vain nähnyt niin paljon elokuvia, ettei ihan kaikkia enää katso samallalailla kuin joskus on nähnyt jotain ihan uusia juttuja ensimmäisen kerran. Noita ns. täysin uusia juttuja tulee ikävä kyllä nykyään yhä vähemmän juonellisesti elokuvissa vastaan. Hyviä tarinoita ei niitäkään varmasti määräänsä enempää kukaan keksi. Niin etteikö niissä olisi mitään sellaista, jota ollaan jo jossain muodossa joskus tehty.
Eikä sitä pyörää toki tarvitse joka kerta erikseen keksiä...
Monia hyviä elokuvia kun on tehty jo ennen, kun täällä yleistyi väritelkkarit ja ne voi olla edelleen ihan hyviä ja katsottavia. Toki jotkut efektit ovat nykyään parempia/näyttävämpiä, mutta ei ne pelkästään tee elokuvasta hyvää.