Media ja viihde ›

Piti sanoa silloin kun tilasit, että tarkista ettei ole vanha, koska niitä ei välttämättä kansista ihan heti erota. Käytätkö sä tuota try & buy - syteemiä vai mitä sä meinasit?
 
Try and buy-systeemiä. Koitin jos ostaakin sen luottokortilla, mutta siinä tuli jotain häikkää, eikä se onnistut vielä.
 
Tapparalla nyt pelaillaan. Pukkaa koitan kaupata muualle ja Viinasesta luovuin hänen omasta pyynnöstään. Tsekkipakin, jonka nimeä en ny muista hankin. Kontiola ja Pyymäki kävivät rapakon takana, mutta tulivat onneksi takaisin.

Try and buy-systeemiä. Koitin jos ostaakin sen luottokortilla, mutta siinä tuli jotain häikkää, eikä se onnistut vielä.
 
Tapparalla nyt pelaillaan. Pukkaa koitan kaupata muualle ja Viinasesta luovuin hänen omasta pyynnöstään. Tsekkipakin, jonka nimeä en ny muista hankin. Kontiola ja Pyymäki kävivät rapakon takana, mutta tulivat onneksi takaisin.
 
Eli siis sinulla on nyt EHM2005 ja pelaat versiolla 2.1.3? Vai päivittämättömänä? Meinaan se try and buykin vaatii päivityksensä. Kun lataa pätsejä siihen, kannattaa varmistaa että kyseessä on juuri t&b-päivitys, eikä se tavallinen. NE pitäisi lukea siinä päivitysten latausruudussa.

Tässäpä nyt tälläistä jorinaa, jota olen jostain syystä kirjoitellut pelaamisen yhteydessä. Kaksi ensimmäistä kautta, olkaat hyvät. Kyseessä taitaa olla samalla myös kaikkien aikojen pisin m.net postaukseni.
 
Hieman tarinaa ensimmäisestä kaudesta TPS-managerina. Peli on samalla ensimmäinen tutustuminen EHM-2005 peliin. Aiempaa kokemusta tosin löytyi EHM:n edellisvuoden painoksen. Tosin hyvin vähäisin määrin. Ohjekirjaan en edes koskenut. Versio 2.1.3.
 
---------------------------
 
ENSIMMÄINEN KAUSI
 
Alkuvalmisteluja
 
Surkea alku. Odotin innolla että pääsen antamaan Narvanmaalle kenkää, mutta tämä tapahtuikin automaattisesti, sillä alter egoni korvasi miehen. Jouko ei kelvannut kenellekään, vaan omaa statuksen Unemployed General-manager. Nopea silmäys pelaajien arvoihin ei tuota isompia yllätyksiä. Yliarvostetut Hulkkonen ja Vahalahti ovat pelissäkin yliarvostettuja. Kesken kauden Venäjältä tepsiin siirtyny verkonvarija Puurula näyttää olevan heti kauden alussa kuvioissa mukana. Omituisena ja ikävänä piirteenä pelissä lähes maajoukkuekamaa oleva Mika Lehtinen puuttuu kuitenkin jostain syystä.
 
Joukkueen hallitus ilmoittaa tavoitteeksi play-offeihin selviytymisen.
 
Hyökkäys näyttää olevan suht asiallisella mallilla heti alkuun, mutta puolustuksesta löytyviä pelaajia katsellessa pääsee tulee surku ja parku. Ensinnäkin pakkeja on vain 6 kappaletta. Toisekseen Kiprua ja Hulkkosta lukuunottamatta pakit ovat melko luokatonta sakkia. *itutusta lisää entisestään Erosen 130.000e:n palkka. Lehtisen puuttuminen on kova pala nieltäväksi.
 
Peli alkaa pari viikkoa ennen kauden alkua, joten suuntaan innoissani pelaajamarkkinoille puolustajia metsästämään. Ikävä kyllä olen ehkä turhankin innokas ja sössin narvanmaa-tyyliin joukkueeseen pari jälkikäteen ajateltuna täysin surkeaa neppailijaa. Juuso Akkanen ja Matti Hana liittyvät uljaaseen mustavalkoiseen kokoonpanoon. Markkinoilta tarttuu haaviin myös Pohjois-amerikan farmiliigoja vuosikausia kolunnut IFK lähtöinen laitahyökkääjä Ilkka Pikkarainen vaivaisella 45:n kiloeuron vuosipalkalla. Hieman ennen kauden alkua joukkueeseen liittyy myös ruotsalaispakki Daniel Ljungvist, joka osoittautuu varsinaiseksi vesilinnuksi hänkin. Liitän joukkueeseen myös pari suomalaista scouttia, sillä kokoonpanosta ei tälläisiä heppuja löytynyt.
 
Hirvittävä uutistulva alkaa myös. Muut liigajengit tekevät päivittäin kymmeniä tarjouksia toistensa junnupelaajista. Tepsin junnuista napataan pari miestä ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Omituisena piirteenä oman junnujenginsä asioihin ei voi vaikuttaa yhtään.
 
Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä hyvältä. Varsinkin kun asetteli hyökkäykseen tälläisiä ketjuja.
Kaksi ensimmäistä kenttää takoo maaleja, kolmas pitää vastustajan ykkösen kurissa ja nelonen luistelee vastustajan pakit solmuun ja kehittyy parissa kaudessa hirmuiseksi pelotteeksi.
 
Nurminen - Aalto - Vahalahti
Widing - Kauppila - Jämtin
Alatalo - Lius - Pikkarainen
Makkonen - Korpikoski - Aho
 
Kausi alkaa
 
Kolmesta ensimmäisestä pelistä tulee pahasti kuokkaan, mutta toisaalta vastaan asettui astetta kovempia joukkueita. Tämän jälkeen alkaa arki ja voittoja rapsahtelee mukavasti tilille. Pikkarainen näyttää osoittuvan varsin onnistuneeksi kaappaukseksi, sillä mies pelaa kauden alkuun lähes maali per peli tahdilla. Myös Jämtin takoo häkkejä mukavaan tahtiin. Ykkös- ja Neloskentän peli ei lähde sujumaan sitten millään.
 
Pistän scouttini tarkkailemaan omia pelaajiani ja karmea totuus puolustuksen osalta alkaa, tai ainakin sen olisi pitänyt alkaa, tässä vaiheessa. Hankkimani "vahvistukset" sekä koko muu joukko Kiprun ja Hulkkosen takaa on on täysin divaritasoa lukuunottamatta ehkä Erosta ja Seikolaa, jotka ehkä johonkin Pelicansiin mahtuisivat. Myös hyökkäyksen nuorempi polvi on sanalla sanoen melkoista huttua. Makkoselle scoutti lupaa hyvää tulevaisuutta, Korpikoskelle loistavaa, mutta muista ei näytä olevan juuri mihinkään.
 
Yllätys on melkoinen kun maajoukkueen ensimmäiseen turnaukseen kutsutaan 4 TPS miestä. Kiprusoff, Aalto, Nurminen ja Kauppinen. Lisäksi neloskentän Korpikoski saa ainoana junnuna kutsun alle 20-vuotiaiden joukkueeseen. Mielenkiintoisena piirteenä Suomen maajoukkue ei voittanut ainuttakaan ottelua koko kauden aikana. 5-0 ja 8-0 lukemia tuli sitäkin enemmän. Nopeasti ajateltuna tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että eri maiden liigojen "scouttaamisen" taso heittelee ja pahasti. Tämä oli ongelma myös pelin aikaisemmassa versiossa, jossa lähes jokainen Elitserien pelaaja oli samaa tasoa SM-liigan huippujen kanssa. Huono juttu.
 
Runkosarja
 
Nousen hieman ennen runkosarjan puoltaväliä ja komealle 4:lle sijalle, vaikka kovemmilta joukkueilta tuppaan saamaan säännöllisesti pataan. Liigan kärjessä porskuttavat odotetusti Jokerit (realistista?) ja Kärpät sekä hieman yllättäen Blues sekä Lukko, joka oli vielä joulun tienoilla sarjakärjessä. Ei tosin mikään yllätys kun vilkaisee lukkopelaajien arvoja, jotka on pahasti yläkanttiin vaikka millaisilla laseilla katselisi. Tai ehkäpä muut pejaalat on scoutattu alikanttiin, tiedä sitä.
 
Loistavan alun jälkeen Pikkarainen hyytyy totaalisesti mitä pisteiden nakuttamiseen tulee. Jäähyjä ja suihkukomennuksia mies kerää senkin edestä. Koko kolmoskenttä tuntuu olevan melkoisessa horroksessa. Ykköskentässä Aalto ja pikkuloukkaantumisista kärsivä Nurminen alkavat kauden edetessä päästä hieman vireeseen. Myös Vahalahti väläyttelee ajoittain, mutta vaipuu välillä useamman ottelun ajaksi horrokseen.
Paitsi että Nurminen, teoreettinen ykköspyssyni, on kärsinyt pienistä loukkaantumisista miehen kunto ei näytä aivan riittävän liigan kiihkeään rytmiin. 36 vuotias papparainen on alkukaudesta ainoa pelaaja, joka ei ehdi aina edes kolmen päivän tauon aikana palautua 100% kuntoon.
Kakkoskenttä on sen sijaan vedossa. Widing takoo kauden puolivälissä jopa pari hattutemppua. Jämtin kerää tasaisesti räkämaaleja ja kauppila loistaa syöttötilastoissa.
 
Korpikoski on täysi arvoitus. Mies on junnu-leijonien ykkösmies ja kerää maajoukkuekomennuksillaan komeita pistepotteja, mutta liigassa ainoastaan miehen miinussaldo tuntuu nousevan.
 
Puoliväli
 
Puolivälin jälkeen alkaa kuitenkin pelillinen alavire. En tee paniikkiratkaisuja, vaan koitan rauhallisesti löytää jälleen toimivan taktiikan joukkueelle. Pienen kurimuksen jälkeen peli alkaa taas sujua jotenkuten ja huomaan onnekseni myös Vahalahden heräilevän horroksestaan.
 
Pelaajamarkkinoilla koitan napata joukkueeseen lupaavia junnuja, mutta nämä näyttävät olevan pahasti kiven alla. Lopulta (toivottavasti) tärppää ja tsekin junnusarjasta siirtyy lopaava 17 vuotias laitahyökkääjä isolla siirtokorvauksella ja 4 vuoden sopimuksella Turkuun. Myös muutama muu sekalainen enemmän tai vähemmän lupaava juniori löytää pian itsensä Tepsin juniorijoukkueesta korkoa kasvamasta.
 
Pelaajamarkkinoilla kärsin myös pahan tappion, sillä HPK kaappasi nenäni edestä vapaille markkinoille siirtyneen Jani Hurmeen nenäni edestä. Vielä ärsyttävämmäksi asian tekee se, että olisin ollut valmis maksamaan Hurmeelle huomattavasti isompaa palkkaa kuin lopulta tarjoukseeni raapustin. Periaatteessa Karjalainen kyllä hoisi hommansa hyvin.
 
Loppukaudesta ainoa iloinen asia on Nurmisen vihdoin löytynyt pelivire. Väsymys tuntuu painavan miestä, mutta pisteitä alkaa tippumaan loppukaudesta yli piste/peli keskiarvolla. Myös pahasti pimennossa ollut (ja joukkueen isopalkkaisin pelaaja) Alatalo alkaa saada jotain aikaan. Pikkarainen on täysin ulapalla. Aivan loppukaudesta ajaudun todelliseen kurimukseen häviten kerran jopa 6 ottelua putkeen. Kuokkaan tulee myös kaksi kertaa jopa Kalpalta, joka ei sitten koko kauden aikana montaa muuta ottelua voittanutkaan. Romahdan lopulta Kuudennelta sijalta yhdeksänneksi.
 
Playoff
 
Säälipleijareissa vastaan asettuu JYP. Odotan saavani kuokkaan tässä sarjassa, sillä jyp on niitä joukkueita joita vastaan peli ei koko kauden aikana juuri toiminut. Yllättäen voitan ensimmäisen pelin jyväskylässä. Odotetusti häviän kotona, mutta ratkaisevassa pelissä tulee voitto. Siirryin play-offien ajaksi kuuteen puolustajaan ja tämä näyttää toimivan varsin mallikkaasti. Seuraavaksi vastaan asettuu runkosarjan voittaja, Kärpät. Häviän ottelusarjan 4-0, mutta annan kovan vastuksen. Uskallan väittää että sarja saattoi jopa ratketa siihen että jouduin lähtemään tiiviiseen sarjaan jo valmiiksi väsyneellä joukkueella, kun taas kärpät olivat saaneet levätä.
 
Hieman yllättäen valmentajani Hannu Jortikka valittiin kauden päätteeksi vuoden valmentajaksi. Andreas Jämtin oli ehdolla vuoden tulokkaaksi (!?!?) ja Pikkarainen oli koko sarjan jäähypörssin kakkonen komealla lukemalla. Kiprusoff jäi kakkoseksi parhaan puolustajan valinnassa. Kiprusoff pääsi myös liigan All-Stars kentälliseen. Joukkueen sisäisen pistepörssin voitti lopulta Nurminen.
 
Jälkiviisauksia
 
Mokasin pahasti heti alussa hankkimalla tukun luokattomia pakkeja täydentämään jo ennestään luokatonta poulustusta. Vielä pahemman virheen tein kun en myöntänyt virhettäni ja hankkinut kesken kauden kovalla rahalla paria oman pään varmasti pitävää pakkia. Toinen suuri virhe oli todennäköisesti päästää puolihuomaamatta useampaa junnua Juniorijoukkueesta muihin seuroihin. Olisi pitänyt tehdä pikkurahalla heti sopimukset vähänkin potentiaalisten junnujen kanssa. Nyt juniorijoukkueessa ei juuri ole potentiaalia, eikä sieltä ole todennäköisesti ainakaan pariin vuoteen nousemassa ketään edustusjoukkueeseen. Ensi kaudeksi lähes koko puolustus on pistettävä uusiksi sekä neloskenttään hankittava pari kokenutta puolustavaa hyökkääjää.
 
----------------------------------------------
 
TOINEN KAUSI
 
Valmistelua
 
Vaikka itse sanonkin, niin joukkue alkaa näyttää todella kovalta jo nyt, vaikka Kauppila, Aalto, Nurminen ja Kiprusoff ovat mömmöm-kisoissa. Muiden vielä neppaillessa Play-offeja tein kaksi pelaajahankintaa. Skouttini raportoi jostain syystä (omasta mielestäni pistin sen junnuja katsastamaan) 29 vuotiaasta slovakilaiturista, joka oli mättänyt hurjat tehot omalle (olisikos ollut tsekinliigan joukkue) tiimilleen. Pistin sen kummempia miettimättä 100.00 euroa siirtorahaa itäeurooppaan ja hankin pelaajan turkuun kaksivuotisella sopimuksella. En myöskään malttanut olla hankkimatta Mikko Rauteeta, joka oli jostain syystä saanut fudut Ässistä, halvalla kun kerran sai.
 
Lisäksi tein sopimukset avainpelaajieni, Widingin, Jämtinin, Aallon ja Kauppisen kanssa. Kalliiksi tuli, sen voinen sanoa, varsinkin kun ruotsalaisille laitettiin parin vuoden sopparit. Myös Pikkarisen ja Puurulan kanssa hierottiin jatkosopimukset kuntoon.
 
Merkittävimmät lähtijät joukkueesta ovat Eronen, Lius ja Karjalainen. Kuten todettua Eronen oli tasoonsa nähden aivan törkeän kallis tapaus. Lius oli hinta-laatusuhteeltaan OK, mutta olisi halunnut triplata palkkansa. Ei kiitos. Sama koskee Karjalaista. Lisäksi joukkueesta lähti iso kasa tasottomia junnuja ja luojan kiitos useamman puolustajan sopimus umpeutui myös.
 
Maalin suulle hankin Wiikmannin hämeenlinnasta, jossa mies oli jumiutunut junnuporukkaan. Halvalla sai ja skoutit suosittelivat. Ei muuta kuin kädet ristiin, että mies ottaa paikkansa ykkösveskana. Hirvittää jo nyt, sillä pistin sen verran puolustaja-markkinoilla tuulemaan, että rahaa uuteen veskaan ei yksinkertaisesti ole jos Wiikman alkaa imuroida.
 
Niin, ne puolustajat. Hankin kauden lopussa fudut joukkueestaan saaneen kokeneen Sebastian Sulun alkajaisiksi. Halvalla lähti. Varsinaisilta sopimusten umpeutumisen jälkeisestä hulabaloosta saalistin itselleni kaksi melkoista hai-kalaa. Ensinnäkin joukkueeseen liittyi Mikko Luoma, josta tuli vapaa-agentti kun Linköping jätti tarjoamatta miehelle sopivaa paperia. Nappasin, vaikka kalliiksi tuli. Toisekseen korjasin suuren vääryyden ja hommasin Mika Lehtisen turkuun. Tämä tuli vielä kalliimmaksi. Kolmanneksi HIFK:ssa viimekaudella neppaillut Mikko Turunen tuli sulostuttamaan pakistoani. Tämä tuli halvaksi.
 
Näiden pikku kauppojen jälkeen on ilmeistä että pelaajabudjetti on käytetty jo ennen kauden alkua. Oikeastaan se on käytetty 100.000e yli, mutta pakko se Lehtinen oli turkuun saada. Joukkue näyttää hyvältä ja ilman loukkaantumisia (tai wiikmanin floppaamista) näillä mennään. Pelko hiipii kuitenkin puseroon sitä kautta että joukkueen hallitus antaa fudut pelaajabudjetin ylittymisen takia. Koitin johdolta kysäistä pariin otteeseen josko sitä voitaisiin hieman korottaa, mutta ryökäleet kieltäytyivät. Seuraavaksi tarjosin Mika Alataloa, joukkueen kalliinta pelaajaa ÄSSIIN lainaksi. Alatalo ei välttämättä mahdu edes kolmoskenttään, joten mitään oikeutusta 190.000e:n palkkaan ei ole. Ässät olisivat ottaneet miehen riveihinsä ja suostuivat vielä maksamaan Alatalon palkan täysimääräisenä. Alatalo ei kuitenkaan suostunut ässiin lähtemään.
Tällä hetkellä mietin uskallanko uhmata pelaajabudjetin ylittymistä vai jatkanko Alatalon kaupittelemista.
 
Lisää valmistelua
 
Uusi kausi pyörähti käyntiin. Kesällä sain varmistuksen sille, että Miika Wiikmannissa on ainesta ykkösmolariksi. Mies varattiin St. Luisin toimesta NHL:ään. Ikävä kyllä hymy hyytyi melko nopeasti, sillä peli ilmoitti viikon päästä kylmästi, ilman minkäänlaisia ennakkovaroituksia, Wiikmannin pääseen yhteisymmärrykseen St. Luis Bluesin kanssa. Bye bye, ykkösmolari. Ei muuta kuin markkinoita tutkiskelemaan. Ikävä kyllä pelaajabudjetti oli Wiikmannin lähdöstä huolimatta yhä pakkasen puolella. Tästä huolimatta palkkasin nopeasti tapparassa edelliskaudella kiekkoja poimineen Mika Lehdon ykköskassariksi.
 
Marko Kiprusoff otti ja loukkaantui kesällä pariksi kuukaudeksi. Yksi arveluttavimmista jutuista onkin, vaikuttiko loukkaantuminen miten paljon Kiprun turnauskestävyyteen kauden edetessä. Joukkueeseen riskillä hankittu nopea slovakilaituri pisti joukkueen sisäisissä harjoituspeleissä tuulemaan ja nakutti itsensä sisäisen pistepörssin kakkoseksi heti Widingin jälkeen. Iloisena yllätyksenä Korpikoski osoittaa vihdoin heräämisen merkkejä ja teki pari maalia. Tarkoitus on mitä todennäköisemmin istuttaa slovaki ja korpikoski samaan kenttään.
Valmentajat raportoivat pelaajien kunnon olevan mitä mainioimmassa kuosissa kahta poikkeusta lukuunottamatta: Ensinnäkin Mikko Rautee on Jortikan mukaan kerännyt ylimääräisiä kiloja, eikä kunto ole kohdillaan. Tämä on kyllä varsin realistista. Myös Nurmisen kuntopohjasta löytyi moitittavaan. Toisaalta en osaa olla liian huolissani, sillä sekä sisäisellä harjoitusleirillä, että varsinaisissa harjoituspeleissä molemmat herrat pelasivat hyvin.
 
Harjoituspelit sujuivat muutenkin mainiosti. Pelasin pari matsia TuToa vastaan, sekä järjestin pienen turnauksen, johon kutsuin kolme liigajengiä. Tappara onnistui (tuurilla) viemään yhden pisteen, mutta noin muuten peli näytti jo kauden tässä vaiheessa paremmalta kuin koskaan. Uusittu puolustus tuntuu aivan erilaiselta kuin edellisvuoden hasardi-sakki. Myös Mika Lehto nappasi harjoituspeleissä kiekkoja vähintään erinomaisesti verrattuna siihen, miten kuvittelen Karjalaisen edelliskaudella venyneen.
 
Epämääräistä
 
Kausi alkoi ikävissä merkeissä, kun Nurmisen kylkiluut eivät kestäneet kauden ensimmäistä taklausta. Mies heti ensimmäisestä pelistä 2 kuukauden saikulle. Kallispalkkaisen Alatalon kauppaamisesta luovuin, sillä mies alkoi ärsyyntyä moisesta kaupittelun kohteena olemisesta, eikä hallituskaan näytä olevan kiusaantunut hieman budjetoitua korkeammasta pelaajabudjetista.
 
Slovakilaiturin istutin Korpikosken johtamaan 4.kenttään yhdessä Matti Ahon kanssa. Ensimmäisissä peleissä jälki oli huimaa ja slovaki takoi pisteitä varsinkin ylivoimalla (ykkösylivoiman laidassa) hirveällä sykkeellä. Kauden viidestä ensimmäisestä pelistä saldona 5 maalia ja 3 syöttöä sekä todella iso tukku vastustajan jäähyyn johtaneita tilanteita.
 
Nyt elellään pelikellon mukaan joulukuun ensimmäistä päivää, joten alkukaudesta voisi vetää jonkinlaista yhteenvetoa. Joukkue on liigassa kuudennella sijalla. Seitsemäntenä majailevaan Jyppiin on turvallisen tuntuinen 12 pisteen etumatka. Kärjessä porskuttaa Jokerit, joka on karannut TPS:n uljaalta organisaatiolta jo 16 pisteen päähän. Ensimmäiset pelit sujuivat vaihtelevissa merkeissä ja joukkue oli hetken jo putoamassa sääläri-rajan alapuolelle. Jämäkkä pelisysteemin kokonaisvaltainen uudelleenmuotoilu tuotti kuitenkin parin epävarman ottelun jälkeen tulosta ja voittoja alkoi tippua. Tästä osoituksena 11 ottelun mittainen tappioton putki, jollaisesta viime kaudella voitiin vain uneksia. Kruununa 8 pistettä lähes peräkkäisinä päivinä olleista vierasmatseista liigan kärkkijoukkueita Jokereita, Oulua ja HIFK:ta vastaan.
 
Tämän rutistuksen jälkeen peli on alkanut jälleen köhiä. Joukkue on kunnioitettavalla toisella sijalla kun katsotaan päästettyjen maalien yhteismäärää. Tehdyissä maaleissa ollaankin sitten vasta sijalla 6. Eroa liigajohtaja jokereihin vaivaiset 41 tehtyä maalia. Suurin syypää vaisuihin esityksiin hyökkäyspäässä on ykköskentän (Nurminen - Aalto - Vahalahti) totaalinen pettäminen. Nurminen ei loukkaantumisen jälkeen ole pelannut järjettömän huonosti(3+3=6 +3, 14 peliä), mutta ei ole loistanutkaan huolimatta runsaasta peliajasta. Aalto ja Vahalahti eivät ole myöskään pystyneet mihinkään alkukauden aikana. Aalto (4+7=11 +6, 27 peliä) Vahalahti (8+5=13, +4, 28 peliä)
Onneksi edessä on pieni tauko ja sitten useampi matsi heikkoja joukkueita vastaan.
 
Myös Slovaki-toveri on alkurynnistyksen jälkeen hiipunut todella pahasti, eikä viimeisessä 5 ottelussa ole tipahtanut pistettäkään, vaikka aikaa ylivoimassa on yhä tippunut. Lauri Korpikosken 4 pistettä 28 ottelussa eivät myöskään vakuuta, sillä vähitellen pitäisi pystyä ottamaan paikka kovaa vauhtia eläköityvässä ykköskentässä. Alkukauden ehdoton valopilkku on ollut Antti Hulkkonen, joka paitsi johtaa joukkueen +- tilastoa on sisäisen pistepörssin viidentenä. Sisäistä pörssiä johtaa hyvin pelannnut Widing (9+13=22 +12, 28 peliä). Toinen iloinen yllättäjä on ollut Matti Aho, josta on ehkä sittenkin kasvamassa pelimies. Puolustukseen (isolla rahalla) tullut Mikko Luoma on ollut suurin pettymys puolustajien osalta. Muille pakeille uskallan antaa arvosanaksi vähintään "hyvä".
 
Jatkoa, taas kerran.
 
Vaihtelevan hyvät esitykset ovat jatkuneet. Runkosarjaa on toki vielä parikymmentä peliä jäljellä. Nyt elellään tammikuuta. Sijoitus tuntuu vakiintuneen kuudenneksi. Tosin viidentenä majaileva HPK ei ole kuin kolmen pisteen päässä. Kotiedun saaminen pudotuspeleihin vaatii kuitenkin melkoisen nappikauden. Mestaruudesta en kehtaa näillä esityksillä vielä uneksia, niin vakuuttavaa kiekkoa Jokerit ja Kärpät pelaavat.
 
Tästä päästäänkin siihen, että myös seuraavaa kautta on ajateltava. Joukkueessa puhaltavat todennäköisesti melkoiset muutosten tuulet. Kauden päätteeksi nimittäin seuraavien miesten sopimukset umpeutuvat:
 
Antti Aalto 160.000e
Matti Aho 9.000e
Juuso Akkanen 12.000
Mika Alatalo 190.000
Jari Kauppila 120.000
Vesa Kulmala 14.000
Kai Nurminen 100.000
Joni Puurula 26.000
 
Lisäksi mahdollisella lähtölistalla ovat odotettua vaisummin neppaillut Mikko Luoma (90.000) sekä aivan liian paljon jäähyjä ottava Ilkka Pikkarainen (55.000). Myös Andreas Jämtin (55.000) on mahdollinen lähtijä, sillä miehen tämä kausi ei ole ollut aivan yhtä vakuuttava kuin ensimmäinen. Tälläkin kaudella ruotsista on tullut jopa 35 kiloeuron tarjouksia ruotsista. Myös ykkösmaalivahti Mika Lehto (45.000) on mahdollinen lähtijä, tosin parilla ehdolla. Ensinnäkin jostain on löydyttävä _halvalla_ parempi ykkösmaalivahti ja toisekseen jostain olisi kaivettava (myös halvalla) kehityskelpoinen nuori maalivahti, jonka uskaltaa tarvittaessa heittää laatikkoon.
 
Alatalo on varsin varma lähtijä, sillä mies tuskin suostuu naurettavan korkean palkkansa alentamiseen. Yksi vaihtoehto tietenkin on, että mies 35 vuotias mies lopettaa koko uransa tämän kauden jälkeen. Todennäköisesti toinen kaksikosta Aalto (31), Kauppila (32) saa lähteä kauden päätteeksi uusiin ympyröihin. Tämän kauden näyttöjen perusteella uuden sopparin saava pelaaja on Kauppila, sillä Aalto on ollut täysin horroksessa. Nurmisen jatko on vaakalaudalla, sillä miehen kunto ei yksinkertaisesti tunnu enää riittävän sm-liigaan ja arvot tuntuvat laskevan silmissä. Silti mies on ollut huippuvireessa tälläkin kaudella maajoukkuekomennuksillaan sekä löytänyt kauden edetessä vireensä myös TPS-paidassa. Yksi vaihtoehto on että, mies jää joukkueeseen apuvalmentajan pestillä.
 
Puurula saa todennäköisesti etsiä itselleen uuden työpaikan, samoin Akkanen ja Kulmala ovat hyvin todennäköisesti lähtemässä. Matti Aho on hankala tapaus, sillä mies haluaa yli kymmenkertaistaa palkkansa. 110.000e kaudesta on aivan törkeä pyyntö. Jos mies ei suostu keväämmällä noin 30 kiloeuron tarjoukseen, joudun luopumaan miehestä. Mielelläni olisin kyllä pitänyt kaverin.
 
Kesästä tulee siis varsin kuuma pelaajamarkkinoita silmälläpitäen. Jos oletetaan, että Aalto, Alatalo sekä Nurminen pelaavat joukkueessa viimeistä kauttaan kilahtaisi ensi kauden budjettiin vaatimattomat 450.000e "löysää" rahaa. Tällä rahalla pitäisi hommata vähintään: Ykkössentteri, laituri joka nakuttaa 30 häkkiä kaudessa, yksi liigatason pakki, kolmoskentän raataja, joka pärjää myös puolustuspäässä. Eiköhän tuolla rahalla irtoa. Lisäksi jos Luomalle löytyy ottaja, löytyy asiansa paremmin hoitava pakki varmasti ~50 kiloeuron hintaan, joten siitäkin jää ylimääräistä. Tällä kertaa en kuitenkaan aio toimia hätiöidysti pelaajamarkkinoilla, vaan keskityn hankkimaan halvalla hyvää.
 
Jatkoa.
 
Runkosarja vetelee viimeisiään ja taistelu playoff asetelmista on tiukkaakin tiukempaa. TPS taistelee yhdessä Lukon ja Tapparan kanssa kuudennesta sijasta ja suorasta playoff-paikasta. Sitten viime päivityksen on TPS:n otteet olleet - yllätys yllätys - epätasaisia. On käyty niin neljän ottelun tappioputki kuin pieni voittoputkikin läpi. Muutoksia joukkueeseen ei ole tullut, ainoastaan yhden scoutin palkkasin. Joukkueen pelitaktiikkaakin on muuteltu enemmän tai vähemmän ja jälleen kerran ainakin kohtalaisesti toimiva pelitapa on löytynyt.
 
Hulkkonen ja Sebastian Sulku olivat vuoron perään parin viikon sairaslomalla, mutta nyt molemmat ovat jo täydessä pelikunnossa.
 
Nyt elellään melkosessa myötätuulessa, kiitos parin ottelun voittoputken ja todella maukkaan HIFK voiton. Arvostusta lisää vielä se, että voitto tuli vieraissa ja melko selvin numeroin 1-4. HIFK on nimittäin se joukkue, jonka kuudenneksi tullut mitä todennäköisimmin saa vastaansa.
 
Ilokseni oikeastaan jokainen kenttä on saanut onnistumisia viime peleissä. Esiin on kuitenkin nostettava erityisesti Daniel Widing (jolla muuten on sopimus myös kahdeksi seuraavaksi kaudeksi) on takonut pisteitä todella kovalla tahdilla loppukaudesta. Kauppila on ollut pimennossa. Myös Matti Aho, Korpikoski sekä Mikko Rautee ovat parantaneet otteitaan. Slovakilaituri on myös osoittanut piristymisen merkkejä. Vahalahden viimekauden vireestä ei ole näkynyt kuin väläyksiä. Nurminen tai Aalto eivät ole juuri pisteillä juhlineet, mutta molemmat tekevät hieman yllättäen todella kovaa tulosta tehopörssissä. Puolustajista esiin on nostettava Vesa Kulmala, yksi niistä toivottomista pakeista jonka palkkasin heti ensitöikseni, joka on pelannut viimeaikoina jopa ihan mukavan oloista peliä. Seuraava tilannekatsaus runkosarjan päätteeksi.
 
Runkosarjan loppu
 
Runkosarja on nyt sitten virallisesti ohi. Kausi päättyi 5 ottelun voittoputkeen ja kuudenteen sijaan, joten itseluottamus vastaan luistelevaa Bluesia vastaan on kova. Olisin tosin ottanut ehkä mielummin HIFK:n vastaani.
 
Listataan hieman joukkueen statseja.
 
- Kolmanneksi vähiten päästettyjä maaleja
- Seitsemänneksi eniten tehtyjä maaleja
- Ylivoimaprosentti 16,3, joka on aika kehno.
- Alivoimaprosentti 80,5, joka on ihan ok
- Torjuntoja vastustajan maalivahdille. 10 sija koko liigassa
- Torjuntoja omalle veskalle keskimäärin. Liigan 4. paras
- Nollapelejä kertyi 2 kipaletta
 
Tästä voi vetää vain muutaman johtopäätöksen. Ensinnäkin puolustus tuntuu toimivan. Toisekseen hyökkäys ei toimi. Syyttävä sormi kohdistuu edelliskaudella verkkoja heiluttaneisiin Jämtiniin, Aaltoon, Vahalahteen ja Nurmiseen, jotka eivät kyenneet takomaan kiekkoja häkkiin toivotulla tavalla.
 
Noin lisänä loppukauden ehdottomiin onnistujiin kuuluu Matti Aho, joka nakutti hattutempunkin. Oli ainoa hattutemppu tällä kaudella. Viime kaudella ainakin Widing ja Vahalahti moiset tempun tekaisivat. Widing voitti joukkueen sisäisen piste- ja tehopörssin. Vahalahti ja Kauppila jäivät kymmenen pisteen päähän. Syöttöpörssin vei hieman yllättäen Antti Hulkkonen. "Avarage-rating" pörssin vei odotetusti Widing, kannoillaan Kiprusoff, Lehtinen, Lehto, Hulkkonen ja Nurminen.
 
Kauden pahimpien pettäjien listaan kuulvat ainakin Alatalo, Korpikoski (heräili kyllä vähän loppukaudesta), Rautee ja Ilkka Pikkarainen. Pikkaraisesta aion mitä todennäköisimmin hankkiutua eroon, sillä mies pelaa huonosti ja lisäksi kerää hirveät määrät jäähminuutteja, vaikka tappelukielto onkin tehonnut. Mies hakkasi itsensä runkosarjan jäähypörssin kakkoseksi.
 
Playoff
 
Playoffit ovat vierähtäneet käyntiin. Blues vei ensimmäisen ottelun 4-2, tehden viimeisen maalin tyhjiin. TPS kuitenkin hallitsi peliä näennäisesti ja vein laukaisutilastot komeasti 20-30. Bluesin taitavat hyökkääjät viimeistelivät kuitenkin tehokkaammin ja pääsivät paremmin maalin eteen. Peli ratkesi hyvin pitkälle erikoistilanteissa, joita molemmille siunaantui paljon. Blues onnistui kerran neljästä ylivoimaastaan, TPS ei saanut viidellä yrittämällä kiekkoa reppuun. Paras seitsemästä sarja on pitkä, mutta kotona olisi melkein pakko voittaa.
 
1-2 kotona turpaan. Ei selityksiä. Nyt alkaa näyttää todella pahalta.
 
4-2 tappio. Tasainen peli. Kyllä tämä kausi taisi olla tässä.
 
Se oli siten siinä. 1-2 viimeisessä pelissä kohti näköä ja kausi ohi. 6 maalia neljässä pelissä ei riitä, ei sitten alkuunkaan, varsinkin kun ylivoimaa oli tarjolla runsaastikin.
 
Loppusilaus
 
Jokerit vie mestaruuden. Finaalissa kärpät kaatuivat vasta viidennessä, ratkaisevassa ottelussa.
 
Palkintojenjakotilaisuuden satoa
- Daniel Widing, kolmas sija herrasmiespelaaja-skabassa.
- Hannu Jortikka valittiin jostain ihmeen syystä toisen kerran peräkkäin liigan parhaaksi valmentajaksi.
- Siinäpä ne sitten olivatkin.
 
Pelaajamarkkinoilla tuntuu olevan kovin kovin hiljaista. Matti Aholle löin 50.000e:n sopimuksen ensi vuodesta. Tuntuu siltä että seuraava kausi voisi olla miehelle läpimurtokausi. Kalliiksi tuli kyllä, mutta miehen aikaisemmin pyytämä 110 kiloeuroa sentään puolittui.
 
Mikko Luoma, Mikko Rautee, Slovakilaituri ja Ilkka Pikkarainen pääsivät "ostakaa pois, lähtee melkein ilman siirtokorvausta"-listalle. Toistaiseksi YKSIKÄÄN taho ei ole ollut kiinnostunut kyseisistä herroista.

Hiukea raportti Septimistiltä. Noh, toilailujen jälkeen mulle on nyt tulossa EHM 2005 -peli Puolenkuun pelikaupasta huokeaan 19.90 euron hintaan. Tartte sitten enää sohia tuon try and buy-systeemin kanssa.
 
Kauden tavoitteeksi asetan Theo Freuryn paluun Tapparaan.

Neljäs kausihan meni vituilleen. Olin yhdeksäs, pääsin säälipleijareista vielä puolivälieriin, missä tuli pataan 4-0. Ei mitään kerrottavaa, hyvää ainakaan.
 
Viides kausi, tai valmistelut, lähti paremmin liikkeelle. Tyhmät hätäsignaukset pois ja järki käteen. Tosin pienen budejtin takia piti tarjota tarpeeksi monelle miehelle sopimusta kun vielä siihen varaa oli, mutta ei sentään ihan jokaiselle.
 
Maalivahtiongelma ratkesi kerralla, kun laitoin rahaa menemään ja hommasin Dan Ellisin luukulle. Pakkitilanne oli hyvä, Mäntylä, Lehtinen, Slovakialainen Podkharsky, Jyri Marttinen JYPistä, Ruotsalainen lämärihirmu (nimeä en muista), ja pari kovaa omaa junnua vielä päälle. Hyökkäyspuolella Pirnes tuli ahneeksi, enkä saanut miestä enää takaisin. Kolme kertaa peräkkäin fanien vuoden pelaajaksi valitsema Pirnes lähti Ruotsiin, mutta sain korvattua reikää aika hyvinkin Markku Tähtisellä, joka sattui vapautumaan. Tähtinen vei vähemmän rahaakin kuin Pirnes, joten sehän sopi oikein hyvin. Kakkosdivarista tein riskihankinnan, jokseenkin pienellä rahalla, kovakuntoinen nuori sentteri sieltä duunariksi, ja samalla hauskasti Unkarista samaan rooliin toinen mies. Kun Kontiola vielä käytti pelaajaoptionsa, niin sentteripuoli oli vähintään kohtalainen. Laitureista maalitykki Vuorela jatkoi, luottomiehet Vertala, Blinov ja Lind jäivät. Ja kun mennään budjetin yli, niin mennään kunnolla, ja NHL:stä maitojunalla tullut Tuomas Pihlman sai liittyä iloiseen joukkoon. Suurimpana kohauksena oli 38-vuotias isojyrä Scott Thornton, joka suostui kuin suostuikin tulemaan Suomeen. Ikä painoi eikä NHL:stä löytynyt paikkaa, joten tottakai autoin vähän.
 
5. kausi oli ihan kohtalainen. Runkosarjassa olin nippanappa viides. Ellis pelasi hyvän runkosarjan. Mutta olisi voinut mennä paremminkin, koska ykkössentteri Markku Tähtinen pelasi vain 14 ottelua kunnes loukkaantui. Mies oli poissa kuukauden, ja kun palasi kevyeen harjoitteluun, menin ahneena pukemaan miehen peliin. Tottakai tuli vielä isompi tälli ja 4 kuukautta sivussa. Se oli siis siinä. Thornton sai pari maalia, muuten aivan turha ja moraaliton mies. Ja kun luottolaituri Vertala oli puolet kaudesta hukassa, niin oli suoranainen ihme että sijoituin viidenneksi. Senttereistä Kontiola pelasi ykköstä melkein kokoajan, mutta jälleen kerran mies sai niukasti yli 20 pinnaa. Kehitys on tyssännyt, ei voi mitään, mutta pidän miehen silti luottosentterinä.
 
Plaijareissa tulikin sitten HPK:lta pataan 4-1, eli siinä ei ollut saumoja. Ellis vähän väsyi, ja ei kukaan muukaan mitään osannut.
 
Kuudennelle kaudelle lähdetään hyvin ja huonosti. Hyvin siksi, että tärkeimmät miehet käyttivät pelaajaoptionsa, jonka useimmille annoin. Huonosti siksi, että vaikka joukkue säilyy koossa, muutama mies on liian vanha ja kallis, eikä budjetista taida herua varaa tehdä yhtäkään kunnon pelaajasigneerausta. Kun ottaa huomioon liigan tason kuudennelle kaudelle mentäessä, joka on vähän jo liiankin kova, olen tyytyväinen jos pystyn pitämään edes kuudennen sijan. Scoutit ovat olleet kuumina, ehkä katseet suuntautuu "huomaamattomiin" nuorisolupauksiin, joista voin koittaa saada joukkueeseen vähän reserviä. Ottaen huomioon Tähtisen loukkaantumisherkkyyden ja Kontiolan keskinkertaisuuden, yksi hyvä sentteri tekisi joukkueelle ihmeitä.
 
edit: vielä vähän luottomiehiäni vuosien varrelta, jotka ovat olleet kokoajan (tai miltei) joukkueessa:
 
- Timo Vertala, luottolaituri jonka voi tunkea kumpaan tahansa laitaan. Jossain vaiheessa kautta tuntuu menevän unten maille, mutta muuten pelaa luotettavasti yli 7 ottelukeskiarvolla ja pisteet vaihtelee 25-40 välimaastossa. Maksaa sadan tonnin molemmin puolin kaudessa.
- Tuukka Mäntylä, vähintään 20 pinnaa per kausi, ja ottelukeskiarvot kovat. Sadan tonnin pintaan menee tälläkin. Paljon rahaa, mutta maksan laadusta.
- Viktor Blinov, latvian kynämies. Välillä hukkuu, jos ei saa isoa roolia, mutta sellaisen saadessaan tekee pisteitä. Luulin miehen pelaavan viimeistä kauttansa, kun tälläsi 20 maalia taas. Ansaitsee luoton. 50 tonnin paikoilla heittelee.
- Petri Kontiola, ikuinen lupaus joka tosin pelaa varmasti 20-30 pisteen kauden ja vähintään kohtalaisesti. Ei ole kalliimpia miehiä, ja hukatusta potentiaalistaan huolimatta on ollut terveenä ja joukkueen ns.perusjätkä.

Aloitinpa itekin uudestaan ja aloin myös pitää netissä päiväkirjaa tästä. Tässä ensimmäinen postaus, kausi 2005-2006 on juuri alussa:
 
Kausi 2005-2006
 
EDMONTON OILERS
 
Joukkueen johto asetti ennen training campilla tavoitteeksi rosterin kehittämisen ja siihen aion keskittyä ensimmäisen kauden aikana. Sekä tietysti tavoitteena on päästä pudotuspeleihin.
 
Harjoitusleiri
 
Training camp meni joukkueelta hyvin vaihtelevasti. Kuntotestin parhaimpia olivat Chris Pronger ja Mike Peca. Heikoimmassa kunnossa taas harjoitusleirillä oli Ed Caron. Keskinäisissä otteluissa parasta vauhtia pitivät Ales Hemsky ja Raffi Torres, molemmat keräsivät tukuttain pisteitä. Cory Cross kaupattiin Los Angeles Kingsiin ja tilalle saatiin 4 kierroksen varausvuoro kesältä 2007. Myös Aleksei Semenov vaihtoi seuraa, uudeksi seuraksi tuli Calgary Flames ja vaihdossa tuli kaksi varausvuoroa, niin ikään kesältä 2007. Try-outilla olleista valmennusjohto katsoi Rob Schrempin, Mihail Zhukovin ja Roman Tesliukin niin hyviksi että sopius piti tehdä kaikkien kolmen kanssa. Schremp liittyi joukkueeseen heti, Xhukov ja Tesliuk saavat pelata vuoden vielä junioreissa ennen Oilersiin tuloaan. Itse harjoituspelit menivät aika kaksijakoisesti, ensimmäisessä matsissa tuli Calgaryltä turpaan 1-4 ja tiesin heti että minulla on orastava maalivahtiongelma. Joukkue nappasi vain kaksi voittoa ja pelasi kaksi peliä tasan. Harjoituspelien parhaimmistoa olivat Ales Hemsky ja Raffi Torres. Pettymyksiin lukeutui Radek Dvorak joka ei tehnyt pistettäkään peleissä. Harjoituskauden loputtua hyvin pelannut Rob Schremp lähetettiin junioreihin, kun Ryan Smyth tervehtyi nilkkavammastaan. Jason Smith oli harjoitusleirin aikana San Josen kiikarissa ja myyntihuhujen kohteena, mutta kielsin huhut ja mies ei lähde minnekään Oilerseista. Toinen myyntihuhujen kohteena ollut oli Jussi Markkanen, josta oli NY Rangers kiinnostunut, mutta hänkään ei lähde joukkueesta.
 
Kausi alkaa
 
Itse kausi alkoi lupaavasti. Joukkue oli San Joseta vastaan tappiolla 1. erän jälkeen 1-3, mutta iski toisessa kolme maalia ja voitti 4-3. Seuraavassa ottelussa tuli niukka tappio Los Angelesille maalein 2-3. Kahden ottelun jälkeen ollaan konferenssissa seitsemäntenä ja tilillä on voitto ja tappio.
 
OULUN KÄRPÄT
 
Kauteen valmistautuminen
 
Kauteen valmistautuminen sujui Kärpiltä mallikkaasti, maajoukkuepeleihin ei komennettu muita kuin Niklas Bäckström ja joukkue sai valmistautua kauteen suht rauhassa. Loukkaantumisiakaan ei ollut. Joukkueen johtoporras asetti tavoitteeksi ei enempää eikä vähempää kuin mestaruuden. Palkkasin myös yhden scoutin, jotta voisin tarkkailla sekä omia että vastustajan pelaajia. Tarkoitus olisi vielä palkata pari scouttia lisää ja apulaismanageri. Tavoitteena olisi että minulla olisi yksi scout joka katsastaa Pohjois-Amerikan, yksi joka katsastaa Suomen alasarjat ja yksi joka katsastaa Euroopan ja raportoivat sitten löydöistään minulle ja minä katon että onko kaveri kuinka hyvä.
 
Kausi alkaa
 
Kauden alkaessa Lasse Kukkonen, Janne Pesonen ja Topi Jaakola kutsuttiin NHL-joukkueidensa harjoitusleireille, ja tämän takia missasivat neljä ensimmäistä peliä. Kaikki kuitenkin tulivat ilman sopimusta leiriltä takaisin. Kauden alku oli hyvä, joukkue voitti neljä ensimmäistä peliä putkeen, ennenkuin hävisi tasapisteissä ykkösenä olleelle Jokereille. Ari Vallin kesti vain ensimmäisen matsin ennenkuin joutui 10 päivän sairaslomalle loukkaannuttuaan harjoituksissa, muita loukkaantumisia ei vielä ole tullut. Parasta vauhtia peleissä pitivät tsekit, Viktor Ujcik johtaa pistepörssiä 10 pelatun ottelun jälkeen tehoilla 6+5=11. Janne Pesonen on latonut seitsemässä ottelussa jo kuusi maalia ja on hyvässä iskussa. Sen sijaan Jari Viuhkola on aloittanut nihkeästi, 10 ottelusta saldo 1+3 on Pikun tasoiselle sentterille todella vähän, kyse on kuitenkin ykkösketjun sentteristä. Voi olla että Viuhkola saa kauden päätteeksi etsiä itselleen uuden seuran. Yhden Jokereille kärsityn tappion jälkeen voittoputki taas jatkui ja noustiin liigan ykköseksi. Pelaajasiirtoja ei olla vielä tehty, ainoastaan Tommi Paakkolanvaara, Iiro Memonen, Antti Kallio ja Jyri Junnila lähetettiin hakemaan peliaikaa Kajaanin Hokista. Muuten pelaajasiirroille ei tällä hetkellä ole tarvetta. Iiro Memosta oltiin jo viemässä SaiPaan kovalla vauhdilla, ennenkuin puutuin asiaan ja sain miehen pidettyä Oulussa

Ennen kuudennen kauden alkua laitoin rahaa, jota ei ollut, palamaan. En saanut tarjottua kenellekään 90 000 enempää, joten laitoin pari sellaista tarjousta menemään ja muutaman vähän pienemmän. Tiesin heti, että jos puoletkin pelaajista hyväksyy, niin budejtista mennään niin paljon yli että saattanee olla työpaikka vaarassa.
(varsinainen budjetti tällähetkellä 1 200 000, veikkaan Jokereilla olevan viisinkertaisen määrän tässä vaiheessa)
 
Mutta kuitenkin, otin itsensä hyviksi osoittaneita pelaajia tiimiini. NHL:stä muuttoliike eurooppaan on kova, joten nämä jätkät eivät saa suurinta huomiota, paitsi nyt minulta.
Pelaajien piti olla jo hieman kokeneita ammattilaissarjoissa, ja tulosten piti olla hyviä, kuten myös ottelukeskiarvojen.
 
Signeerasin pelkkiä hyökkääjiä (kaikilla pakeilla oli player option ja sen käyttivät, se osasto oli heti kunnossa) ja varsinkin senttereitä, koska tämän osaston tulisi nyt olla vahva. Ellei taidollisesti parasta mahdollista laatua, niin ainakin syvyyttää ja reserviä tarvittiin. Nämä tulivat haaviin:
 
- Arsi Piispanen (C), 25-vuotias keskushyökkääjä, oli pelannut Raumalla viimeiset kolme kautta. Ura siellä laskujohdannaista, jokseenkin jälki vielä hyvää. Ajattelin "pelastaa" tämän miehen. Kuitenkin yksi 40 pisteen kausi jo alla. Hyvinä puolina kiekonkäsittely ja koko, huonoina puolina voiman puute ja keskinkertaiset arvot.
Pelaavaan kokoonpanoon alustavasti, 3-4 - kenttä.
 
- Pete Suonpää (C/RW), 30 vuotias monikäyttösentteri. Vanhana kukkaan heränneitä, oli tahkonnut divaria, mestistä ja ruotsin pikkusarjoja, kunnes viime kaudella pelasi HPK:ssa 50 pisteen kauden. 50 pinnaa taisivat olla enemmänkin kovien laiturien tulosta. Voimassa puutteita myös, mutta teknisesti kohtalaisen hyvä, sekää omaa joukkueeni kovimmat rannelaukauksen. Pari vahinkomaalia siis luvassa Petelle, jos vaan tekee. Hieman riskillä maksan miehelle, onneksi en mitään päättömiä kuitenkaan. Viime kausi HPK:ssa oli niin kova, että tämän nappasin. Kakkos- tai kolmoskenttä kutsuu, riippuu Kontiolasta.
 
- Tuomas Nikoskelainen (LW/RW), 31-vuotias myöhään heränneitä. Viimeiset 4 kautta Raumalla uskomattoman kovilla tehoilla, viimeisin kausi 60 pisteen pintaan. Omaa tappavan lyöntilaukauksen ja ranteestakin löytyy. On tarpeeksi nopea, löytyy työmoraalia, päättäväisyyttä ja vaikka mitä. Parempi kuin arvonsa antavat osoittaa. Maksan tälle miehelle nyt eniten hyökkääjistäni, mutta en pidä summaa silti järjettömänä. Ykköskentän mies, jos muutama peli antaa sen olettaa hyvä ratkaisu.
 
- Kasper Degn (LW/C), ainoa tanskalainen pelaaja koko liigassa. Tämäkin isäntä oli raumalla viime kauden. Erityismainintoina pelisilmä ja joukkueen kovimmat syöttötaidot. Reserviin, ja silloin tällöin jonkun epäonnistuessa pääsee pelailemaan. Alustava veikkaus: 20 peliä. Syöttötaitojensa vuoksi potentiaalinen ykköskentän paikkaaja.
 
Ja kun joukkueessa on pari nuorta sentterinalkua, ja yksi reservimies keskelle jo valmiin, niin sentteriosasto on kunnossa. Laituripuoli ok, varsinkin kun näistä hankinnoista kolme voi lykätä laitaan koska tahansa. Saas nähdä miten käy.

Kuudes kausi on puolivälissä Tapparalla. Joukkue on tiukasti neljäntenä.
 
Heh, aina menee toisin kuin olettaa. Nikoskelainen aloitti hienosti, mutta hyytyi sitten. En tosiaan maksa miehelle hyytymisestä, eli tämä oli hänen ensimmäinen ja viimeinen kautensa Tapparassa ellei suostu jatkamaan 25% pienemmällä palkalla. Jos yli 30-vuotias pelaaja ei onnistu hyvällä palkalla, en ala odottelemaan, se on selvä. Ainakin sai muutaman maalin alkupeleissä kuitenkin.
 
Toinen uusi mies, eli varamieheksi suunniteltu Pete Suonpää otti joukkueen pisteenteon harteilleen. Yli piste per peli mieheltä, mikä on todella kovan luokan meininkiä. On hyvä, että Suonpää on tulessa, koska muut sentterit eivät tajua elämästä mitään. Tähtisen Markku ei saanutkaan ykkössentterin roolia vaan pyöri kakkosen ja kolmosen välillä. Taisi käydä nelosessakin. Mies oli loukkaantuneena taas monta peliä ja huono moraali varjostaa kokoajan. Olen todella pettynyt, koska lähtökohtaisesti Tähtinen oli ykkössentteri, nyt hänestä ei ole joukkueessa mihinkään. Samoin JYPistä hommattu Arsi Piispanen. Ei ei. Ei näin Arsi! Pari hassua syöttöpinnaa 27 ottelussa. Kyllä siellä jämäkentissäkin pitäisi tehdä edes jotain. Kontiola on pudonnut varasentteriksi. Vituttaa miehen puolesta, mutta kun ei osaa niin ei osaa.
 
No, onneksi on Suonpää, ja ulkomaanpojat sentterivoimina! Tanskalainen Kasper Degn on laittanut melkein 20 pistettä, vaikka miehen piti olla vain hätävara. Samoin Itävaltalainen (viime kaudella varalle jo hankkimani) Ocskay on osoittanut kuuluvansa kokoonpanoon. Onneksi senttereissä oli mistä valita, koska puolet osastosta on pettänyt.
 
Kuitenkin kaikista suurin ilonaiheeni on 17-vuotias laitahyökkääjä, Perttu Kankaanperä. Otin Pertun juuri ennen kauden alkua vapaana agenttina joukkueeseeni pikkurahalla, mies oli lähtenyt pikkudivareista pois ja oli vapailla markkinoilla, joskin haluttua tavaraa - 7 joukkuetta oli kiinnostunut. Olin todella äimistynyt kun scouttasin miehen kunnolla. Aivan uskomattomat taidot, teknisesti joukkueeni ehdotonta kärkeä jo 17-vuotiaana. Scoutit antoivat varovaisia vertauksia todellisen maailmantähden suuntaan, ja kun mies varattiin vielä viidentenä niin homma oli selvä. Eikä siinä mitään, Kankaanperällä on 25 pistettä 27 pelissä. Olen satavarma että NHL vie miehen ensi kaudella, mutta tällä kaudella saan vielä pitää Suomen seuraavan huippunimen.
 
Ellis maalissa ei vedä huippukautta, kuten viime kausi oli. Siitä huolimatta olen pärjännyt melko hyvin. Tippuu sijoitus tästä tai ei, niin ainakaan suossa ei enää painita. Katsostaan loppukaudesta lisää.

Allright beibi. Kuudennen kauden runkosarja pelattu.
 
Sijoitus: neljäs melkein sadalla pisteellä.
 
Huonot asiat ensin:
 
- Ellis pelaa keskivertoa kautta. Kakkosvahtini on nuori ja huono, joten playoffeille ei lupaa hyvää.
- Piispanen, Tähtinen ja Kontiola täysin nollia.
- Kankaanperän todennäköinen menetys tämän kauden jälkeen.
 
Siinä ne. Sitten hyvät asiat:
 
- Nyt 18-vuotias Kankaanperä teki 60 pinnaa 54 pelissä ollen joukkueeni ehdoton tähti.
- Suonpää teki 45 pinnaa, ja olisi tenyt enemmänkin jos...
- ...TANSKALAINEN Kasper Degn ei olisi ottanut ykkössentterin paikkaa. Tämä isäntä on aivan tulessa.
- Kolmossentteri Ocskay osasi puolustaa, pinnoja ei tullut mutta plussia sitäkin enemmän.
- Vertala veti hyvän kauden, kuten myös luottomies Blinov ja Juha Lind, joka alkaa olla vanha mies jo. Vuorela on tosi vanha jo, mutta latoi 12 maalia. Vielä lämäri toimii.
- Pakit pelaa hyvin. Lehtinen, Marttinen ja Mäntylä pelaa kovalla keskiarvolla. Ruotsalainen Elias Fälth teki eniten maaleja pakeistani toisella kaudella putkeen.
 
Eli paras kausi tähän asti. Ikävää on se, että vastaan tulee playoffeissa TPS. En tiedä miksi TPS sijoittui viidenneksi, koska joukkue on täynnä aivan uskomattomia jätkiä, joille minulla ei ole muuta vastusta kuin Kankaanperä. Maalivahtini ei pysäytä TPS:n miehiä jos ei pelaa huippupelejä. TPS vaihtoi valmentajankin, vaikka oli viidentenä melkein kokoajan, joten se kertoo siitä että siellä haetaan mestaruutta todella kovin ottein. TPS voitti vastakkaiset pelit 3-1. Veikkaan TPS:n vievän playoffkierrokset voitoin 4-1. Nyt pelaamaan.
 
-------------
 
Noniin, kausi on ohi.
 
Vastaan tuli siis TPS, joka oli ennakkoon paha vastus. Yllätykseni oli suuri kuinka pyöritin TPS:ää. Suonpää oli aivan tulessa, Ellis pelasi varmasti, nuoret otti vastuuta, kaikki toimi. TPS putosi suoraan voitoin 4-0. Suonpää mätti 8 maalia vastaan ollen koko ottelusarjan kuningas. TPS:n johtokunta heitti taas liikkeelle uhkauksia Narvanmaalle, ja Narvanmaa koitti pelastaa kasvojansa antamalla valmentajalle kenkää. Hehheh.
 
Tässä vaiheessa kausi oli jo Tapparalle voitto, joten ei paineita enää. Vastassa Kärpät, joka oli tehnyt runkosarjassa uuden liigan piste-ennätyksen. Ensimmäisen pelin voitin, loput tuli takkiin. Kärpät vei siis 3-1. Vaikka Kärpät vei viimeiset pelit, olisin potentiaalisesti voinut tehdä vaikka mitä. Sääli että Ellis romahti täysin. Mies pelasi 3 huonoa ottelua putkeen. Joukkueen hurmos tuntui olevan historiaa, ei kukaan ylittänyt itseään. Viimeiseen ottelun laitoin epäonnen vaivaaman Kontiolan kehiin, ja mies teki maalinkin oikein pitkästä aikaa. Kankaanperäkin vähän rauhoittui, mutta 8 pelissä tehot 2+4 eivät ole paskoja 18-vuotiaalle pelaajalle.
Kasper Degn lunasti playoffeissakin itsensä joukkueeni parhaimmistoon, uskomaton nousu tältä mieheltä. Olen sitä mieltä, että paremmalla säkällä ja maalivahtipelillä olisin ollut helvetin kova vastus Kärpille.
 
Noh, annoin Ellisin pelata pronssipelissä, joka oli Espoota vastaan. Espoolta muutenkin hyvä kausi. Voitin 3-2 jatkoajalla, ja ratkaisumaalin teki, kukas muu kuin Kontiola. Lunasti muutaman vuoden lössöilynsä kerralla, ja Elliskin pelasi tämän pelin ihan hyvin. Mitali on aina mitali, ja kun en odottanut kaudelta juuri mitään kuin tavoitteekseni laittaa hanttiin ensimmäisellä playoff-kierroksella, niin tämä oli hieno päätös kaudelle. Kyllä nyt pronssi maistuu!
 
Vaikka päätähtinä kaudella loistivat Kankaanperä, Suonpää ja Degn, en väheksy yhtään pohjatyötä. Perusmiehet Vertala, Blinov, Mäntylä, Lehtinen, Lind, ja ratkaisija Kontiola ovat olleet mukana joko alusta tai melkein alusta.
 

 
Nyt tilanne on se, että sain pari kovaa pakkia, Marttisen ja Fälthin, jatkamaan hieman pienemmällä palkalla, mutta isoimmilla bonuksilla. Suonpää ei ole kallis mies, eikä Degn myöskään. Kalliit miehet Tähtinen ja Nikoskelainen saavat lähteä, eikä tule juuri ikävä. Vanhat konnat Lind ja Lehtinen toivottavasti jatkavat eivätkä lopeta vielä. Käyttöä löytyy, vaikkakin sitten pienemmissä rooleissa, mutta ovat tärkeitä runkomiehiä. Uskon että pystyn pitämään joukkueen tason vähintään samana kun tulee pelaajahankinnat eteen, sitä et sitten tiedä että onko hurmos tällaista enää kauden aikana.

Joulutauko 2005-2006
 
EDMONTON OILERS
 
Syyskausi meni ihan mukavasti. Joukkue on hyvässä playoff-vauhdissa, sijoitus tällä hetkellä konferenssissa kahdeksas. Loukkaantumisiltakaan ei ole vältytty. Steve Staios joutui juuri ennen joulutaukoa neljäksi kuukaudeksi sairaslomalle ja pienempiäkin vammoja on riittänyt. Myyntihuhujen kohteena pitkin syksyä ollut Georges Laraque kaupattiin lopulta Los Angeles Kingsiin maalivahti Mathieu Garonia vastaan. Garon valtasi ykkösvahdin paikan Ty Conklinilta, pelasi yhden tasapelin ja imuroi sitten seuraavassa kahdessa pelissä 10 maalia selkänsä taakse. Eli maalivahtiongelma ei helpottunut pätkääkään. Ty Conklin kaupattiin St Louisiin josta vaihdossa tuli Reinhard Divis, jossain vaiheessa hänkin saa näyttöpaikan. Jarret Stoll siirtyi waiversin kautta Columbukseen, kun ei mahtunut enää kokoonpanoon. Kiekollista puolustajaa olen etsinyt kissojen ja koirien kanssa ja täytyy signata kesällä sitten Tärnström kun ei miestä nyt kauden aikana saanut. Samaten Spacekia ei vielä Chicago suostunut kauppaamaan vielä, joten kesällä täytyy tehdä senkin kanssa sopimus.
 
OULUN KÄRPÄT
 
Syyskausi oli hieno, joukkue otti 15 voittoa ja oli jo 8 pistettä HIFK:ta edellä, kunnes tuli jonkinasteinen taantumus ja Hifki otti meikät kiinni, joulutauolle kuitenkin lähdettiin sarjakärjessä. Maajoukkueen mukana on olleet Mikko Alikoski, Iiro Memonen, Jari Viuhkola, Niklas Bäckström, Viktor Ujcik ja Petr Tenkrat. Ujcik ja Tenkrat on olleet todella kovassa vireessä, yli piste per peli tahtia ovat takoneet, Tenkratilla oli tauolle lähdettäessä 25 ottelusta kasassa huikeat 45 pistettä. Joukkueeseen liittyi Martin Prochazka, mutta on kyllä ollut vaisu, kun ottaa huomioon että kyseessä on kovan luokan pelimies, tosin mies näyttää olevan vertymässä kevättä kohti. Näillä näkymin seuraavat pelimiehet eivät saa enää ensi kaudeksi sopimusta:
Jari Viuhkola
Mika Pyörälä
Martin Prochazka (katellaan kevätkausi)
Jouni Loponen
Ilkka Mikkola
Janne Pesonen
Scoutit on laitettu töihin ensi kautta varten pelaajien metsästämiseksi, ja muutama varsin lupaava kyky on jo löytynytkin. Jari Viuhkola joutui juuri ennen joulutaukoa kahden kuukauden sairaslomalle ja sentteriosastolle tuli mietittävää. Muuten näyttää erittäin hyvältä kevättä ajatellen.

Kevätkausi 2005-2006
 
EDMONTON OILERS
 
Joukkue hiipui täydellisesti kevätkaudella. Joulutauon päättyessä oltiin vielä tiukasti playoff-taistossa mukana, kunnes tammikuussa tuli täydellinen romahdus sijalta 7 sijalle 13. Tämän sai aikaan epävarma maalivahtipeli ja 12 peräkkäistä hävittyä ottelua. Muutenkin kevätkaudella joukkue hävisi enemmän pelejä kuin voitti. Sairastuvalla kävi kuhina, Steve Staiokselle tekivät seuraa vuorollaan Ryan Smyth, Marty Reasoner ja Radek Dvorak. Muutamia nuoria ajettiin sisään pelisysteemiin ja Jean-Francois Jacques onnistui erittäin lupaavasti tehden uransa ensimmäisen hattutempun ottelussa Dallasia vastaan. Ethan Moreau jäi ilman pelipaikkaa ja siirtyi waiver-listan kautta St Louisiin. Reinhard Divis sai kauan odottamansa näyttöpaikan muttei pystynyt esittämään parastaan. Kun Volvokin imuroi, joukkue voitti tammi-maaliskuun aikana vain kolme ottelua. Ensi kaudeksi luvassa on muutoksia ainakin puolustukseen ja maalivahtiosastolle. Toivottavasti draft menisi hyvin ja sieltä saataisiin muutama lupaava pelimies.
 
Jäin kummastakin joukkueenjohdon ennen kautta asettamasta tavoitteesta reilusti. En onnistunut kehittämään rosteria, tai oikeastaan onnistuin kun muutama lupaava junnu astui esiin. En myöskään päässyt pudotuspeleihin tällä kaudella, mikä oli selkeä tavoite. Joulutauolla näytti jo hyvältä mutta sitten sen jälkeen ei enää näyttänytkään kovinkaan hyvältä.
 
OULUN KÄRPÄT
 
Kärppien kausi oli sanalla sanoen ihan ok. Runkosarja meni erittäin hyvin eikä kevätkaudella ollut loukkaantumisiakaan. Ari Vallin päätti sitten pamauttaa nivusensa vain hetkeä ennen pudotuspelejä ja joutui kuukauden sairaslomalle. Uusina kasvoina joukkueeseen tulivat juuri ennen siirtotakarajan umpeutumista Suomi-sarjan VT-HT:sta Sauli Seikkula (jota scouttini kehui erittäin hyväksi) ja Rokista Teemu Lahti (kaverini muuten oikeassa elämässä). Molemmat onnistuivat hyvin ja ensi kaudella on lupa odotella paljon kummaltakin. Lisäksi puolustukseen hankittiin ensi kaudeksi Hannu Pikkarainen. Joukkue tulee muuttumaan rajusti, joitakin puolustuksen runkopelaajia päästetään menemään, samaten hyökkäys tulee hieman uudistumaan. Seuraavat miehet eivät jatka tulevalla kaudella:
Mikko Lehtonen
Ilkka Mikkola
Jouni Loponen
Kalle Sahlstedt
Jari Viuhkola
Martin Prochazka
Janne Pesonen
 
Kaikista vapautuu iso tukku rahaa, jolla pitäisi sitten hommata yksi huipputason sentteri (sellainen on jo kiikarissa), ja kovan luokan pakki. Lisäksi kakkosmaalivahtia haetaan ettei Bäckströmin tarvitsisi kaikkia pelejä pelata. Euroopan scout on myös haussa kesällä.
Niin, pudotuspeleissä päästiin suoraan toiselle kierrokselle, jossa SaiPa tuli vastaan ja vei lopulta tiukan sarjan voitoin 4-2. Ykkösketju hyytyi pahasti ja parasta osaamista esittikin nelosketju Alikoski-Lahti-Keränen. Ensi kaudella pojat saavat enemmän vastuuta ja tulostakin pitäisi tulla paremmin.
 
Ennen kautta asetettu tavoite, mestaruuden voittaminen, jäi todella kauas. Osasyynsä oli sillä että joukkueen henkinen kantti petti juuri pahimpaan mahdolliseen aikaan, ensimmäisellä kierroksella. 3-2 tappioasemasta ei pystytty enää nousemaan vaikka viimeisessä pelissä tulikin rutosti maaleja, SaiPa vei ottelun 5-6 joten pienestä se jäi kiinni, että olisi mennyt seitsemänteen peliin. Ensi kaudella sitten vähän paremmin
 
Parhaat pelaajat kuluneella kaudella:
Niklas Bäckström
Viktor Ujcik
Petr Tenkrat
Michal Bros

Danny, älä ole hullu hyvä mies! Ensimmäinen kausi vasta, älä ihmeessä anna pois
 
a) Viuhkolaa
b) Lehtosta
c) Sahlstedtia.
 
a) Viuhkola on kovaa valuuttaa, jokaisessa pelissäni mies on tehnyt hulluna tehoja, ulkomaillakin. Anna nyt edes toinen kausi miehelle, koska tuollaisia senttereitä et monta löydä. Usein käy niin, että luulet nappaavasi kovan miehen, ja pelaakin päin vittua. Viuhkolalla on kova taso aina päällä, vaikka nyt olisikin ollut vähän heikompi kausi. Ei siihen ole kuitenkaan varaa kuin Jokereilla, ja älä nyt niille sitä anna!
 
b) Liigan parhaita pakkeja ellei paras. Älä ihmeessä päästä pois, ellei pyydä jatkosta mahdottomia. Älä anna vastustajillesi tuota miestä, perkele.
 
c) Pelissäni kävi hassusti. Kärpät joutui jossain vaiheessa, vuoden 2009 tienoilla, luopumaan Viuhkolasta, ja Sahlstedt joutui pakosta isompaan rooliin. Mies puhkesi totaalisesti uuteen kukkaan vanhalla iällä ja pelasi pari aivan järkyttävää loistokautta. Varmaan kovien laitureiden osasyytä, mutta Sahlstedt parani pelaajana todella paljon pienien sattumien johdosta. Vähän niinkuin Bernie Nicholls aikoinaan NHL:ssä, oli monta vuotta unohtunut kunnes sekosi ja alkoi mättämään pinnoja.
 
Ilmeisesti peli vähän järkeilee, että jos joukkueen vaihtuvuus on suuri, se ei kerkeä hitsautumaan yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Itsellänikin on näitä ongelmia ollut, mutta olen pyrkinyt pitämään joukkueen runkopelaajat jokseenkin samoina.

e: triplat

e: neljäskin vielä perhana

KAUSI 2011-2012 alkuvalmistelut ja alkukausi
 
Huomioitavaa: peli alkaa nyt näyttämään luonnettansa, kun yhä enemmän tulee luotuja uusia pelaajia nuoressa iässä satunnaisesti. Ns. huippunuoret kehittyvät kyllä liian hyviksi liian nuorina, mutta ompahan se ainakin hauskaa tapella niistä muiden joukkueiden kanssa, varsinkin kun NHL vie niistä aina suurimman osan jo valmiiksi. Ja tulee vielä niitä myöhäänkin kukkaan puhkeavia, nääs.
Sitten realismin kannalta vähän häiritsee, että kovia NHL-miehiä jää ilman sopimusta, ja tulevat monta kertaa aika nopeasti ja verrattain pienellä palkalla eurooppaan pelailemaan. Onneksi mitään Jagreita ei suomessa nähdä, ettei sentäs niin pitkälle mene. Mutta peli on peliä ja säännöt on kaikille joukkueille samat, hauskaa tämä on vaikka aluksi vitutti.
 
Uutta johtokunnalta: Johtokunta päätti pitkällisen vonkauksen jälkeen parantaa joukkueen harjoitustiloja. Budejtti nousi 1 400 000:een, ja kun joka kerta pistän vähän yli, niin käytännössä budejttini on 1 600 000.
 
MENETYKSET:
 
- Perttu Kankaanperä, joka dominoi hyökkäyspäätä edelliskaudella, lähti odotetusti NHL:ään. Hänet varattiin kolmantena, eli kova jannu. Atlantaan mies meni, eikä tule kyllä koskaan takaisin.
 
- Dan Ellis. Edelliskausien ykkösvahti meni yllättäen vanhalla iällä Calgary Flamesiin. Saas nähdä miten pärjää, en usko että on mikään kova luu. Taisi Calgaryn skoutit purra palan paskaa nyt. Harmi, olisin pitänyt Ellisin vielä joukkueessa.
 
- Timo Vuorela, vanhaksi tullut maaleja tekevä laituri. Pelasi 3 kautta Tapparassa, ja teki yhteensä noin 65 maalia.
 
- Tuomas Nikoskelainen, viime kauden epäonnistuja kovista taidoistaan huolimatta.
 
- Markku Tähtinen ja Arsi Piispanen. Myin pois pilkkahintaan, oli kiire päästä eroon.
 
- Pari muuta enemmän tai vähemmän varamiestä.
 

 
HUIPPUHANKINNAT:
 
- Olli Jokinen ei saanut NHL:ssä sopimusta, ja kävi säkä saadessani Ollin joukkueeseeni. Maksan miehelle selvästi suurinta palkkaa joukkueessani, tosin muualla saisi vielä enemmän, varsinkin NHL:ssä. Ei tainnut änärissä budjetit riittää, tai sitten vaan mielenkiinto. No kuitenkin, fanit riemastuivat Jokisesta, samoin koko joukkue katsoo miestä ylöspäin. Ehkä tämän kauden jälkeen Olli jatkaa taas NHL:ssä, mutta jollei väkisin viedä, pidän kaikin keinoin miehen itselläin.
Aivan selkeä ykköspelaaja joukkueessani ja koko liigassa. Joukkueen kapteeniksi heti.
 
- Roman Erat, loistava tsekkihyökkääjä. Kokemusta NHL:stä, maajoukkuepeleistä, liigamestaruuksista jne. Siirtosummakaan ei ollut liian iso tästä miehestä. Mies saa vähän parempaa palkkaa kuin Tsekinmaalla sai, muttei kuitenkaan liian isoa. Epäilin valmiiksi että mitäs jos ei onnistukaan, mutta turha luulo, hyvin on pelannut.
 
- Mikko Lehtonen. Mies palasi Ruotsista vapaille markkinoille, ja monta ottajaa oli. Ehkäpä edelliskauden menestys vaikutti, koska aikaisemmin Lehtonen ei edes neuvotellut kanssani. Kävi iso säkä tämän miehen kanssa. Hyvä ettei Kärpät yrittänyt, olisi kuitenkin mennyt sinne. Ykköspakiksi heti.
 
- Sami Salo oli jo pari vuotta kiekkoillut euroopassa, ei ollut NHL:ssä enää tilaa tai varaa. Nyt hän vapautui, ja olikin menossa Kärppiin kunnes Kärppien johtokunta peruutti kaupan, koska mielestään kauppa oli hintaansa nähden järjetön. Ei se mitään, itse sain Samin hieman pienemmällä summalla, ja todella säkällä. Muodostanee Lehtosen kanssa ykköspakkiparin.
 
- TPS:ssä kikkaillut maalivahti Tuukka Rask ei saanut Turusta ykkösen roolia, tai sitten oli ollut loukkaantuneena. TPS ei pyytänyt juuri paljonkaan siirtokorvausta, joten hommasin Raskin ykkösvahdikseni Ellisin tilalle. Rask olikin tyytyväinen päästessään menestyvään joukkueeseen, eikä edes pyydä isoja rahoja. Haluaa vielä omistaa tulevaisuutensa joukkueelle, ja kyllähän se, Tuukka-poika, sopii.
 
EI-NIIN-HUIPPU-HANKINNAT:
 
- Tsekki oli kauden väri, joten Eratin lisäksi pari muuta tsekkilaituria tuli joukkueeseen. En perhana muista nyt nimiä, mutta nuori 22-vuotias ja vähän vanhempi 27-vuotias. Molemmat monikäyttöisiä pelaajia, joista toinen on hyvä yleismies, varsinkin teknisesti, ja toisella on liigan kovimpia rannelaukauksia. Vaikea sanoa odotuksia vielä, mutta pelaavassa kokoonpanossa toistaiseksi molemmat.
 
- Pari lupaavaa nuorta. 16-vuotias keskushyökkääjä ja 17-vuotias puolustaja. Odotan varsinkin puolustajasta suuria, pelailee jo nyt silloin tällöin. Kotimaisia tottakai.
 
- Kakkosvahdiksi Aleksi Ahlqhvist. JYPistä lähtöisin oleva, nyt jo nuori aikuinen maalivahti. Kakkosen rooliin oikein sopiva.
 

 
ALKUKAUDEN PELIT (11 peliä)
 
Tuntui alku aika pahalta, kun hävisin Kärpille vieraissa 4-3, ja heti perään Pelicansille kotona samoin lukemin. Hyvinä puolina tein molemmissa 3 maalia kuitenkin, mutta pelotti että Rask pelaa paskaa kautta.
 
...ja paskan marjat. Voitin seuraavasta 9 pelistä 8. Rask kuittasi huimat kolme nollapeliä noissa peleissä. Ahlqvist pelasi pari peliä myös voittaen molemmat.
 
Hyökkäyksessä Jokinen-Erat - parivaljakko on murhaava. Kapteeeni tekee huimaa tahtia pisteitä, mutta Erat tekee vielä enemmän, ja usein vielä ilman Jokisen apua. Erat johtaa tällähetkellä liigan pistepörssiä Jokereiden Richard Zednikin kanssa (joka on Jokisen ohella liigan suurin tähti, ja syystäkin). Eratin pistetahti on ollut 2 pinnaa per peli, mikä on aivan tajutonta. Loistosaalis tämä Tsekki.
Hyökkäys pelaa muiltakin osin. Suonpää pelaa nyt kakkosessa ja joskus kolmosessa, ja mättää silti maaleja. Seitsemän maalia jo kasassa. Luottomiehet Vertala ja Blinov ovat niinikään vireessä, kaikki tuntuu toimivan. Vanhaherra Lind (jonka meinasin jättää ulos mutta otin vielä säälistä) osoitti kuuluvansa joukkueeseen, pelaa mitä roolia tahansa ja yleensä hyvin.
 
Puolustus on kivenkovaa. Kun viimekausien ehdottoman ykköspakit Mäntylä, Lehtinen, Marttinen, Podkhrasky ja Fälth ovat vain rivimiehiä, vaikkakin hyviä sellaisia, niin se kertoo jotain. Lehtonen mättää pinnoja miten tahtoo. Salo pelaa juuri niin hyvin kuin odotinkin.
 
Alun haparoinnin jälkeen Rask on osoittanut olevansa kovan luokan mies. Tarjoan hänelle 3-4 vuoden sopimusta kauden lopussa. Ahlqvist hoitanut hommansa myöskin hyvin.
 
Sijoitus on tällä hetkellä toinen. Edellä on vain Jokerit, joilla on murhaava tahti peleissään.
 

 
Muista joukkueista mainittavaa:
 
- HPK:lle on tapahtunut jotain. Takavuosien mestari on nyt enää korkeintaan hyvää keskitasoa. Ei asiaa kärkikahinoihin enää, ennen joukkue pieksi Jokereita ja Kärppiäkin hyvänä päivänä.
 
- Lukolle on tapahtunut jotain. Ilmeisesti omistajat vaihtuneet ja budjetti vähintään tuplattu, koska nyt jäällä luistelee lauma niin kovia jätkiä ettei tosikaan. Raumalaiset tulevat nyt lujaa. Lukko on kolmantena heti Tapparan jälkeen. Ennen oli suuri saavutus Lukolta jos pääsivät edes välieriin - jos sitä kertaakaan tapahtui.
Nyt Lukko haastaa jokaisen joukkueen.
 
- TPS on, edelliskauden pettymyksestä huolimatta pelote. Hyvänä päivänä kaatuu kuka tahansa. Vähän musta hevonen vielä.
 
- HIFK on myös musta hevonen. Hyvänä päivänä kaatuu kaikki, huonona tulee kaikilta turpaan. Joukkue on kyllä aina pyrkinyt olemaan kärkikahinoissa mukana.
 
- Kalpa saa turpaan vieläkin, kuten asiaan kuuluu.
 
- Ilves on ollut aina vaikeuksissa, ja nytkin. Tosin uskallan veikata, että pääsevät säälipleijareihin, joista sitten puolivälieriin tällä kertaa.
 
- Lahti on osoittanut nousun merkkejä. Silti joukkue on korkeintaan keskinkertainen, mutta paremmin pelaavat kuin ennen.
 
Ennusta runkosarjan kärkikuusikon olevan kauden lopussa tämä:
 
1. Jokerit
2. Lukko
3. Tappara
4. Kärpät
5. TPS
6. HIFK

Kauden 2005-2006 jälkitunnelmat ja ennakkotunnelmia kauteen 2006-2007 valmistauduttaessa
 
EDMONTON OILERS
 
Pudotuspelipaikka jäi siis haaveeksi joukkueelta ja valmistautuminen tulevaan kauteen on jo aloitettu. Heti ensi alkuun Jussi Markkanen kaupattiin Columbus Blue Jacketsiin, vaihdossa tuli neljännen kierroksen varausoikeus kesän draftissa. Pääsinkin varaamaan kolmantena ja eka vuorolla varattiin huipputaitava Derick Brassard, josta odotetaan organisaatiossa todella paljon. Mies saikin heti sopimuksen draftin jälkeen. Kaksi suomalaista maalivahtia varattiin myös, Antti Härmä ja Juha Toivonen. Joukkueesta lähti paljon vapaita agentteja joille ei uutta sopimusta tarjottu, mm. Shawn Horcoff ja Reinhard Divis saivat lähteä kun edelliskausi ei mennyt ollenkaan odotusten mukaan. Kaksi vapaata agenttia myös hankittiin kun Dick Tärnström ja Jaroslav Spacek tulivat joukkueeseen.
 
Harjoitusleiri 2006-2007
 
Harjoitusleiri meni jälleen hyvin vaihtelevasti. Chris Pronger ja Mike Peca olivat jälleen kovakuntoisimpia joukkueesta. Harjoitusotteluista voitettiin kaksi, lopuissa tuli takkiin. Try-outilla olleista Scott Fletcher ja Juha Toivonen saivat sopimuksen mutta pelaavat vuoden junioreissa ennenkuin liittyvät joukkueeseen. Rob Schremp tiputettiin farmiin, sillä katsottiin että hänen kehitykselleen olisi parempaa pelata farmissa ykkösketjussa 1 vuosi, kuin tahkota Oilersin nelosketjussa jämäminuutteja. Derick Brassard lähetettiin vuodeksi junioreihin kehittymään. Maalivahtiduo uudistui edelliskaudesta täysin, Jeff Drouin-Deslauriers ja Mike Morrison muodostavat maalivahtikaksikon tulevalla kaudella. Chris Pronger oli kesällä jatkuvien myyntihuhujen kohteena, ja laitoin lopulta miehen koskemattomien listalle. Steve Staios oli toinen josta liikkui myyntihuhuja, mutta sitäkään miestä en myy mihinkään. Kolmas myyntihuhujen kohtena ollut oli Ryan Smyth, ja häntäkään ei myydä.
 
Kauden alku
 
Kauden aluksi Jeff Drouin-Deslauriers nollasi heti Detroitin hyökkääjät ja takasi 2-0-voiton. Kolmen ottelun jälkeen tilasto näyttää 1-1-1 ja sijoitus konferenssissa on 13.
 
OULUN KÄRPÄT
 
Joukkue putosi siis SaiPalle ensimmäisellä kierroksella. Kevätkaudella alkoi iso luuta lakaista joukkueessa. Myyntilistalle joutuivat mm. Mikko Lehtonen, Mika Pyörälä ja Martin Prochazka. Jari Viuhkolan kanssa tehtiin sopimus vielä yhdestä kaudesta. Jo ennen pudotuspelejä joukkueeseen hankittiin Sauli Seikkula ja Teemu Lahti. Keväällä hankintarumba jatkui ja joukkue vahvistui seuraavilla:
 
Sampo Ylisiurua (juniorisarjan yhden kauden syöttölukemat 60, mikä herätti oitis kiinnostuksen)
Jarno Mikkola (josta valmennusjohto odottaa todellista tähteä joukkueeseen)
Anssi Silfver (Suomi-sarjan HeKissä saalistanut hyviä tehosaldoja ja scouttini suositteli hankittavaksi)
Chris Allen (hyvin luisteleva tehopakki Sportista, Scouttini oli sitä mieltä että tästä miehestä tulee iso nimi SM-liigaan. Odottelen tästä miehestä kiekollista johtopakkia yhdessä Silfverin kanssa)
Tomas Kopecky (saalistanut huipputehot Tsekin liigassa)
Miika Mustonen
Mikko Närhi
 
Lisäksi Hokista nostettiin pelimiehiä ylös harjoitusleiriä varten. Tomi Mustonen lähti kolmeksi kuukaudeksi sairaslomalle jo ennenkuin kausi ehti edes alkaa.
 
Harjoitusleiri
 
Itse harjoitusleiri sujui hienosti. Varsinkin herrat Kopecky, Silfver, Allen ja Lahti esiintyivät edukseen. Harjoitusotteluista tuli vain kaksi tappiota ja loput olivat voittoja. Jakub Sindelille olisin tarjonnut sopimusta, mutta mies jätti try-outin kesken ja lähti takaisin Tsekkiin. Joukkue vaikuttaa hyvältä kauden alla.
 
Kauden alku
 
KAusi alkoi ailahtelevasti, mutta enemmän päänvaivaa aiheuttaa joukkueen tehottomuus. Allen ja Silfver olivat 10 ensimmäistä peliä aivan jäässä, tosin osansa voi olla vähäisellä peliajalla. Mutta kauden edetessä kumpikin on alkanut vertyä hyvään vireeseen, kuten myös Teemu Lahti, joka on jo kauden alussa tuplannut edellisen kauden pistemääränsä. Juhamatti Aaltonen sen sijaan on ollut vaisu, ei vielä ainuttakaan tehopinnaa. Tsekkiketju Ujcik-Kopecky-Tenkrat on ollut hyvässä vireessä, sen sijaan Viuhkolan ketju on vielä hieman jäässä. 10 ottelun jälkeen joukkue on kuitenkin sarjassa kuudentena, hyvissä asemissa loppukautta ajatellen

Hyvä Danny, kun pidit Viuhkolan. Paha, kun päästit Lehtosen pois.
 
Tuo Silfver oli mulla myös kauden tai kaksi, taisi olla vaan yhden kauden. Oli loppuviimeksi aika kelvoton. Toivottavasti sulla onnistuu paremmin.

Hyvä Danny, kun pidit Viuhkolan. Paha, kun päästit Lehtosen pois.
 
Tuo Silfver oli mulla myös kauden tai kaksi, taisi olla vaan yhden kauden. Oli loppuviimeksi aika kelvoton. Toivottavasti sulla onnistuu paremmin.
 
Sille oli syynsä. Lehtonen pelasi todella vaisun kauden ja ajattelin ettei kannata pitää miestä enää joukkueessa.

Kausi 2011-2012 on Tapparalla vähän yli puolenvälin.
 
Ja kovaa menee, toisena ollaan. Jokereita ei saa kiinni, niillä on yli 80% voittoprosentti. Kärpät tulee lujaa kolmantena perseessä kiinni pisteen päässä.
 
Maalissa Rask on pelannut vähän heikommin kuin loistavalla alkukaudella, mutta viimeksi tuli taas nollapeli että eiköhän mies ole paikallaan kuitenkin. Ahlqvist varmana kakkosena pelannut kelvollisesti kaikki harvat pelinsä.
 
Puolustus on timanttia. Mikko Lehtonen johtaa liigassa pakkeja pisteissä ja plusmiinustilastoissa. Plussissa muuten johtaa koko ligaa, eikä pelkästään pakkeja. Nuori Jyri Heinonen, jota viime kaudella jo hehkutin, on ottanut hyvin vastuuta ja kuuluu käytännössä kokoonpanoon. Odotan miehen olevan runkopelaaja ensi kaudella. Toinen nuori, Kalevi Pitkänen, nousi yllättäen vakiopakiksi junnupuolelta. Hyvin pelaa poika. Ainoastaan viime kausien maalitykki Elias Fälth on ollut pihalla, pidän nykyään varasijoilla. Ei saa ylivoimaa enää, niin ei tee ymmärrettävästi maalejakaan, mikä oli miehen ainoa funktio.
Nuorisopakeista on vielä junioreissa Erik Nurmi, josta odotan kovaa jätkää, mutta taitaa päätyä NHL:ään äkkiä.
 
Hyökkäys toimii. Jokinen vetää huimaa settiä ja johtaa liigan pistepörssiä täpärästi. Erat tulee muutaman pisteen perässä, samoin loistokautta pelaava Vertala. Suonpää tekee maaleja vanhaan tahtiin, ja Hradecky (tsekki jonka hommasin allround-hyökkääjäksi) on herännyt. Hradecky tekee sillointällöin maaleja ja rakentaa pelejä. Ei tee huimia pisteitä, mutta on komeasti plussalla ja pelaa kelvollisesti.
 
Palataan runkosarjan lopussa.

2011-2012 kausi ohi.
 
Runkosarjassa olin kolmas. Jokerit voitti ylivoimaisesti, häviten vain 9 ottelua runkosarjassa. Kärpät kiilasi ohitseni enkä saanut enää kiinni.
Pisteitä tuli 108, eli tein selvän ennätyksen, paransin 10 pisteellä entisestä.
Tein myös joukkueen henkilökohtaisen tehtyjen maalien ennätyksen, kuten tapahtui myös viime kaudella.
 
Runkosarjan pistepörssin voitti päällikkösentterini Olli Jokinen, Jokereiden Tomi Kallio jäi parin pisteen päähän.
 
Pelaajistani moni veti kovan kauden. 72 pistettä runnonut Jokinen nyt on selvä maininta, mutta muita tehomiehiä oli Roman Erat, Timo Vertala (paras kautensa koskaan), Pete Suonpää, Mikko Lehtonen, Sami Salo, Viktor Blinov, Kasper Degninkin voinee mainita. Maalivahtipeli oli loppuviimeksi ok-tasoa, ei niin upeaa kuin mitä alussa luulin. Rask voitti kuitenkin nollapelitilastot, että on sekin jotain!
 

 
PLAYOFFIT
-------------
 
Vastaan tuli TPS, jonka voitin viime kaudella suoraan voitoin 4-0. TPS:n runkosarja oli taas hieman vaisumpi kuin mitä odotin, mutta tiesin mitä hirmuja siellä pelaa (Czerkawski, esim.), joten suhtauduin peleihin varovaisesti. Voitin ensimmäisen pelin kotona selvästi, ja toisen vieraissa yhtä selvästi. Näytti hyvältä, kunnes TPS voitti kolmannen. Voitettuani seuraavan olin jo varma voitosta, mutta TPS voittikin kaksi seuraavaa tiukasti.
Viimeinen ottelu oli täynnä jännitystä, ja annoin kotiyleisölleni nannaa voittamalla TPS:n 3-1. Jokiselle pari maalia ratkaisuottelussa. TPS kaatui siis voitoin 4-3.
 
Seuraavana tuli aina kova Kärpät, joka pyöritti Tapparaa viime kaudella voitoin 3-1. Ja niinhän tässä nytkin kävi, samalla kaavalla. Voitin ensimmäisen vieraissa, sitten kolme seuraavaa turpaan, joskin niukasti. Paremmalla säkällä olisin piessyt oulualaisia. Mutta niin tässä taas kävi, että pronssipeliin kävi matka.
 
Pronssipelissä tuli vastaan Rauman Lukko, joka oli pelannut kovan runkosarjan sijoittuen neljänneksi. Lukko oli pistänyt Jokerit ahtaalle, voittaen peleistä kaksi.
Onneksi tämä pelattiin Tampereella. Olin varma etten voita toista pronssia putkeen, mutta voitin Lukon maalein 2-1. Latvianpoika Blinov teki voittomaalin!
 
PRONSSIA PERKELE!
 
Jokerit voitti kultaa voittaen kärpät suoraan 3-0.
------------------
 
Seuraavalle kaudelle lähdetään selvästi hakemaan mestaruutta. Budjetista puutuu vielä ne isoimmat rahat joilla tämän toteuttaminen olisi todennäköisempää, mutta ainakin olen haastajana kullan ja muidenkin mitalien suhteen.
 
Pelaajat joista luovuin/luovun:
 
- Mika Lehtinen, kävi vanhaksi. Hyvin pelasi joka kauden. *niisk*
- Sami Salo, alkoi olemaan myös ikää. Ihan hyvä olisi vielä, mutta vaati rahaa turhan paljon.
- Juha Lind. Sama, eli vanhaksi tuli tämäkin mies. Oli esimerkillinen jässikkä!
- Petri Kontiola. Ei auta enää, vaikka yritin loppuun asti. Ei mahdu edes varamieheksi enää. Ratkaisi edelliskauden pronssin silti...*niisk*
- Muutama nuori pelaaja tai varamies.
 

 
Pelaajat joita hankin joukkueeseen:
 
- Martin Cakajik, tsekkipuolustaja. Paikkailee Salon jättämää aukkoa. Kovat odotukset.
- Tony Salmelainen. Kovan luokan hankinta. Tarvitsin yhden laiturin jonka pääsääntöinen funktio olisi tehdä maaleja, ja paljon. Salmelainen pelannut kaikki kaudet HIFK:ssä, ja todella hyvin. Odotan 30 maalia.
- Jussi Tarvainen. Tuli jo viimevuonna Ruotsista, mutta meni Ilvekseen. Nyt Jussi tuli sinne mihin pitääkin. Voimalaiturin roolia kaavailen, ja maaleja odotetaan. 20 maalia tavoitteena, ja ykkös/kakkoskentän mies ilman muuta.
- Juhamatti Aaltonen. Paikkaansa löytämätön laituri, jolla on aineksia menestykseen. Kävi divarissakin välillä. Uskon olevan hyvää liigatasoa onnistuessaan, alkukaudet pelasi nimittäin Kärpissä hienosti.
- Muutamia nuoria, joista tulee jotain tai sitten ei.
 
Salmelainen ja Tarvainen maksavat yhdessä paljon, ja kun siihen lisää muun joukkueen, joka ei juuri muuttunut, niin budjetti napsahti heti yli. Johtokunta ei pidä asiasta, mutta uskon joukkueen tekevän pienesti voittoa tällä kaudella.
Joukkue on muuten täydellisesti kasassa, puuttuu vielä varma kakkossentteri. Suonpää on kova jätkä ja tekee maaleja tälläkin kaudella, mutta pelaa välillä laitaakin, ja jos Jokinen loukkaantuu niin senttereissä pitää olla mistä valita.