Media ja viihde ›

Ja kun tämä on kerran vanhuksille suunnattu aviisi, niin ei nyt saatana pitäisi painaa valkoista tekstiä mustalle pohjalle; kaksiteholasitko tässä on yhden mokoman rokkilehden takia hankittava...
 
Sama narina, vaikka näköni on vielä tietääkseni aika hyvä. Taittajat tekevät joskus tuhoisaa työtä näyttävyyden eteen luettavuuden tuhoksi.

Negatiivisina puolina sanoisin varsinkin kakkosnumeroa vaivanneen rumbamaisuuden, eli esim. Rumbassa harrastettava pikkuilkeyksien viljely muusikoiden.nettiä kohtaan näkyi Rytmissäkin, samoin jo kuopatuksi luulemani Helsinki-Tampere -akselin vihanpidon ylläpitäminen.
 
Pikkuilkeily? Ai, mä en huomannut? Missä kohtaa? Siekkarit juttu kertoi heidän ajastaan ja kuten jutustä kävi ilmi, silloin oli vihanpitoa. Ei kai sitä pidä sivuuttaakaan? Tosin olen samaa mieltä siitä, että vähemmälläkin olisi selvitty. Mutta Janne F. saa tässä asiassa varsinaisesti puolustaa leiviskäänsä.
 
Lisäksi lehti valitettavasti näytti Rumbalta levyarvostelujen osalta.
 
Mitä tarkoitat?

Pikkuilkeily? Ai, mä en huomannut? Missä kohtaa?
 
Kingston Wall jutussa oli heitto. Lähinnä vain humoristinen piikki, mutta minä suhtaudun vähän liian tunteenomaisesti asiaan, joten pienikin keljuilu ottaa aivoon. En voi olla yhdistämättä sitä Rumban harrastamaan pikkuvittuiluun (kolmesti olen Rumbassa tämän huomannut), kun nyt näitä Rumban/Rytmin mediapersoonia (en tarkoita sinua) silloin tällöin kuitenkin näkyy muusikoiden.netissä harrastamassa tahallista ärsyttämistä. Mainettahan se tietysti vain lehdelle lisää, kun käy erilaisilla keskustelupalstoilla perseilemässä.
 
Tosin olen samaa mieltä siitä, että vähemmälläkin olisi selvitty.
 
Niin juuri.
 
Mitä tarkoitat?
 
Sitä, että levyarvostelupalsta näytti samalta kuin Rumban levyarvostelupalsta. En mitään sen kummempaa. Pikkuvika, joka ei varmasti ärsytä ketään muuta kuin minua...
 
Mutta kuten sanottua, niin olen enimmäkseen tyytyväinen uuteen Rytmiin ja aion ostaa ainakin pari seuraavaa numeroa vielä. Ei rocklehden tarvitse olla hajuton ja mauton, mutta toivottavasti asialinja jatkuu. Samuli Knuuti sanoi taannoin jotain sellaista, että koska musiikki herättää suuria tunteita, niin hän myös kirjoittaa siten, että se herättää tunteita. Jotain tuohon suuntaan, ei missään tapauksessa sanatarkka lainaus. Minä siis lukijanakin suhtaudun rocklehtiin tunteella ja siksi välillä vittuunnun jopa niin rankasti, että boikotoin mokomia läpysköitä kokonaan.

Kingston Wall jutussa oli heitto.
 
Ok, multa meni ohi...nou komment.
 
Sitä, että levyarvostelupalsta näytti samalta kuin Rumban levyarvostelupalsta. En mitään sen kummempaa. Pikkuvika, joka ei varmasti ärsytä ketään muuta kuin minua...
 
just, mä ihmettelinkin...musta se nimittäin näyttää aika samalta kuin Soundin levyarvostelupalsta.
 
Mutta kuten sanottua, niin olen enimmäkseen tyytyväinen uuteen Rytmiin ja aion ostaa ainakin pari seuraavaa numeroa vielä. Ei rocklehden tarvitse olla hajuton ja mauton, mutta toivottavasti asialinja jatkuu. Samuli Knuuti sanoi taannoin jotain sellaista, että koska musiikki herättää suuria tunteita, niin hän myös kirjoittaa siten, että se herättää tunteita. Jotain tuohon suuntaan, ei missään tapauksessa sanatarkka lainaus. Minä siis lukijanakin suhtaudun rocklehtiin tunteella ja siksi välillä vittuunnun jopa niin rankasti, että boikotoin mokomia läpysköitä kokonaan.
 
No, mä olen eri mieltä Rumban linjasta, joka on musta huomattavasti asiallisempi kuin nyt vaikka NME:n, mutta mitäpä siitä...mä luen noin neljää-viittä musiikkilehteä säännöllisesti ja jaksan sulattaa ne huonotkin puolet niissä...toki katson vähän mihin itse rustaan ;)

No, mä olen eri mieltä Rumban linjasta, joka on musta huomattavasti asiallisempi kuin nyt vaikka NME:n, mutta mitäpä siitä...mä luen noin neljää-viittä musiikkilehteä säännöllisesti ja jaksan sulattaa ne huonotkin puolet niissä...toki katson vähän mihin itse rustaan ;)
 
Minä tiedän oikein hyvin, että asenteeni on naurettava, lapsellinen ja ennen kaikkea ylireagoiva. Mutta sitä kun vaan pitää kaikkia "vääriä" mielipiteitä henkilökohtaisena loukkauksena juuri MINUA kohtaan... Olen aiemminkin kirjoittanut ongelmallisesta Rumba -suhteestani, joka alkoi kärjistyä silloin kun Mauri Sariola/Tahko Pihkala/Nylon Beat/Timo Saarniemi (RIP kaikki tyynni) -huumori oli kuumimmillaan. Homma meni niin överiksi, että se vaikutti jo lukijoiden aliarvioimiselta. Tuli mieleen, että tehdäänkö lehteä enää ns. suurelle yleisölle ollenkaan, vaan ainoastaan muutamalle toimittajakaverille. Ylireagointia tuokin, mutta siitä vieroittumiseni alkoi. Enkä voi kieltää, etteikö muusikoiden.netissä käydyillä keskusteluilla olisi ollut tärkeä merkitys sille, että en enää Rumbaa osta. Tosin kyllähän minä saman henkilökunnan palkkakuluihin osallistun nyt Rytmin kautta.
 
Tämä tästä. Ilmeisen onnistunut lehti tuo Rumba, kun se saa vuosituhannesta toiseen aikaan tämmöistä purkautumista.

Tämä tästä. Ilmeisen onnistunut lehti tuo Rumba, kun se saa vuosituhannesta toiseen aikaan tämmöistä purkautumista.
 
Ilmeisesti ;) Se Eerolan huumori oli kyllä tarkoitettu ihan lukijoille, vaikka menikin vähän överiksi...Rumban perinne on luoda omaa kielikuvastoaan, joka saattaa olla ilmeisen "höyryistä", mutta ei sen pidä antaa häiritä - on se teksti nyt kuitenkin lähinnä asiapitoista - mä näen asian tyylikeinona ja persoonallisuutena, mutta kukin ottaa sen niin kuin parhaaksi näkee...ja ymmärrän kyllä, että siitä voi ärsyyntyäkin. Useimmiten tämäntyyppinen rönsyily on kuitenkin parin ihmisen itseilmaisua ja ne voi ohittaa jos ei tykkää...Mnetistä lukee varmaan paljon enemmän ihmisiä Rumbaa kuin voisi keskusteluista päätellä.
 
Sen sijaan "vääriä" mielipiteitä esiintyy kyllä ihan kaikissa lehdissä...
 
No niin, meni taas puolusteluksi. Eihän se mun hommani ole. Rumba tosiaan herättää purkautumista ;)

Sen sijaan "vääriä" mielipiteitä esiintyy kyllä ihan kaikissa lehdissä...
 
Siis kaikki muut mielipiteet paitsi omani ovat vääriä, tämä on todistettu juttu. Jostain syystä vain muiden lehtien -eli Soundin- väärät mielipiteet hyvin harvoin herättävät ärtymystä. Paitsi ehkä keikka-arvostelujen osalta... No, sainpahan kuitenkin niistä sen lopullisen kimmokkeen Soundistakin luopumiseen. Kuloniemen, Laineen ja Nymanin jutut voin käydä lukemassa kirjastossa. Sikäli mikäli niitä Soundissa milloin on.
 
Enemmän kuin toimittajista Rumban ja Soundin jättämiseni johtuu tietysti siitä, että jutut eivät kiinnosta. Ja se ei ole avustajien tai toimituskunnan vaan itseni vika.
 
EDIT: Hieman osittaista off-topiccia: Yksi syy vastenmielisyyteeni em. lehtiä kohtaan johtuu siis muusikoiden.netin keskustelupalstasta ja sen käyttäjistä. Homma toimii onneksi toisinkin päin, eli ostin just viikonloppuna J. Pekka Mäkelän romaanin ihan vain sen takia, koska hän on osoittautunut asialliseksi ja tietorikkaaksi kirjoittajaksi ja muutenkin miellyttäväksi persoonaksi niin täällä m-netissä kuin Rumbassakin.

Siis kaikki muut mielipiteet paitsi omani ovat vääriä, tämä on todistettu juttu. Jostain syystä vain muiden lehtien -eli Soundin- väärät mielipiteet hyvin harvoin herättävät ärtymystä. Paitsi ehkä keikka-arvostelujen osalta... No, sainpahan kuitenkin niistä sen lopullisen kimmokkeen Soundistakin luopumiseen. Kuloniemen, Laineen ja Nymanin jutut voin käydä lukemassa kirjastossa. Sikäli mikäli niitä Soundissa milloin on.
 
Enemmän kuin toimittajista Rumban ja Soundin jättämiseni johtuu tietysti siitä, että jutut eivät kiinnosta. Ja se ei ole avustajien tai toimituskunnan vaan itseni vika.
 
Jees, on se tietenkin niinkin, että suosikkikirjoittajat harvemmin löytyvät samasta lehdestä ja toisinpäin. Yhden tutun kanssa kehiteltiin tossa ajatusta, että perustettaisiin kattava suomalaisten rock-kirjoittajien tietokanta nettiin, jossa on lyhyt bio ja näytteitä kirjoituksista. Monennäköistä hiihtäjää löytyy joukkoon...jo Rumbastakin löytyy esim. Pekka Sauria ja Kari Hotakaista.
 
Edit. No niin, hauska että Rytmi on mieleen. Vaikutan siihen niin vähän (itse asiassa ei mulla käytännössä ole Rumbankaan arkipäivän kanssa juuri mitään tekemistä), että olen aika samassa asemassa kuin sinä ja vielä tutkailen mitä tuleman pitää...
 
Edit2. Kannattaa muuten katsoa ketkä mnetin sinua ärsyttävistä kirjoittajista ovat oikeasti tekemisissä Rumban kanssa ja ketkä eivät...esim. eräs tunnettu metallikriitikko ei ole ollut Rumban leivissä varmaan kymmeneen vuoteen, vaan kirjoittaa Soundiin ja Suosikkiin.

Rumban perinne on luoda omaa kielikuvastoaan, joka saattaa olla ilmeisen "höyryistä"
 
Mä melkein taas tilasin Rumban, mutta toi sana rupes vituttamaan siinä määrin et jäi tilaus tekemättä.

Kannattaa muuten katsoa ketkä mnetin sinua ärsyttävistä kirjoittajista ovat oikeasti tekemisissä Rumban kanssa ja ketkä eivät...esim. eräs tunnettu metallikriitikko ei ole ollut Rumban leivissä varmaan kymmeneen vuoteen, vaan kirjoittaa Soundiin ja Suosikkiin.
 
Kerran rumbali, aina rumbali... No joo, ei tämä nyt NIIN vakava asia ole, mutta kyllä minä olen selvillä siitä kuka kirjoittaa mihinkin. Tai siis olin vielä joku aika sitten, en ole enää. En minä pitänyt Roo Ketvelinkään jutuista (tai sitten ymmärtänyt niitä), mutta silloin nuorempana en ollut niin jyrkkä kuin nyt... Nimi -ja jopa muutama juttu- on häneltäkin jäänyt mieleen, joten ihan turha mies ei tainnut sekään olla.

Mä melkein taas tilasin Rumban, mutta toi sana rupes vituttamaan siinä määrin et jäi tilaus tekemättä.
 
HAHHAH! Laitoinkin tuon ihan tarkoituksella! Noo...on se jo laantumassa...

En minä pitänyt Roo Ketvelinkään jutuista (tai sitten ymmärtänyt niitä), mutta silloin nuorempana en ollut niin jyrkkä kuin nyt... Nimi -ja jopa muutama juttu- on häneltäkin jäänyt mieleen, joten ihan turha mies ei tainnut sekään olla.
 
En mä kyllä ole tavannut ketään, joka olisi ymmärtänyt...en mä ainakaan. Mutta olihan siellä hauskoja kielikuvia ja joskus jopa olennainen välittyi.

Jos nyt näitä erityisesti positiivisessa mielessä mieleenjääneitä toimittajapersoonia muistelee, niin Juho Juntunen ja Esa Saarinen taisivat olla ensimmäiset jotka jäivät niminä mieleen. Olihan se melkoista se gonzoilu ja sisäpiirivitsailu, mutta ei muistaakseni mitenkään pahantahtoista ketään kohtaan. Muistan varmaan väärin... Waldemar Wallenius oli tietysti yksi niistä suurista nimistä, joihin kiinnitin huomion. Jussi Niemestä on myös enimmäkseen positiivisia muistikuvia. Siukosen juttuja olen lukenut vasta myöhemmin, ne ovat kyllä hieman liian korkealentoisia, mutta hänenlaisiaan tarvitaan. Jo mainitut Esa Kuloniemi, Pekka Laine ja Jake Nyman ovat tietysti miehiä enemmän kuin paikallaan.
 
Mitenkähän sitten Rumba. Eerola ja Knuuti tulevat ensimmäisenä mieleen. Eerola on kaikesta huolimatta hyvä tyyppi, koska se diggaa Beatlesista. Knuuti lienee paras kolumnisti mihin musiikkilehdissä olen törmännyt. Miettinen oli tietysti ihan ykkösäijä pakinoineen, tai miksi niitä laajoja selvityksiä nyt kutsuisikaan. Rami Kuusinen on päätoimittajana hyvin muistissa, mutta millaisia juttuja hän kirjoitti sitä en tarkistamatta muista. Rumbassa oli joskus Helmiä teille -palsta, jossa oli välillä hienoja tekstejä. Kirjoittajat eivät vain ole jääneet mieleen.
 
Totta kai molemmista lehdistä on jäänyt muitakin nimiä takaraivoon, mutta nuo ehkä kaikkein eniten. Paljon ovat molemmat lehdet personoituneet toimittajiinsa.

Jos nyt näitä erityisesti positiivisessa mielessä mieleenjääneitä toimittajapersoonia muistelee, niin Juho Juntunen
 
Kun minulle vielä joskus tuli Soundi, luin aina kaikki Juntusen jutut, olivat ne sitten mistä tahansa bändistä/artistista.
 
Waldemar Wallenius oli tietysti yksi niistä suurista nimistä, joihin kiinnitin huomion.
 
WW kuuluu suosikkitoimittajiini ja olen hänelle ikuisesti kiitollinen siitä että juttunsa ja levyarvostelunsa saivat minut ostamaan "sokkona" The Monochrome Setin Volume, Contrast, Brilliance... -kokoelman ja sittemmin loputkin lätyt.
 
Jussi Niemestä on myös enimmäkseen positiivisia muistikuvia.
 
Komp.
 
Knuuti lienee paras kolumnisti mihin musiikkilehdissä olen törmännyt.
 
Knuuti on aivan mahtava, niin on Matkis Halmekin parhaimmillaan. Ilkka Mattilakin pitää mainita, kiteytyksien mestari!

Wallenius on hieno kirjoittaja ja ennenkaikkea innostava sellainen. Juntusen juttuja lukee oli aihe mikä hyvänsä. Laineen Pekka on asiantunteva ja jämäkkä mies. Soundissa on kyllä joukko musta ihan vähemmän hyviä kirjoittajiakin. Suen taso on hyvin vaihteleva, mutta Fräntilä kirjoittaa välillä aika hyvin. Ja tietysti Kivi! Oman pesän taidan jättää väliin...paitsi pitää sanoa, että Jarkko Jokelainen kirjoittaa mainiosti ja hyvällä otteella ja Ilkka Mattila ... on Ilkka Mattila, siis loistava latomaan asiaa luettavassa muodossa.

niin on Matkis Halmekin parhaimmillaan. Ilkka Mattilakin pitää mainita, kiteytyksien mestari!
 
Halme ja Mattila unohtuivatkin. Kuten tietysti moni muukin.
 
EDIT: Ja Jokelainen tietysti. Junglea pitää tässä välissä kehua, samoin Vinylmaniaa ja Rarea. Suen parasta antia ovat olleet kolumnit ja ehkä elokuvapalsta jossain määrin. Tuoreimmassa oli esim. oikein hauska Popaddiktin vieroitusoireet by Urho Tulitukka. Kuka se on, nevö hööd. Larmolan tekniikkapalstakin tulee luettua, vaikkei varsinaisesti kiinnostakaan. Elämästäni ei kyllä puutu mitään vaikken Suea lukisikaan.
 
Lista on loputon.

HAHHAH! Laitoinkin tuon ihan tarkoituksella!
 
Mä melkein arvasin :)
 
Noo...on se jo laantumassa...
 
Kattotaas sit jos vallan joutus taas tilaajaksi ryhtymään.

Kun minulle vielä joskus tuli Soundi, luin aina kaikki Juntusen jutut, olivat ne sitten mistä tahansa bändistä/artistista.

 
Sama täällä. Joskus 1980-luvun taitteessa ja alkupuolella Soundi oli raamattu, joka tuli luettua kannesta kanteen aiheesta riippumatta. Ja siellä kirjoitetut myönteiset arviot näkyivät myös omassa levyhyllyssä.
 
Walleniuksen juurevat jutut olivat kermaa.
 
Rumbahan heitti rockjournalismin Tampereelta pääkaupunkiseudun humuun. Ilmestymistahdista johtunut nopeampi reagointi oli valtti. Kyllä Kuusinen-vainaa ja Miettinen tekivät joskus kulttuuritekoja.
 
Jostain syystä käännetyt jutut eivät ole niin kiinnostavia kuin tutun suomalaisen toimittajan tekemät jutut. Jotenkin jututkin personoituvat toimittajankin kautta.
 
editys: Rytmi koki kai jonkinlaisen nuorennusleikkauksen.

Muusikoiden.net-heitto Jukka Jyllin haastattelussa oli vain esimerkki siitä, miten usko(nno)llisesti Kingston Wall -fanit bändiin / Pete Walliin suhtautuvat ja mitä Jylli asiasta ajattelee.
 
Siekkari-jutussa ei ollut kyse "Helsinki–Tampere-akselin vihanpidosta" vaan siitä, kuinka Ismo Alangon ja Jukka Orman mukaan yhtye oli 80-luvulla vastavoimana manserock-ilmiölle (ja ravisteli yleensäkin jälki-kekkoslovakialaista konservatismia).
 
Luettavuudesta kitisin juuri edellisessä lehtipalaverissa, ja asiaan kiinnitetään jatkossa huomiota.
 
Näistä tässä viestiketjussa mainituista "suosikkitoimittajista" Jussi Niemi, Jarkko Jokelainen, Samuli Knuuti ja Matkis Halme kirjoittavat uuteen Rytmi-lehteen. Ja käännösjuttujahan Rytmissä tai Rumbassa ei ole.
 
Kiitoksia palautteesta.
 
P.S. Uuden Rytmin pääjuttuja ovat Samuli Knuutin ja Pasi Kostiaisen Depeche Mode -historiikki, Otto Talvion juttu suomirockin ja kirjallisuuden suhteesta (haastateltavina Juha Itkonen, Jarkko Martikainen / YUP ja Jaakko Pietiläinen / Johnny Kniga) ja Markku Salmen Hawkwind-historiikki.
 
Skene-osiossa mm. Johnny Cash, Barefoot Brothers, Lauri Porra, Led Zeppelin, Buddy Guy, The Band ja Steve Vai.
 
Sanoista-sarjassa tällä kertaa Heikki Salo / Miljoonasade, Mun levyhyllyssä Offspringin Greg K ja kainalona juttua Orange Countyn musaskenestä.
 
Lisäksi reilusti yli 20 sivua levyarvioita, Matkiksen livekolumni ja Tilsan sarjakuva.

Itse asiassa voisi olla kiintoisaa jos...Rantalaisen
 
Pasi Kostiainen haastatteu. Tai päinvastoin?