Media ja viihde ›

arppah8: Mä antaisin ekalle jopa 4/5. Kakkonen tosiaan vähän turhake, ekan toistoa väkinäisellä läpällä. Ei toimi se "huumori" enää yhtään.
 
Oho! Mullahan oli tullu tuohon virhe...Oikea arvosana oli siis 3 ja puoli . Hilkulla oltiin nelosen pinnalla, mutta ei aivan kuitenkaan =) Ja komppaan kommenttejasi täysin

bedlam: The Thing (2011) 2/5
 
Leffanahan tämä olisi itse asiassa ollut ihan katsottava uusioversio, mutta kun juuri se yksi tärkeä osa-alue pettää mikä Carpenterin versiossa teki suurimman ja mieleenpainuvimman vaikutuksen. Erikoistehosteet. Periaatteessa tässä on toistettu kaikki samantyyliset jutut ja örvelöt mitä siinäkin, mutta erona se, että kaikki on tällä kertaa tehty tietokoneella. Ja ne näyttääkin just niin CGI:ltä kuin vain voi tehosteet näyttää. Tämä on suoranainen loukkaus ja pyllistys Bottinin tehosteita kohtaan ja aiheutti sen, että viimeinen 20 minuuttia meni kuvakelaamalla. Sääli.
 
Tämän innoittamana avaudunkin hieman. Mikä perkele siinä on, että sitä CGI:tä pitää tunkea niin saatanasti melkein joka leffaan nykyään. Joo, varmaan säästää budjetissa ja ajassa, mutta ennen kaikki tuommoiset toimintarymistelyt olivat paljon tyylikkäämmän näköisiä. Olkoonkin sitten, että jotain kökömpiäkin tehosteita livahti mukaan. Ei sillä, että esim. Die Hardin, Indiana Jonesin, tai vaikka Terminatorien viimeisimmät osat olisivat muutenkaan olleet samalla tasolla aiempiin verrattuna, mutta noissa kaikissa ja monissa muissa CGI:t hyppäävät silmille ihan liikaa. Poikkeuksena äkkiseltään tulee mieleen uusin Rambo, jossa on hommat hoidettu tyylillä.

Mutsin luona tuli katseltua Fox-kanavalta pari elokuvaa. Ärsyttävän paljon niihinkin mahtui muuten mainoksia.
 
Fantastic Four (2005) 2/5
 
Parempi kuin odotinkaan, joskaan ei mitenkään erityisen loistava kuitenkaan. Toimintaa oli jopa yllättävän vähän, mutta itse en pitänyt sitäkään pelkästään pahana asiana. Tykkään seurata juuri niitä "tylsiä" keskusteluja hahmojen välillä, mutta tässä taidettiin mennä sillä saralla jo pikkuisen liiallisuuksiin. Se vähä mitä sankarit niitä supervoimiaan käyttivät oli kyllä ihan hienon näköistä. En nyt kuitenkaan kahta pistettä enempää tällekään antaisi.
 
Little Miss Sunshine (2006) 3/5
 
Aika kiva roadmovie loppujen lopuksi tämä. Kovin ehjää kokonaisuutta ei kuitenkaan mielestäni eri kohtauksista päässyt muodostumaan, mutta lieneekö moista tässä edes yritetty? Kyllähän se ihan hyvin toimi noinkin.

Iron Sky
 
Ei lunastanut odotuksia aivan, mutta toimi kyllä lopulta varsin mallikkaasti. Tulee väkisinkin verrattua Hollywoodin efektirymistelyihin, mikä antaa hieman vääristyneen kuvan elokuvasta. Käsikirjoitus rönsyili liikaa, eikä Iron Sky pysynyt loppuun saakka kasassa.
 
Ilman suomalaislaseja * * * 1/2
 
Project X
 
Odotukset olivat tätä katsoessa nollassa. En tiennyt etukäteen muuta kuin että kyseessä olisi teinisekoilukomedia. Sitähän se olikin, ei paljoa muuta. Kaksi collegen ei-niin-suosittua poikaa aikoo järjestää kunnon bileet kaverilleen Thomasille, joka on isänsäkin mielestä luuseri. Kotibailumaailman tositapahtumista ammentava käsikirjoitus vie elokuvaa järjettömiin bileisiin, joissa sekoillaan paljon. Huumeita, yläosattomia teinipimuja (=valokuvamalleja) ja viinaa - kaikki kuvattu muka-autenttisesti kotivideokameralla. Vaikka juhlinta rajua onkin, ollaan kaukana esim. Skins-sarjan huomattavasti todentuntuisemmasta ja rumemmasta sekoilusta. Nyt meno näyttää tavalliselta musiikkivideolta puolipukeisine mimmeineen ja strobovaloineen. Pari herkullista käännettä lopussa nostavat perussekoilun osakkeita, mutta aivan loppu televisiotähtineen lässäyttää tunnelman täysin. Näyttelijät ovat osaavia, joskin saattavat näytellä itseään.
 
Oikeastaan elokuvasta tuli mieleen Petri Nygårdin tuotokset, eli rai rai rai ja perjantai-illaksi teatteriin ennen baarikierrosta. * * * +

Thor
 
Jotenkin odotin tän leffan olevan paska. Trailerit ja ennakkohype vain saivat leffan maistumaan valmiiksi paskalle. Vastoin odotuksiani leffa onnistuikin olemaan aikas hyvä. Supersankarileffa, hitto vieköön. Tuli jotenkin lapsuus ja teiniajat mieleen, kun ahmin Marvelin tuotantoa sarjakuvan muodossa. Olisin ollut ikionnellinen, jos tämän tasoisia supersankarileffoja olisi tehty siihen aikaan. Ei missään nimessä mikään mullistava elokuvateos mutta silti pirun viihdyttävä ja laadukas viihdepläjäys.
 
Ilman Natalieta sellainen 3:n tähden leffa mutta kera Natalien:
 
4/5
 
Rango
 
Deppin tähdittämä animaatio. Ehkä vähän köppäinen tarina mutta pirun taitavaa animointia. Viihdyin oikein hyvin tämän parissa ja muutamat naurutkin irtosi. Potentiaalia tosin olisi ollut ehkä "isompaankin" menoon, joten ehkä jotain jäi puuttumaan.
 
3/5

Rhapa: Thor
 
Jotenkin odotin tän leffan olevan paska. Trailerit ja ennakkohype vain saivat leffan maistumaan valmiiksi paskalle. Vastoin odotuksiani leffa onnistuikin olemaan aikas hyvä. Supersankarileffa, hitto
 
Thor ei ole supersankari, vaan norjan mytologian jumalhahmo. :)
 
E: http://www.youtube.com/watch?v=PmaYRXjmA_w

allupatukka: Thor ei ole supersankari, vaan norjan mytologian jumalhahmo. :)
 
E: http://www.youtube.com/watch?v=PmaYRXjmA_w
 
Thor on myös sarjakuvahahmo, joka perustuu löyhästi samannimiseen jumalhahmoon.

Star Wars: The Prequel Trilogy
 
Episodit I-III tuli siis eilen katsottua lähes pakotettuna - ensimmäiset Tähtien sotani ikinä. Pieni asenteellinen vastustus minulla oli elokuvia kohtaan, mutta kyllähän sieltä jotain hyvääkin paljastui. Politiikkajuonista en ymmärtänyt oikein mitään, Ewan McGregor ärsytti (SPOILER: eniten ärsytti, ettei se monesta mahdollisuudesta huolimatta kuollut ikinä), nimiä en juuri oppinut, dialogi oli paikoitellen melko ala-arvoista ja Liam Neeson kuoli liian aikaisin. Toisaalta elokuvat miekkailuineen ja avaruustaisteluineen olivat ihan siistin näköisiä, Yoda ja Samuel L. Jackson olivat kovia jätkiä koko ajan komppaamassa toisiaan, Natalie oli nätti ja viimeisessä alkoi jo juonikin imeä hieman sisäänsä. Pari ensimmäistä maistui hieman pakkopullalle, mutta viimeisen katsoi jo ihan mielellään. Ja jätti kyllä pienen innostuksen alkuperäisen trilogian katsomiselle. Ehkä ensi viikonloppuna.
 
Jos näille nyt jotain arvostelua pitäisi antaa, niin kaksi ensimmäistä oli semmoisia kahden Ebert-tähden arvoisia ja kolmonen ehkä kolmen - ei mikään uskomaton vielä sekään, mutta varsin viihdyttävä pläjäys.

papitsu: Star Wars: The Prequel Trilogy
 
Episodit I-III tuli siis eilen katsottua lähes pakotettuna - ensimmäiset Tähtien sotani ikinä. Pieni asenteellinen vastustus minulla oli elokuvia kohtaan, mutta kyllähän sieltä jotain hyvääkin paljastui. Politiikkajuonista en ymmärtänyt oikein mitään, Ewan McGregor ärsytti (SPOILER: eniten ärsytti, ettei se monesta mahdollisuudesta huolimatta kuollut ikinä), nimiä en juuri oppinut, dialogi oli paikoitellen melko ala-arvoista ja Liam Neeson kuoli liian aikaisin. Toisaalta elokuvat miekkailuineen ja avaruustaisteluineen olivat ihan siistin näköisiä, Yoda ja Samuel L. Jackson olivat kovia jätkiä koko ajan komppaamassa toisiaan, Natalie oli nätti ja viimeisessä alkoi jo juonikin imeä hieman sisäänsä. Pari ensimmäistä maistui hieman pakkopullalle, mutta viimeisen katsoi jo ihan mielellään. Ja jätti kyllä pienen innostuksen alkuperäisen trilogian katsomiselle. Ehkä ensi viikonloppuna.
 
Jos näille nyt jotain arvostelua pitäisi antaa, niin kaksi ensimmäistä oli semmoisia kahden Ebert-tähden arvoisia ja kolmonen ehkä kolmen - ei mikään uskomaton vielä sekään, mutta varsin viihdyttävä pläjäys.
 
http://www.youtube.com/watch?v=FxKtZmQgxrI Näitä löytyy kaikista noista kolmesta paskasta Star Warsista.

Ei nuo nyt niin paskoja ole kun sanotaan. Kolmas osa on jo ihan hyvä, mutta aiemmat semmosta OK-tasoa.

papitsu: Star Wars: The Prequel Trilogy
 
Episodit I-III tuli siis eilen katsottua lähes pakotettuna - ensimmäiset Tähtien sotani ikinä. Pieni asenteellinen vastustus minulla oli elokuvia kohtaan, mutta kyllähän sieltä jotain hyvääkin paljastui. Politiikkajuonista en ymmärtänyt oikein mitään, Ewan McGregor ärsytti (SPOILER: eniten ärsytti, ettei se monesta mahdollisuudesta huolimatta kuollut ikinä), nimiä en juuri oppinut, dialogi oli paikoitellen melko ala-arvoista ja Liam Neeson kuoli liian aikaisin. Toisaalta elokuvat miekkailuineen ja avaruustaisteluineen olivat ihan siistin näköisiä, Yoda ja Samuel L. Jackson olivat kovia jätkiä koko ajan komppaamassa toisiaan, Natalie oli nätti ja viimeisessä alkoi jo juonikin imeä hieman sisäänsä. Pari ensimmäistä maistui hieman pakkopullalle, mutta viimeisen katsoi jo ihan mielellään. Ja jätti kyllä pienen innostuksen alkuperäisen trilogian katsomiselle. Ehkä ensi viikonloppuna.
 
Jos näille nyt jotain arvostelua pitäisi antaa, niin kaksi ensimmäistä oli semmoisia kahden Ebert-tähden arvoisia ja kolmonen ehkä kolmen - ei mikään uskomaton vielä sekään, mutta varsin viihdyttävä pläjäys.
 
Luin tästä joskus vaihtoehtoisen katsomisjärjestyksen. Meni muistaakseni seuraavasti: Ensin episodit IV - a New hope ja V - Empire strikes back, sitten episodit II - Attack of the clones ja III - Revenge of the sith ja lopuksi episodi VI - Return of the jedi. Episodi ykkösen voi kattoa ennen kakkosta ja kolmosta, mut ite meinaan kattoa ilman sitä. Lähinnä koska se on aika paska ja vaikka sen skippaa, ei missaa mitään tärkeetä.

En tahdo edes kuvitella, miltä alkuperäistrilogia vaikuttaisi, jos sen näkisi vasta esiosien jälkeen. Aika onnistuneesti on niissä ryssitty hahmot, draama, jatkumo sekä fiilis. Tai sanotaan näin, että kakkosessa ja kolmosessa on, sillä ykkönen tekee kaikkine vikoineenkin kaikkein vähiten damagea sille, mikä Star Warsin nosti käsitteeksi.

Yksi klassikko pois alta eli Taksikuski katsottiin boksilta.
 
Minä en nyt ainakaan kertakatselulla päässyt jyvälle siitä miksi tämä on niinkin maineikas elokuva. Jotenkin jäi vaikutelma elokuvasta jossa hosutaan sinne tänne ja silti sitä koko ajan ihmettelee, miksei ruudulla tapahdu mitään. Kuuluisa "are you talking to me" kohtaus sai aikaan melkein vaivautuneisuutta, DeNiro on ollut paljon parempi jossain muualla. Sinällään ymmärrettävä juonikin jää kaikenlaisen oheiskohtauksen alle.
 
Ehdottomasti parasta ovat kuvat ja kuvaamisen tekniikka; heijastuksia, peilejä ja erilaisia sommitteluja on käytetty komeasti.

Katsoin eilen Jumanjin pitkästä aikaa. On se vieläkin ihan hyvä leffa vaikka silloin -95 se tuntui parhaalta. Vähänkö ois siistiä omistaa tollanen Jumanjin peli (ihan vaan se lauta siis).

AP: Kuuluisa "are you talking to me" kohtaus sai aikaan melkein vaivautuneisuutta,
 
Niinhän sen kuuluukin.

Katsoin Driven uudelleen. Edelleen uskomattoman hieno elokuva. Ja se soundtrack...
 
4,5/5

author: Katsoin eilen Jumanjin pitkästä aikaa. On se vieläkin ihan hyvä leffa vaikka silloin -95 se tuntui parhaalta. Vähänkö ois siistiä omistaa tollanen Jumanjin peli (ihan vaan se lauta siis).
 
Se on kyllä kieltämättä hyvä leffa. Pitkään aikaan tuota ei oo tullut nähtyä, joskus kakarana tuli katsottua useampaankin kertaan tuo, mutta en varmaan kymeneen vuoteen oo tuota nähnyt. Voisi sen kaivaa jostakin esiin ja katsoa.

Hereafter
 
Matt Damon oli kyllä isketty niin väärään rooliin kuin vaan mahdollista. Ei siitä oo mitään meediota esittämään prkl. Koko leffan ajan mietin että mitä vittua se tekee tuossa roolissa, selvästi oli vaan pakko saada joku kuuluisa näyttelijä mukaan. Ei sillä oo tuommoseen rooliin karismaa yhtään.
 
Itse leffa oli tunnetuista nimistä (Clint Eastwood ohjauksessa, Steven Spielberg jonkunsorttisena tuottajana) huolimatta tasapaksua lötköpötköö. Ihan toimiva perusajatus oli kyllä onnistuttu ryssimään melkolailla täydellisesti. Nopeasti sinänsä tuo kaksituntinen vierähti, mutta ei tuota leffaa voi millään tasolla sanoa tunteita herättäväksi (kai sen oli tarkoitus lähinnä tuota olla?), ei edes viihdyttäväksi. Hankala loppujen lopuksi mitään yksittäisiä syitä erotella miksi leffa ei loppujen lopuksi toiminut. Kokonaisuus oli vaan jotenkin äärimmäisen laiska ja mielenkiinnoton, alkaako Eastwoodilla vähän vanhuus iskee päälle?
 
Suurinta hupia leffan aikana tarjoili katselukaverin "väkivaltaiset" pierut.
 
3/10

The Cabin in the Woods
 
Jos kertoisin, mitä toista elokuvaa tämä kaikkein eniten muistuttaa, spoilaisin yllätyksen niille, jotka ovat tämän näkemistä suunnitelleet. Tyydyn siis vain sanomaan, että aika *krhm* eksoottinen näkemys Evil Dead -skenaariosta.
 
Tämän takia en myöskään hirveästi voi yksityiskohtaisesti erotella, mikä leffassa toimii ja mikä ei. Mainittakoon silti, että erityisen paljon tutuilla kauhutroopeilla leikittelystä, joiden hauskuuden tai pelottavuuden balanssi riippuu tasan siitä, kuinka paljon genre on katsojalle tuttu. Ensimmäiset kaksi kolmannesta varsinkin on klassisen kauhun diggarin näkökulmasta aivan hysteeristä kamaa, ja yllättäen henkilöhahmoista on kynäilty muutakin kuin tavanomaisia pahvinukkeja, joiden lahtauksesta voisi normaalitilanteessa ottaa kellolla aikaa.
 
Leffan kliimaksissa sen sijaan alkaa kompastelu. Lähinnä siksi, että rymistely alkaa taantua siinä vaiheessa parodioimiensa leffojen tasolle, ja hauskuus jotenkin jää taka-alalle. Tähän saattaa vaikuttaa myös eräs fiilisseikka, jota jälleen kerran voin spoilaamatta kuvailla vain, että näen edessäni pullollisen Rainbow-kolaa, kun oikeasti tahtoisin kokista. Lisäksi loppuratkaisu aiheutti lähinnä tuhahtelua ja silmienpyöritystä. Tulihan se puun takaa joo, mutta niin tulisi Päivi Räsäsen valinta presidentiksikin.
 
**½

Swan: The Cabin in the Woods
 
Samaisen kävin viime perjantaina katsomassa, ja poimin tästä yhden seikan josta olen eri mieltä:
 
Leffan kliimaksissa sen sijaan alkaa kompastelu. Lähinnä siksi, että rymistely alkaa taantua siinä vaiheessa parodioimiensa leffojen tasolle, ja hauskuus jotenkin jää taka-alalle.
 
En totta puhuen näe elokuvaa parodiana. Elokuva kyllä irvailee ja viittaa kauhuelokuviin vähemmän vakavana, mutta sen lisäksi se pyrkii keksimään genren kokonaan uusiksi vähän pyörittelemällä sen keskiöstä löytyviä asenteita. Toki tähän käytetään huumoria, muttei se tee tästä parodiaa kuin enemmänkin kevythenkisen tutkielman genrestä.
 
Varsin vankat neljä tähteä viidestä.