Media ja viihde ›

Presidentti: Toivottavasti kolmas kerta sentään auttoi saaman repliikeistä selvää.
 
Ei nyt sentään liioitella.

Aurinkotuuli. Liian hapokasta. Ja on niitä muitakin kotimaisissa.
 
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100266

I thinking of ending things
 
Yeah you know what? I'm thinking about ending this movie, sitä mietin koko 2h15min.
Anteeks vaa mut v*ttu mitä paskaa. Siinä taas pari tuntia mitkä haluan takasi.

Tän, ehkä viime vuodenkin, paras elokuva.

Henri Henri Olavi: Tän, ehkä viime vuodenkin, paras elokuva.
 
No nyt saisit kyllä hieman availla notta mikä ihme tässä oli hyvää? Kaikki ihan perseestä, kuvasuhdetta myöten.

tomaattiorava: No nyt saisit kyllä hieman availla notta mikä ihme tässä oli hyvää? Kaikki ihan perseestä, kuvasuhdetta myöten.
 
Lähinnä vaan se tunnelma. Koko ajan oli jotenkin outo fiilis. Äänisuunnittelu oli loistava. Juoni ei ollut valmiiksi pureskeltu, vaan antoi mahdollisuuden rönsyillä katsojan päässä lähes mihin hyvänsä.

tomaattiorava: I thinking of ending things
 
Yeah you know what? I'm thinking about ending this movie, sitä mietin koko 2h15min.
Anteeks vaa mut v*ttu mitä paskaa. Siinä taas pari tuntia mitkä haluan takasi.
 
Sen olen oppinut vuosien varrella, että jos tomaattiorava haukkuu leffaa, minä tykkään siitä :) Joten katson toki!

Henri Henri Olavi: Lähinnä vaan se tunnelma. Koko ajan oli jotenkin outo fiilis. Äänisuunnittelu oli loistava. Juoni ei ollut valmiiksi pureskeltu, vaan antoi mahdollisuuden rönsyillä katsojan päässä lähes mihin hyvänsä.
 
Tunnelma oli ihan blandis ja outo fiilis oli siks että yksikään elementti elokuvassa ei ollu millään tavalla perusteltu ja ois voitu korvata millä tahansa muulla yhtä randomilla. Ihanku jotkut mokomat taidekoulun rähmäkäpälät omia pieruja haistellessaan ottivat tavoitteekseen ihan vaan vittuilun vuoksi tehdä mahdollisimman epäselvän ja pitkästyttävän tekeleen ja perinteisen tekotaiteellisesti kutsuvat sitä joksikin "tulkinnanvapaudeksi".
David Lynch ja jopa Yorgos Lanthimos hallitsevat vastaavan kentän ihan eri leveleillä.
Ja äänisuunnittelusta ei oo muuta sanottavaa kuin että randomit puheäänten demppaamiset oli tyhmiä ja tuulilasin pyyhkijöiden vinkuna kahden tunnin jälkeen alko kyrsimään.
Rainan parasta antia oli Robert Zemeckiksen nimi ruudulla.
 
Kuulen myös mielelläni mikä tässä sitten oli elokuvan teema ja juoni?

FatSam: Sen olen oppinut vuosien varrella, että jos tomaattiorava haukkuu leffaa, minä tykkään siitä :) Joten katson toki!
 
Tätähän ei voi ottaa kuin syvänä kohteliaisuutena :D

tomaattiorava: Tunnelma oli ihan blandis ja outo fiilis oli siks että yksikään elementti elokuvassa ei ollu millään tavalla perusteltu ja ois voitu korvata millä tahansa muulla yhtä randomilla. Ihanku jotkut mokomat taidekoulun rähmäkäpälät omia pieruja haistellessaan ottivat tavoitteekseen ihan vaan vittuilun vuoksi tehdä mahdollisimman epäselvän ja pitkästyttävän tekeleen ja perinteisen tekotaiteellisesti kutsuvat sitä joksikin "tulkinnanvapaudeksi".
David Lynch ja jopa Yorgos Lanthimos hallitsevat vastaavan kentän ihan eri leveleillä.
Ja äänisuunnittelusta ei oo muuta sanottavaa kuin että randomit puheäänten demppaamiset oli tyhmiä ja tuulilasin pyyhkijöiden vinkuna kahden tunnin jälkeen alko kyrsimään.
Rainan parasta antia oli Robert Zemeckiksen nimi ruudulla.
 
Kuulen myös mielelläni mikä tässä sitten oli elokuvan teema ja juoni?
 
Olen kaikesta eri mieltä, joskin Lynch on välillä tosi hyvä. En oikein usko, että ymmärrät elokuvataidetta kovin syvällisesti. Pitäydy Rambossa.

Henri Henri Olavi: Olen kaikesta eri mieltä, joskin Lynch on välillä tosi hyvä. En oikein usko, että ymmärrät elokuvataidetta kovin syvällisesti. Pitäydy Rambossa.
 
No auts, nyt hanskat lähti :D

tomaattiorava: No auts, nyt hanskat lähti :D
 
Se oli isku vyön alle. Pahoittelen. Ei ollut reilua.

Henri Henri Olavi: Se oli isku vyön alle. Pahoittelen. Ei ollut reilua.
 
No harm my man :)

David Lynch teki 1.2 kautta ihan hyvää sarjaa, sen jälkeen tai sitä ennen ei ole tullut muuta kuin tylsää paskaa.

I'm Thinking of Ending Thingsissä oli kyllä paljon potentiaalia olla tosi hyvä elokuva, mutta toteutus jäi vähän kömpelöksi eikä kovin hallitunoloiseksi.
 
Mutta teksti oli oikein hyvä, kuten Kaufmanilla oikeastaan aina. Saisi vain antaa muiden ohjata ne kässärinsä, sillä ainakin omaan makuun muiden ohjaamat leffat teksteistään ovat selkeästi parempia (parhaimpana ehkä Eternal Sunshine of the Spotless Mind).
 
Tässä Kaufmanin ohjaustyyli hiekotti kaikkea muuta hyvää koko ajan. Ihan kuin ei olisi ollut luottoa omaan tekstiin tai mainioihin näyttelijöihin, vaan piti yliohjata ja kikkailla varmuuden vuoksi lähes taukoamatta.
 
Autokeskustelut olivat jo valmiiksi varsin mielenkiintoisia, joten etäännyttäminen ja jatkuvat ärsykkeet kuvakulmien vaihdoilla ja voiceoverin mukaantuomisella ym. tuntuivat tosi turhilta, vaikka ymmärränkin, että sillä haettiin esim. sitä kuinka mieli harhailee keskustelussa.
 
Keskivaihe taas tuntui aika hukatulta potentiaalilta ja jälleen hieman perustelemattomalta tai sellaiselta, että ei olla ihan varmoja mitä halutaan sanoa tyylillisesti. Tässäkin osuudessa kyllä itse teksti oli hyvää ja aineksia oli paljon koskettaviinkin juttuihin, jotka sitten jäivät tämmöisellä meiningillä koskettamatta.
 
Loppua kohden leffa tosin parani huomattavasti, ainakin tuntui jotenkin yhtenäisemmmältä ja ihan lopussa onnistui jopa vihdoin hieman koskettamaankin.
 
Ihan hyvä 6/10, mutta monesti kävi mielessä, että kuinka hyvä tää ois voinut ollakaan hieman paremmalla ohjaajalla.

Dyyniä ei ole aikomustakaan katsoa koskaan.

Prophet: Dyyniä ei ole aikomustakaan katsoa koskaan.
 
Kiitos tästä autismisesta kommentistasi

Se Toton scorettama Dyyni on pitkänä versiona mainio. Ala-asteikäisenä taisin jokusen niistä kirjoistakin lukea, pitäisi ehkä uudestaan.

Blues Brothers. Mitä jengi oikein näkee tässä? Ilmeisen suosittu kuitenkin käsittääkseni.

Henri Henri Olavi: Blues Brothers. Mitä jengi oikein näkee tässä? Ilmeisen suosittu kuitenkin käsittääkseni.
 
Kiva että kerrankin joku kyseenalaistaa tuon elokuvan erinomaisuuden. Olen kuvitellut olevani ainoa joka ei osaa innostua siitä. Kyllä sen täytyy olla hyvä, Jouko Turkkakin on epäsuorasti kehunut Blues Brothersia sanomalla että tietyt kuvaustekniset kömpelyydetkään eivät onnistu sitä pilaamaan.
 
Esimerkiksi Mies ja alaston ase -elokuvat ovat mainioita, en ole täysipäiväinen huumorin vihollinen. Mutta Blues Brothersin syvimmän idean täytyy olla jossain muualla vaikka porukka sitä katsoessaan nauraakin.