Media ja viihde ›

reaper666: Mä olen sen leffan kattonut. Siis komediaksihan se oli tarkoitettu mutta tulin oikeesti siitä ihan surulliseksi.
 
Onhan ne tarinan puitteet oikeasti ihan helvetin masentavia. Itselleni tulee Salmisen tyylistä kuvata henkilöhahmoja ja tilanteita hieman Bukowski mieleen. Eli tekstistä löytyy rutkasti eri väristä (eikä vähiten mustaa) huumoria tasapainottamaan ankeaa elämänmenoa. Ehkä tragikomedia olisi parempi kategoria. Siis leffaa näkemättä, kirjalle ainakin.
 
E: Tai jopa komitragedia.

öl m: Onhan ne tarinan puitteet oikeasti ihan helvetin masentavia. Itselleni tulee Salmisen tyylistä kuvata henkilöhahmoja ja tilanteita hieman Bukowski mieleen. Eli tekstistä löytyy rutkasti eri väristä (eikä vähiten mustaa) huumoria tasapainottamaan ankeaa elämänmenoa. Ehkä tragikomedia olisi parempi kategoria. Siis leffaa näkemättä, kirjalle ainakin.
 
E: Tai jopa komitragedia.
 
Ja siis surullista siinä on just se, että noi on ihan "tosi"juttuja ja ne ketkä pitää hauskana niin elävät itse sellaista elämää eivätkä edes tajua koko asiaa.

Toni Morrison - Minun kanssani, minun rakkaani
 
Amerikan sisällissodan jälkeinen aika ja karanneet ja vapautetut orjat yrittävät tulla toimeen itsensä, toistensa ja yhteiskunnan kanssa. Ei ihme, jos meinaa joillakin vähän lanttukin hapristua siinä tiimellyksessä.

Luin tuossa viime kuussa Emmi Itärannan esikoisteoksen Teemestarin kirja. Tykkäsin sujuvasti kirjoitetusta ja uskottavan tuntuisesta maailmasta eikä kotimainen kielikään haitannut, mitä se minulla tuppaa yleensä tekemään fantasiaa tai scifiä luettaessa. Henkilöhahmot olivat hyviä ja kirjasta huokui sellainen itämainen rauhallisuus seremonioineen ja tapoineen. Suosittelen, ei huono ollenkaan.
 
Tällä hetkellä luvussa on Dan Simmonsin The Terror. Kirja kertoo epäonnistuneesta naparetkestä 1800-luvun puolivälissä (https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin's_lost_expedition) ja sekoittaa tuntemattomaksi jääneisiin kuolinsyihin kauhua ja mystiikkaa. Tykkäsin aivan valtavasti Simmonsin Hyperion-sarjasta ja tämä ei jätä kylmäksi (heh) yhtään: kirja on paksu kuin lekaharkko ja kuvailuja löytyy sivukaupalla.

H. P. Blavatsky: Salainen oppi, osa 3
 
Mitä tästä voi muuta sanoa, kuin tärkeän sarjan tärkeä viimeinen osa. Ei niin avaava kuin kaksi edellistä, mutta sopivan syventävä ja tarkentava.

Lamppu Laamanen - Dave Lindholm
 
Odotukset olivat korkealla, pettymyshän tuo kirja oli. Kirja eteni aivan liikaa henkilöhaastattelujen pohjalta. Sekavaa tekstiä, ohi meni viheltäen. 1/5

Christopher Turner - Adventures in the Orgasmatron: Wilhelm Reich and the Invention of Sex
 
Kiinnostava nimi kirjalle, joka kertoo hyvin mielenkiintoisesta henkilöstä nimeltään Wilhelm Reich. Reich oli aikanaan Sigmund Freudin tähtiassistentteja, kunnes Reichin teoriat alkoivat lähtemään lievästi sanottuna käsistä jopa Freudin koulukunnan mittapuilla. Nero kusettaja ja rivologi vai harhainen skitsofreenikko, vaikea sanoa.
 
Mielenkiintoinen henkilö, mielenkiintoinen elämä, mielenkiintoinen kirja. Joskin kirjan nimi on melko paska.

Funkånaut: Christopher Turner - Adventures in the Orgasmatron: Wilhelm Reich and the Invention of Sex
 
Kiinnostava nimi kirjalle, joka kertoo hyvin mielenkiintoisesta henkilöstä nimeltään Wilhelm Reich. Reich oli aikanaan Sigmund Freudin tähtiassistentteja, kunnes Reichin teoriat alkoivat lähtemään lievästi sanottuna käsistä jopa Freudin koulukunnan mittapuilla. Nero kusettaja ja rivologi vai harhainen skitsofreenikko, vaikea sanoa.
 
Mielenkiintoinen henkilö, mielenkiintoinen elämä, mielenkiintoinen kirja. Joskin kirjan nimi on melko paska.
 
Reich tosiaan kutkuttavan mielenkiintoinen henkilö! Meriitiksi laskettakoon se, miten pelättyä materiaalia hänen kirjansa olivat jenkeissä; pelosta harmaina polttivat kuusi tonnia hänen kirjojaan New Yorkissa.

Henri Henri Olavi: Reich tosiaan kutkuttavan mielenkiintoinen henkilö! Meriitiksi laskettakoon se, miten pelättyä materiaalia hänen kirjansa olivat jenkeissä; pelosta harmaina polttivat kuusi tonnia hänen kirjojaan New Yorkissa.
 
Melkonen hahmo, kun hänen kirjojaan polteltiin Berliinissä ja New Yorkissa. :)

David Buckley - Kraftwerk: Publikation
 
Kirja syväluotaa Kraftwerkin taustaa, tarinaa ja vaikutusta aina sodanjälkeisestä Saksasta vuoteen 2012. Paljon mielenkiintoisia hahmoja haastateltu sekä taustatyöt tehty hyvin. Vähän tietty albumeita olisi voinut syvällisemmin käydä läpi sekä Ralf Hütterin haastattelua olisi hyvä ollut saada mukaan (lähellä oli, että olisi ollut) mutta ainahan jotakin parannettavaa kaikessa on.
 
Mikäli Kraftwerk kiinnostaa, niin tämä on se kirja mikä lukea. 5-/5. On sen verta kuitenkin sisäpiiritietoa bändin toimintatavoista ja henkilöistä tarjolla.

Heikki Turunen: Hupeli ja jatko-osa Kolmen hevosen mies.
Sodan jälkeistä elämää uudisraivaajana. Työtä, mustasukkaisuutta, riitaa ja anteeksiantoa.

Jarkko Ruutu - Jumalainen näytelmä
 
Viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu omaelämäkerta. Ruutu on selvästikin älykäs ja äärettömän määrätietoinen kaveri, vaikka olikin kaukalossa välillä käsittämätön sekopää.

A.W. Yrjänä: Päiväkirja 1995-2008
 
Mielenkiintoinen kirja, vaikka (tai ehkä juuri siksi) en läheskään aina ymmärrä lukemaani.

Luin Litmasen elämäkerran. Tykkäsin kyllä. Ei toki pureutunut mitenkään Litmasen yksityiselämään ja oli ehkä vähän pinnallinen raapaisu - mutta toisaalta tämä sopii hyvin Litmasen julkisuuskuvaan muutenkin, harvemmin on Litti perheestään puhunut tai sitä esiin tuonut.
 
Teksti oli sujuvaa ja melko puhemaista ja ennen kaikkea hyvin Litmasmaista. Jätti kokonaisuutena hyvän mielen ja hatunnosto Litille taas!

John Lennon - Panee omiaan / Hispanialainen jakovainaa
 
Aika roskaahan nämä ovat molemmat.

Arto Salminen - Paskateoria
 
Tuttuun tyyliin mennään, tällä kertaa roskalehden toimittajan näkövinkkelistä. EHK- ja NHR-elementit ovat jälleen läsnä, kera rehevän, joskin tumman ja lakonisen huumorin. Tietynlainen alkavan luokkasodan tunnelma on tässä kirjasessa (nopea- ja helppolukuinen) enemmän läsnä kuin aikaisemmissa. Pidin kovasti tästäkin.
 
4.5/5

Päivitellääs viimeisiä luettuja kirjoja
 
Epiktetos - Käsikirja & keskusteluja + Marcus Aurelius - Itselleni
 
(Myöhäis)stoalaisen filosofian klassikkoteoksiahan molemmat. Henkilökohtaisesti jälkimmäisen kirjoitustyyli on enemmän makuuni, mutta voi selittyä ihan kääntäjälläkin.
 
Patrick Wall - Kivun anatomia
 
Mitä kipu on? Miten elimistö käsittelee sitä? Miten lääkkeet auttavat? Vaikuttaako kulttuuri kivun tuntemiseen?
 
Kirjassa käsitellään kipua eri näkökulmista ja pyritään kertomaan, minkä periaatteiden alaista kivun toiminta on. Itsehoito-oppaaksi tästä ei ole, mutta kivusta ja sen mekaniikasta antaa sentään pintaraapaisua. Kiinnostava ja melko tuntematon ala tuo itse kivun tutkimus, ainakin kirjan julkaisun aikaan ollut melko tuntematon ala.
 
David Hand - The improbability principle - Why incredibly unlikely things keep happening
 
Teoksessa käydään läpi yksinkertaisesti (tai no, suhteellisen) selittäen muun muassa todennäköisyyslaskennan avulla, minkä takia äärimmäisen harvinaisina pidettyjä tapahtumia tuntuu tapahtuvan ylllättävän usein.
 
Mielenkiintoinen ja opettavainen teos suurten lukujen sekä äärimmäisen epätodennäköisten tapahtumien maailmaan. Suosittelen, mikäli ala ei ole tuttua mutta kiinnostaisi. Lukemisen jälkeen tuskin hämmästyttää, minkä tähden aina jostakin löytyy jalkapallo-otteluiden voittajia oikein ennustava mustekala, jälkikäteen aineiston pohjalta tieteelliset hypoteesinsä tekevä taloustieteilijä tai kaksi kertaa lotossa päävoiton voittanut ihminen.

Hans Christan von baeyer - Infomation: The New Language of Science
 
Jonkinlainen tutkielma siitä, mitä informaatio on, miten se voidaan määritellä ja miten sitä voidaan pitää viimeisenä maailmaa selittävänä tekijänä kun atomit jne eivät jakamattomiksi paljastuneetkaan. Vähän erikoinen, puolittain populaaritieteellinen, mutta itselle silti ajoittain kohtalaisen vaikeaselkoinenkin kirja.
 
Peter Thiel - Zero to One: Notes on startups, or How to build a Future
 
Jonkinlaisen yrittäjyyskurssin muistiinpanojen pohjalta koottu kirja. Kirjoittaja, yksi Paypalin perustajista, kertoo, mikä ratkaisee startupin menestyksen tai kuoleman. Paljon puhutaan siitä, miten kannattaa pyrkiä monopoliasemaan ja ikään kuin hälvennetään monopoli-sanaan liittyviä negatiivisia assosiaatioita. Lyhyehkö ja kiinnostava kirja, mitä nyt paikka paikoin hieman turhankin idealistinen (kirjoittaja ja kohdeyleisö huomioon ottaen, voisiko kovin kyynistä realismia odottaakaan?)
 
Keith Ferrazzi - Never Eat Alone
 
Mielenkiintoinen kirja verkostojen merkityksestä työmaailmassa ja käyttökelpoisia ohjeita ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen maailmassa, jossa yhä useampi ihmissuhde on tuttavuus, tai tykkäys sosiaalisessa mediassa. Osa ohjeista aika ilmeisiäkin, ja ärsyttävän ilmeisesti melkoisen uraohjuksen kirjoittama, mutta kaiken kaikkiaan tämä on ainakin kattava teos ja etenkin sosiaalista mediaa sai ajattelemaan hieman eri tavalla.

Maarit Tyrkkö - Presidentti ja toimittaja. Perusteellinen katsaus UKK:n yksityiselämään. Erittäin mielenkiintoista luettavaa toisin kuin Juhani Suomen Kekkospäiväkirjat.

Tim Harford - Elämän logiikka
 
Mitä yhteistä on teinien suuseksillä, keskustassa asumisella, asuinalueen alkuperäisen väestön häipymistä tietyiltä asuinalueilta, mustien poikaoppilaiden koulun kesken jättämisellä sekä rikosten tekemisellä vuotta ennen juridista täysi-ikäisyyttä? Kaikki ne voidaan nähdä rationaalisina päätöksinä, joissa on punnittu eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja.
 
Kirjassaan taloustieteilijä Tim Harford tuo peliteoriaa sekä rationaalisen valinnan teoriaa arkipäivän tasolle käyttämällä esmes edellä mainittuja ilmiöitä esimerkkeinä. Suosittelen lukemaan, mielestäni vallan kelvollinen ja antoi ajattelemisen aihetta enemmänkin.