Media ja viihde ›

Yhden pelin takia?
 
Onhan niitä muitakin. Esim. MGS4

Ja kyllä melkein sen yhden pelin takia voi olla halua monellakin ostaa konsoli.. ehkä =) Itse olen pelannut innokkaasti vain yhtä peliä PC:llä, koska muita yhtä hyviä pelejä ei ole (JO). Yksinpeleihin kyllästyy nopeasti.

Muutama nopea:
 
Final fantasy 12: -- 9,5/10 --
 
Armeija-aikana ostettu ja viikonloppuisin vimmalla tykitetty. Nyttemmin aikaa tutustua enemmän. Loistavia uudistuksia (lue: taistelut!!!!), muutama loistohahmo ja hivenen keskinkertainen juoni. Lievä pettymys mutta silti: loistopeli.
 
Ôkami: -- 9/10 --
 
Audiovisuaalinen anti liki täydellinen. Liiallinen helppous ja ajoittainen... lapsellisuus kompastuskiviä (tällä lähinnä sitä, että omille oivalluksille ei juuri anneta tilaa raivostuttavan Issunin takia). Suuri seikkailu on tosi mutta niin se vain on: Ocarina of time teki sen jo hivenen paremmin.
 
Shadow of the Colossus: --- 10/10 ---
 
Audiovisuaalinen täydellisyys. Musiikki luo ainutlaatuista tunnelmaa jostain elämää suuremmasta. Kolossit haastavat tosissaan. Tarinan avoimuus. Tunnelma. Agro on kovempi kuin Epona. Joko mainitsin tunnelman?
PS2:n kovin peli (ja kaikkien alustojen ainoa kymppi sen erään seitsemännen osan lisäksi).

Mä olen kyllä ostanut Game Cuben ja Wiin pelkästään Zeldojen takia. Cuben ostin joku 4-5 sitten enkä muuta peliä ikinä sitten konsolille ostanutkaan :)
 
Saas nähä tuleeko Wiin kanssa käymään samalla lailla! Eiku, onhan mulla RE4 sille. Guitar Hero III pitää ostaa kyllä.

En jaksa pelille vääntää omaa topiccia mutta pakko pastettaa tämä linkki :
 
http://plaza.fi/edome/uutiset/mass- … kohtaukset-myos-fox-newsin-syynissa
 
Aaaaaaaaaaargh tuo akka ! "The recent studies show that..." Päätä seinään. Ihan jännäoloinen tuo peli eniveis.
 
Edit: Ja ketjuun liittyen sanon Portal. Oli kyllä mahtavan mukavaa kikkailua ja tarina oli kanssa hieno. Myös tuo biisi lopussa oli mahtava. Tää oli varmaa Episode 2 lisäksi ainut mitä tuli väännettyä koko kuluneena vuona. Cake is a lie !

Pistetäänpä itse kaksi viimeisintä:
 
Assassin's Creed
 
Paljon hypetetty ja joissain paikoissa täysin teilattu teos. Noh, itse olin varoitukset kuullut etukäteen (toistaa itseään, buginen) ja tiesin mihin olin ryhtymässä. Peli maistuikin oikein hyvin, johtuen tuosta freerun/parkour-meiningistä. Todella hienoa että kaupungeissa pystyi kiipeämään juuri sinne minne näkikin. Itse salamurhat toimivat ihan hyvin varsinkin keskivaiheilla, lopussa liikaa suoraa taistelua. Keskiajan juoni jäi mielestäni vaisuksi, johtuen ehkä siitä että oikeat ratkaisut tehtiin nykyajassa/tulevaisuudessa. Myös subtitlejen puuttumisesta annan miinuksia, pelintekijät sanoivat että "liikaa puhetta kerralla, ei voi tekstittää" mutta aivan hyvin olisi välivideot sekä tehtävissä tärkeät keskustelut pystytty tekstittämään, pientä laiskuutta siis tässä suhteessa. Ei muuten olisi haitannut niin hirveästi, mutta kun puheessa vilahteli arabi-nimiä ym. niin se hieman haittasi mukana pysymisessä. Bugeja pelistä myös löytyy ja paljon, mutta sen pystyy antamaan anteeksi kunnianhimoisesti pelikokemuksesta (ja ihmisten määrästä, populaa nimittäin riittää kaduilla) johtuen.
 
Arvosana 8+ ja hyvä startti, jatko-osan voi mielellään ostaa.
 
Portal
 
Tässä oli aika kovat omat odotukset, jotka osittain täyttyivätkin. Tätä oli vain niin paljon kehuttu kaikkialla, ettei oikein osannut suhtautua alun helppouteen. Peli parani kyllä roimasti loppuun päin ja "äänen" (sen enempiä spoilaamatta) kommentit olivat koko pelin ajan aivan loistavia. Kokemuksena lyhyt, mutta pelimaailmassa uusi ja mukaansatempaava. Tällä pohjalle on hyvä rakentaa vähän isompi Portal-kokemus.
 
9
 
Loppubiisi oli Portalissa myös loistava, mutta onko muut huomanneet että äänet olisi masteroitu aivan pirun lujalle? Joutuu pitämään vahvaria paljon hiljemmalla kuin muita pelejä pelatessa ja siltikin äänet säröytyvät... (johtuuko masteroinnista vai mistä, en tiedä.)

Saas nähä tuleeko Wiin kanssa käymään samalla lailla! Eiku, onhan mulla RE4 sille. Guitar Hero III pitää ostaa kyllä.
 
Wiin GH3 oli saanut aika huonot arvosanat..

Wiin GH3 oli saanut aika huonot arvosanat..
 
Wii: http://www.metacritic.com/games/pla … rhero3legendsofrock?q=guitar%20hero
X360:
http://www.metacritic.com/games/pla … rhero3legendsofrock?q=guitar%20hero
 
Eipä noilla arvosainoilla taida hirveästi eroa olla... En ehkä siis huonoiksi menisi haukkumaan.

Wii: http://www.metacritic.com/games/pla … rhero3legendsofrock?q=guitar%20hero
X360:
http://www.metacritic.com/games/pla … rhero3legendsofrock?q=guitar%20hero
 
Eipä noilla arvosainoilla taida hirveästi eroa olla... En ehkä siis huonoiksi menisi haukkumaan.
 
No ei välttämättä huono ,mutta outoa että sama peli on wiillä saanut ton verran huonommat arvosanat. Muistaakseni pelaaja lehdessä oli että wiin (normitöllön) graafiikoiden takia olisi suttuinen kuva muun muassa..
 
http://pelaajalehti.com/2007/12/10/ … n-uusiin-musiikki-rytmi-rock-pelit/

No ei välttämättä huono ,mutta outoa että sama peli on wiillä saanut ton verran huonommat arvosanat. Muistaakseni pelaaja lehdessä oli että wiin (normitöllön) graafiikoiden takia olisi suttuinen kuva muun muassa..
 
Sama keskiarvohan noilla on, ja käyttäjät on arvioineet Wiin Guitar Heron paremmaksi.

Eihän noilla GH:n versioilla ole mitään muuta käytännön eroa kuin että Wii:n versiossa ei ole ladattavia biisejä ja sen äänet tulevat tällä hetkellä vain monona. Jos kuorrutteita haetaan niin XO=parempi grafiikka, Wii=virhenuotit kuuluu myös wiimotesta....

Eihän noilla GH:n versioilla ole mitään muuta käytännön eroa kuin että Wii:n versiossa ei ole ladattavia biisejä ja sen äänet tulevat tällä hetkellä vain monona. Jos kuorrutteita haetaan niin XO=parempi grafiikka, Wii=virhenuotit kuuluu myös wiimotesta....
 
Aivan. Tässä se tuli pähkinänkuoressa..
Niin ja tosta muistui mieleeni että se wiimotesta kuuluvat virhenuotit oli pelaajalehden mukaan ainakin ärsyttäviä. Tiedä sitten.
Mutta kyllä mua ainakin nakertais jos en sais ladattua Sabbathia ja Metallicaa lisäsisältönä :D

Äsken pelasin css 10!!! paras peli mun mielestä :D

Wolfenstein: Enemy Territory
 
Toiseen maailmansotaan sijoittuva ilmainen nettipeli. Aseita ja kenttiä ihan mukava valikoima ja muutenkin todella hyvä toteutus. 9.5/10

Portal

Tässä oli aika kovat omat odotukset, jotka osittain täyttyivätkin. Tätä oli vain niin paljon kehuttu kaikkialla, ettei oikein osannut suhtautua alun helppouteen. Peli parani kyllä roimasti loppuun päin ja "äänen" (sen enempiä spoilaamatta) kommentit olivat koko pelin ajan aivan loistavia. Kokemuksena lyhyt, mutta pelimaailmassa uusi ja mukaansatempaava. Tällä pohjalle on hyvä rakentaa vähän isompi Portal-kokemus.
 
Munsta Portal oli suunnilleen täydellinen esimerkki sopivan pituisesta pelistä. Juuri kun meinas alkaa kyllästyttämään, niin peli loppui. Taitaa olla Valven paras tuotos.. 8/10

The Witcher (PC)
 
Tässäpä kaksijakoinen peli. Kyseessähän on puolalaisen fantasiakirjailija Andrzej Sapkowskin tuotoksiin perustuva toimintarope, joissa pääosissa nähdään Drizzt-lookalike mosterinmetsästäjä Geralt. Peliä on hehkutettu realistisella keskiaikakuvauksella sekä raadollisella ja rasistisella maailmankuvalla. Ehkä kaksi kolmasosaa takana, ja ensiksi huonot uutiset.
 
Peli on hemmetin buginen. Ei silleen, että se kaatuilisi (ehkä pari-kolme kertaa), vaan suunnittelupöydällä on jäänyt muutama iteraatiokierros lopusta poijes. Dialogi koostuu suurimmaksi osaksi täysin ymmärtämättömistä kökköreploista, joiden seuraaminen on usein ihan oikeeesti työn takana. Samoin eri questit, joista päiväkirja pitää selkoa, ovat merkattu aivan käsittämättömän sekavasti, eikä milloinkaan oikein tiedä, mikä questi liittyy mihinkin, ja mikä pitää suorittaa ensinnä. Kaiken tämän olisi voinut välttää, jos oltaisiin hiukka panostettu viimeistelyyn. Taistelu on aika perus "klikkaamalla lyöt" tyyppistä mättöä muutamine eri tyyleineen, jotka eivät tuo kuitenkaan juuri mitään syvyyttä mättöön. Niinpä taistelut jäävät väkisinkin vain välttämättömäksi pahaksi. Lisäksi peli latailee vielä päivityksenkin kanssa aika pitkään.
 
Pelin myyntivaltti on siis "aikuisempi" meininki poiketen D&D-mythoksen hassunhauskoista maahisista tai arkkivelhojen ilmojen halki matkaavista palatseista, ja näin todella on. Löytyypä pelistä tissejä ja vähän muutakin teinipoikia ilahduttamaan. Pelimaailman yleisilme on ilahduttavan lohduton. Ei-ihmisiä ripustetaan narun jatkoksi roikkumaan ja maanalaiset kääpiö- ja haltija-armeijat sotivat ihmisten sortoa vastaan. Mutaa, kurjuutta ja sadetta riittää, ja ensimmäisen Neverwinterin muokattu Aurora-moottori loihtii Geraltin rimpuilun eri leirien välissä loistavasti näytölle. Surumielinen ja oikeissa paikoissa mahtipontinen musiikki ansaitsee erikoismaininnan luodessaan tunnelman, joka on täynnä lohduttomuutta, mutta samalla ilon ottamista niistä harvoista paikoista, joista sitä saa.
 
Vaikka peliteknisesti kyseessä onkin hieman puolivillainen tuote, miulle on aina ollut tämän tyyppisissä peleissä tärkeintä "siellä olemisen tuntu" ja uskottavasti luotu kiinnostava maailma, ja tässä pelissä nämä vaan on toteutettu mallikkaasti. Juoni ei ole ihan täysin lineaarinen putki, ja jaksaa jossain määrin kiinnostaakin. Lisäksi hahmona Geralt on keskiverto fantsukörilästä kiinnostavampi. Tärkeimpänä kuitenkin tekijät ovat paneutuneet pelimaailman mallintamiseen ihailtavalla tarkkuudella lisäillen pieniä mustan huumorin aihioita sinne tänne (hörähdin oikeasti, kun suokyläläinen ohikulkiessaan vihelteli Tähtien Sodasta tuttua Imperiumin marssia). Elämyspelaajalle ja "perinteisen" voimafantasian kyllästämille ehdoton suositus.
 
Kouluarvosana 8,5

Assassin's Creed (X360)
 
Aika lailla samat sanat kuin ppsa:lla tuossa ylempänä. Hämmästyttävän kauniisti luotu eläväinen maailma, joka tuntuu alkuun valtavalta ja mahdollisuuksien täyttämältä, mutta latistuu muutaman perusminipelin toistoon ja vartijoiden lahtaukseen. Tosin nämä perusmekaniikat toimivat (parkour-pomppimisen lisäksi) niin hyvin, että varsinaista kyllästymistä ei pääse tapahtumaan. Itse päätehtävät (aka salamurhat) jäävät aika latteiksi esityksiksi, sillä protagonisti Altair on enemmänkin röyhkeä ja pysäyttämätön kuin salamyhkäinen ja huomaamaton, tai ainakin jälkimmäinen lähestymistapa aiheuttaa lähinnä turhaa vaivaa verrattuna suoraan kimppuun säntäämiseen. Nykyajassa tapahtuvat välinäytökset laboratoriossa tuovat sinänsä kiehtovia salaliittoviittauksia piilotettujen viestien välityksellä, mutta auttamattoman keskenhän se tarina jää (ja petaa selkeästi jatko-osaa). Kaikesta valituksesta huolimatta helvetin nautittava pelikokemus. (9)
 
Kane & Lynch (X360)
 
Tästä kuulin paljon valitusta etukäteen, ja aika lailla tottahan nuo huhut tuppaavat olemaan. Kyseessä on siis Hitman-sarjasta vastuussa olevan IO Interactiven uusin pläjäys, jossa kuolemanselliin matkalla olevat velikullat K & L tekevät näyttävän paon ja lahtaavat siinä samalla pienen kylän verran poliiseja. Sama meininki jatkuukin sitten läpi pelin - oikeastaan fiilis on aika sama kuin jos pelaisi Hitmaneja puhtaana räiskintänä. Juonesta luin etukäteen enemmänkin hehkutteluja, mutta aika reikäpäiseksi se jää, eikä esim. nimikaksikon psykoottisella puoliskolla ole tarinassa varsinaisesti mitään merkittävää roolia. Muutamat miljööt ovat sinänsä ihan mielenkiintoisia, kuten se kuuluisa tokiolaisyökerho ja Heat-henkinen kujanjuoksu pankkiryöstön jälkeen, mutta muuten meininki on aika tympeää ja ohjailu kankeaa. Tuntuu kuin tekijät olisivat täysin missanneet kaikki viime vuosien kolmannen persoonan räiskyttelyt, esim. Gears of Warin. Aineksia olisi ihan toimivaan viihteeseen, mutta kun ei niin ei. (5)
 
Rainbow Six: Vegas (X360)
 
Tän olin missannut täysin, kyseessä on siis 2006 ilmestynyt paukuttelu (jonka jatko-osa ilmestyy lähiaikoina). Luulin pitkään että peli ois jatkoa kökölle Lockdownille, mutta oikeastaanhan tässä mennäänkin mainioiden Ghost Reconeiden jalanjäljissä. Pelin sydämenä on yhden napin varassa toimiva (toimiva) suojautumissysteemi, joka on jossain GRAWin ja GoWin välimaastossa - notkeampi/nopeampi kuin ensimmäinen, muttei ihan niin monipuolinen kuin jälkimmäinen. Sokkona räiskiminen ja suojan takaa kurkkiminen on vaivatonta ja luontevaa, ja kranaatit sun muut lentelevät minne pitääkin eikä omien jalkojen juureen. Lähes koko pelin ajan mukana kulkevat kaksi apuria hoitavat hommansa yleisesti ottaen hyvin ja "siivoavat" varsinkin pienet huoneet tehokkaasti, ja muutkin pienet yksityiskohdat kuten runsaahkosti käytetty köysillä laskeutuminen sisältävät ihan oikeasti taktisia vaihtoehtoreittejä ja valintoja olematta vain visuaalisia gimmickejä. Juoni on Clancy-peleille tyypillisesti aika turhaa huttua, ja puolet tehtävien aikana annettavasta tiedosta hukkuukin autuaasti konetuliaseiden rytinään. Nimestä voineekin päätellä missä päin maailmaa liikutaan, eli erinäisiä kasinoita pistetään pask...anteeksi, pelastetaan terroristiuhalta urakalla. Toimii. (8.5)

Peli:NHL08
 
Konsoli:PS2
 
Arvosana:10-
 
Todella hyvä peli jossa vielä parempi Dynasty kuin viime vuonna(minun mielestä).Suuri plussa tulee AHL liigasta mikä laitettu tänä vuonna mukaan peliin.Ja se pieni miinus tulee siitä,kun AHL cup on vain kaudessa ei Dynastyssa.

Nyt kun tuo PS3 löytyy talosta niin alkoi Rock Band kiinnostamaan. Hinta vaan yllätti, cdon.comin sivulla 219€. Eikös sen pitänyt olla jotain 120-130€ luokkaa?

The Darkness (X360)
 
Samannimiseen sarjakuvaan perustuva paukuttelu tarjoaa samannimisiä tunnelmia - valoa ei tunnelin (tai tunneleiden, koska niitä piisaa) kauheasti näy. Jackie Estecadon (ääniroolissa Ozista tuttu Kirk Acevedo) saappaissa kahlataan jos jonkin mafioson veressä kunnes lähes kaikki enemmän tai vähemmän syylliset ovat saaneet palkkansa lyijyssä (tai muuten vaan pistetty lihoiksi). Itse Darknessina örisee ja sähisee Mike Patton. Homma toimii sinänsä hyvin, mutta vähän vanhanaikaiset kontrollit ja jonkinasteinen epätasapaino aseistuksessa - jo alussa saatavat tuplapistoolit toimivat hyvin ihan loppumetreille saakka - vievät parhaan terän touhusta. Pienet yksityiskohdat kuten siellä täällä telkkareissa pyörivät vanhat leffanpätkät ja erinäiset sisäelinten näytteillepanoanimaatiot sekä eritoten latausruutuina toimivat monologit pitävät tunnelmaa yllä, ja juonikin kantaa jotenkuten, mutta matkan varrella kasvavat Pimeyden Voimat tekevät kokonaisuudesta vähän turhan helpon. Kokeilemisen arvoinen jos halvalla löytää. (7.5)
 
Burnout Paradise (X360)
 
Vapaasti navigoitava ympäristö ja melkoinen määrä löydettäviä oikoreittejä ja hyppyreitä sun muuta, 75 autoa ja yksinpeliin saumattomasti integroitu nettipeli - toimii. Paradise City saa kyytiä (arvatkaa mikä biisi soi alkutunnarina) ja peltiä rutistuu jatkuvasti. Sinänsä loistavasti toimiva avoin pelisysteemi kärsii ehkäpä pienestä monotonisuudesta, ja skabojen aikana vapaa reitinvalinta on lähinnä häiritsevää - koska vauhti on lähes jatkuvasti reaktiokyvyn rajamailla ja tietokoneen ohjastamat kilpakumppanit odottelevat aika kiltisti hetkellisesti kauaksikin jäänyttä pelaajaa, ei väärään suuntaan kääntyminen oikeastaan edes haittaa, jollei olla ihan kulman takana maalista. Uudet autot joutuu yleensä metsästämään kaupungilta kruisailemasta ja kylkeen tökkämällä saattaa vienosti betoniseinää päin, jolloin ko. ajokki siirtyy omaan talliin. Vanhat Crash-skabat on muutettu milloin tahansa aktivoitavaksi Showtime-moodiksi, joka vertautuu ehkä enemmänkin Katamari Damacyyn kuin autopeliin - rusinaksi runnoutuvaa autoa (törmäykset ovat muuten helvetin siistejä ja autoissa tuntuu olevan massaa) pompotellaan parhaimmillaan minuuttitolkulla yrittäen osua kaikiin vastaantulijoihin. Kokonaisuus toimii kuin junan vessa, varsinkin vähän lyhyemmissä pätkissä pelattuna. Soundtrack on mainio. Nettipelit on vielä testailematta, mutta erinäisiä yhdessä suoritettavia (2, 4 tai 8 pelaajan) "tehtäviä" näyttää olevan melkoinen määrä alkaen yksinkertaisista samaan paikkaan samaan aikaan löytämisistä ja päätyen monien autojen synkronisoituihin yhteisloikkiin (ja mahdollisiin ilmassa törmäämisiin). (9)