Media ja viihde ›

Barbarian joulupäivän ratoksi katsottu ja olihan se kaikkiaan hyvä. Joo, menee lopussa tavanomaiseksi selviytymisplörinäksi, mutta ne kellarikohtaukset oli tehty niin kuumottavan hyvin, että huokaisin helpotuksesta aina, kun sieltä päästiin pois. Pienet juonitwistit oli jopa melko hyviä. Ja kun värisytti vielä hyvän tovin leffan jälkeen, niin tiesi, että onnistunut kokonaisuus.
 
Ja joo, totta kai leffassa oli järkyttävä määrä vaikka ja mitä täysin epäloogista, mutta kun (kauhu)elokuvaa lähtee katsomaan, niin järkihän se on ekana heitettävä narikkaan. Tosikkorealisti olisi lopettanut katsomisen viimeistään siinä kohdassa, kun yksin matkustava nainen huomaakin buukanneensa Airbnb:n keskeltä kylän pahinta gettoa.
 
Ehkä hivenen ylikorostuneesti huokui feministishenkistä "miehet on mulkkuja" -teemaa, mutta ei onneksi häiriöksi asti.
 
Detroitille tai tarkemmin sen yhdelle esikaupunkialueelle lisäplussa. It Follows tuli tietysti mieleen.

Uuden Alien-leffan kuvaukset alkaa ens kuussa. Työnimenä Alien: Romulus
 
https://www.youtube.com/watch?v=X_OU1mRkTV0
 
Ilmeisesti ei ole mikään megabudjetin pläjäys, vaan enemmän pienemmän budjetin simppelimpi leffa, ekan tyyliin. Ohjaajana Fede Alvarez (Dont Breathe, Evil Dead 2013).

Torniojaws: Uuden Alien-leffan kuvaukset alkaa ens kuussa. Työnimenä Alien: Romulus
 
https://www.youtube.com/watch?v=X_OU1mRkTV0
 
Ilmeisesti ei ole mikään megabudjetin pläjäys, vaan enemmän pienemmän budjetin simppelimpi leffa, ekan tyyliin. Ohjaajana Fede Alvarez (Dont Breathe, Evil Dead 2013).
 
Kaveri osaa klaustrofobisen, painostavan tunnelman sekä överit goremässäilyt ja efektit. Tästä saattaa tulla kova.

Dont Breathe 2
 
Aika joutava kakkososa. En keksi oikein mitään positiivista muuta kuin, että kesto oli vain 98min, tuntui kyllä pidemmältä.
 
1/5

Speak No Evil oli ihan 5/5, tykkäsin myös lopetuksesta. Hienosti niputettu nykyihmisen apatia.

Kai se menee kauhugenreen myös tuo uutuus "The Menu", joka on tullut Disneyplussaan.
 
Ei ollenkaan huono teos: heti alusta alkaen tunnelmassa on jotain sellaista, että kaikki tässä nyt ei ole kohdallaan. SAmalla leffa pitkin kestoaan vinkkaa silmää katsojalle esimerkiksi esittelemällä ravintolassa tarjottavia ruokalajeja.
 
Loppuratkaisua on moni arvio moittinut ja kieltämättä: toteutus ei ehkä ihan kanna.
Mutta ei ollenkaan hukkaan mennyt parituntinen.

AP: Kai se menee kauhugenreen myös tuo uutuus "The Menu", joka on tullut Disneyplussaan.
 
Ei ollenkaan huono teos: heti alusta alkaen tunnelmassa on jotain sellaista, että kaikki tässä nyt ei ole kohdallaan. SAmalla leffa pitkin kestoaan vinkkaa silmää katsojalle esimerkiksi esittelemällä ravintolassa tarjottavia ruokalajeja.
 
Loppuratkaisua on moni arvio moittinut ja kieltämättä: toteutus ei ehkä ihan kanna.
Mutta ei ollenkaan hukkaan mennyt parituntinen.
 
Viime yönä katsoin ja itsekin alalla niin kyllähän tää maistui. Loppu oli vähän meh, mutta
Muuten kyllä kantoi melkein loppuun asti.

Men. Ihan mukiinmenevä 4/5. Stoori vähän valju ja lopun CGI-tykitys meni mulle vähän yli. Vähän rauhallisempi meno myös lopussa ois voinut kirvoittaa jopa 5/5:t. Miesnäyttelijä paketoi hienosti toksisen maskuliinisuuden eri muodot ja olihan se nainen todella hyvä myös. Ja tietysti visuaalisuus ja äänimaailma aivan mahtavat.
 
Noin yleisesti, kauhuhan on ihan murroksessa, kovaa settiä tulee pitkästä aikaa kaikenmaailman peele-aster-hupiukkojen jälkeen.

kyseinen: Men. Ihan mukiinmenevä 4/5.
 
Nääkin on jänniä miten eri ihmiset käyttää arvosteluasteikkoa, mulle 4/5 tarkoittaa ihan helkutin hyvää elokuvaa. Mukiinmenevä ois 2/5 tai 3/5. Tai niiden puolivälistä.

bedlam: Nääkin on jänniä miten eri ihmiset käyttää arvosteluasteikkoa, mulle 4/5 tarkoittaa ihan helkutin hyvää elokuvaa. Mukiinmenevä ois 2/5 tai 3/5. Tai niiden puolivälistä.
 
No joo, ois voinut vähän miettiä sanavalintaa. Yritin esittää että "heikko" 4, vaikkapa 4-. Hyvä elokuva kiistatta.

AP: Kai se menee kauhugenreen myös tuo uutuus "The Menu", joka on tullut Disneyplussaan.
 
Ei ollenkaan huono teos: heti alusta alkaen tunnelmassa on jotain sellaista, että kaikki tässä nyt ei ole kohdallaan. SAmalla leffa pitkin kestoaan vinkkaa silmää katsojalle esimerkiksi esittelemällä ravintolassa tarjottavia ruokalajeja.
 
Loppuratkaisua on moni arvio moittinut ja kieltämättä: toteutus ei ehkä ihan kanna.
Mutta ei ollenkaan hukkaan mennyt parituntinen.
 
Tämä oli mainio. En tiedä meneekö tämä tosin kauhuun vai onko jotenkin muuten vaan mustalla huumorilla täytetty pätkä, joka nauroi ja kritisoi myös nykyajan ruokakulttuuria ja yhteiskuntaa noin muutenkin.
 
Ja tosiaan, tunnelma oli onnistuttu luomaan kohdalleen.
 
Spoilereita:
 
En tiedä, mikä lopussa ihmisiä sapetti. Itse koin sen niin, että alunperinkin ryhmään kuulumaton Margot todisti tilauksellaan, ettei hän kuulunut kumpaakaan ryhmään. Tämän lisäksi chef ilahtui, että joku oikeasti tilasi häneltä ruuan, jonka ihan oikeasti halusi ja josta vailla ennakkoluuloja nautti sen kaikesta köyhälistön ruuan maineesta huolimatta. Tämä taas herätti Fiennesin hahmossa vielä kerran sen kipinän, että mikä ruuanlaitossa on tärkeää, haastoi häntä ja muistutti häntä ensimmäisistä töistään. Tämän takia hän ymmärsi, miksi Margotin ei pidä olla menussa mukana ja rooli oli kääntynyt täysin toisinpäin: chef oli nöyrä asiakaspalvelija ja Margot asiakas. Margot siis palautti vielä hetkeksi sen oikean marssijärjestyksen ravintolaympäristöön, missä kaikista mahdollisista raaka-aineista ja ruuista halutaan juuri se, mikä maistuu asiakkaalle parhaalta ja kokin tehtävä on täyttää se tarve.
 
Kaiken lisäksi se juustohamppari kuitenkin oli pieteetillä yksinkertaisista aineksista tehty taidonnäyte, joka näyttäytyi edukseen kaikin puolin suhteessa kaikkiin muihin esiteltyihin annoksiin verrattuna alleviivaten nykyajan ravintolaelitismiä.
 
Lopun pysähtyminen ja hampparin nauttiminen taas osoitti hyväksyntänsä kaikelle tapahtuneelle, kun rikkaat ja toisia hyväksikäyttäneet elitistimulkut kokivat kohtalonsa.

"Crinkle-cut or julienne?"
 
Erinomainen elokuva, mutta minusta aivan liian komediallinen ote ollakseen luokiteltavissa kauhuksi, vaikka markkinointimiehet muuta haluaisivatkin ajatella.

Tympee Huttunen: Tämä oli mainio. En tiedä meneekö tämä tosin kauhuun vai onko jotenkin muuten vaan mustalla huumorilla täytetty pätkä, joka nauroi ja kritisoi myös nykyajan ruokakulttuuria ja yhteiskuntaa noin muutenkin.
 
Ja tosiaan, tunnelma oli onnistuttu luomaan kohdalleen.
 
Spoilereita:
 
En tiedä, mikä lopussa ihmisiä sapetti. Itse koin sen niin, että alunperinkin ryhmään kuulumaton Margot todisti tilauksellaan, ettei hän kuulunut kumpaakaan ryhmään. Tämän lisäksi chef ilahtui, että joku oikeasti tilasi häneltä ruuan, jonka ihan oikeasti halusi ja josta vailla ennakkoluuloja nautti sen kaikesta köyhälistön ruuan maineesta huolimatta. Tämä taas herätti Fiennesin hahmossa vielä kerran sen kipinän, että mikä ruuanlaitossa on tärkeää, haastoi häntä ja muistutti häntä ensimmäisistä töistään. Tämän takia hän ymmärsi, miksi Margotin ei pidä olla menussa mukana ja rooli oli kääntynyt täysin toisinpäin: chef oli nöyrä asiakaspalvelija ja Margot asiakas. Margot siis palautti vielä hetkeksi sen oikean marssijärjestyksen ravintolaympäristöön, missä kaikista mahdollisista raaka-aineista ja ruuista halutaan juuri se, mikä maistuu asiakkaalle parhaalta ja kokin tehtävä on täyttää se tarve.
 
Kaiken lisäksi se juustohamppari kuitenkin oli pieteetillä yksinkertaisista aineksista tehty taidonnäyte, joka näyttäytyi edukseen kaikin puolin suhteessa kaikkiin muihin esiteltyihin annoksiin verrattuna alleviivaten nykyajan ravintolaelitismiä.
 
Lopun pysähtyminen ja hampparin nauttiminen taas osoitti hyväksyntänsä kaikelle tapahtuneelle, kun rikkaat ja toisia hyväksikäyttäneet elitistimulkut kokivat kohtalonsa.
 
Tuollaiseen elokuvaan on ihan äärimmäisen vaikeaa tehdä hyvää loppua. Musta tuossa oli onnistuttu kuitenkin yllättävä hyvin. Se hampparin mässyttely siinä laivan kannella oli just jees, ja tuo ns roolien kääntyminen oli aika helposti ymmärrettävä ja hyvä veto. Samalla se vei tuosta sellaisen liiallisen "oikeutettu kostofetissi"-jutun pois, eli että siitä kokista ei tehty sankaria vaan se mimmi osoitti sille paikkansa.
 
Olihan tuossa myös tietynlaista glooriaa ihan tavalliselle ihmiselle ja se vittuilu ruokahifistelijlöille (ja yleensä ns lifestyle-tyypeille jotka päättää mistä tykkää niiden tuoman status-arvon perusteella) toteutettu niin hyvin että oi oi. Ja yleensä etuoikeutetut ja hukassa olevat hahmot, joiden vastakohtana tää mimmi (en muista nimee) toimi ja peilasi niiden ihmisten tyhjyyttä.

Katsoin viimeksi Ju-On: The Cursen vuodelta 2000, joka on siis Ju-On/Grudge -sarjan ensimmäinen leffa. Ei olleet odotukset mitenkään erityisen korkealla, mutta nyt oli kyllä aikamoinen lukion leffakurssi -tason rypistys. Kuvanlaatu on tasoa lanttu, näyttelijät (tai kaiketi ohjaajan tutut) melkoisia pökkelöitä, käsikirjoitus aika huttua eikä jännitystäkään löydy oikein mistään osa-alueesta. Kaikesta paistaa läpi amatöörimäisyys ja hutilointi, vaikka tässä kuitenkin on jo löydettävissä ne elementit jotka tekivät vuoden 2004 Grudgesta hyvän elokuvan, ainakin silloin ilmestymisensä aikaan.
 
Vähänhän tuo kännykän räpläämiseksi meni varsinkin loppua kohden, mutta kyllä tuon nyt kuriositeettina katsoi. Kestoa ei onneksi ole kuin reilu tunti.

miscage: Tuollaiseen elokuvaan on ihan äärimmäisen vaikeaa tehdä hyvää loppua. Musta tuossa oli onnistuttu kuitenkin yllättävä hyvin. .
 
Se loppu tosiaan olikin lähes ainoa onnistunut juttu tuossa. Pidin kyllä leffan ideasta ja siitä über fine dining -vittuilusta, mutta elokuvallisesti ei vaan onnistuttu. Kukaan näyttelijä ei saanut hahmoaan lentoon.
 
E: mut hei, miksi tämä leffa on tässä kauhuketjussa?

Henri Henri Olavi: Se loppu tosiaan olikin lähes ainoa onnistunut juttu tuossa. Pidin kyllä leffan ideasta ja siitä über fine dining -vittuilusta, mutta elokuvallisesti ei vaan onnistuttu. Kukaan näyttelijä ei saanut hahmoaan lentoon.
 
E: mut hei, miksi tämä leffa on tässä kauhuketjussa?
 
IMDB ainakin näyttää leffan genreksi juurikin kauhun. En ole siis nähnyt itse kyllä, mutta kiinnostelee.

On kyllä erikoista että tuo on laitettu kauhu-genreen.

Comedy ensin, thriller sitten... jollain tosi lavealla mittarilla ehkä horror. Haluttu tietysti kosiskella mahdollisimman isoa yleisöä ja pakkohan se on todeta, että itsekin menin tähän. Muutoin olisi ehkä jäänyt näkemättä.
 
Todella hel-vetin huvittavaa, että IMDb sanoo:
Genres
Horror Thriller
 
???
 
Kauhun käsite murroksessa. Syytän Peeleä ja Asteria ja Ti Westiä ja muita huumoriukkoja.

kyseinen: Syytän Asteria
 
No ainakin Asterin "Hereditary" on pelkkää kauhua. Midsommar sitten taas ei. Se oli outo komedia. Erinomainen sellainen kyllä.

kyseinen: Kauhun käsite murroksessa. Syytän Peeleä ja Asteria ja Ti Westiä ja muita huumoriukkoja.
 
Miten Ti West on huumoriukko? Mun mielestä tän vuosituhannen paras genreohjaaja ja onnistunut pelottelemaan ainakin minut useammassakin elokuvassa. Toki siinä ihan uusimmassa oli sellaista komediavivahdetta mukana mutta ei niin paljon kuin vaikka Barbarianissa ja Speak No Evilissä.