Media ja viihde ›

tomaattiorava: On kyllä veljesten heittämällä paras elokuva, imho. Moneen otteeseen katsonut.
 
Kyllä tämä on siellä Coenin veljesten parhaissa. Fargo ehkä menee hintsusti edelle ja Big Lebowski jää hintsusti taakse.

Jane Campionin uusin "The Power of the dog" oli erittäin hieno elokuva. Cumberbatch vetää todella hyvin, eikä tällaista Cumberbatchia ole ennen nähty. Greenwoodin soundtrack tukee meininkiä upeasti. 5/5

Sininen viikko (O: Matti Kassila). 5/5. Niitä harvoja 1950-luvun katsomisen arvoisia elokuvia. Wäkewän wahwaa draamaa. Pääosassa "hiekkakuningas, sissiluutnantti" Matti Oravisto.
 
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_123479

Bullitt: Menetetty maa (No Country for Old Men, 2007)
 
Kävin katsomassa elokuvateattereissa aikoinaan, hemmetin hyvä elokuva, varmaan ko. vuosikymmenen parhaita leffakokemuksia. Muistan fiiliksen olleen aika pöllämystynyt sen loputtua.

Duel - kauhun kilometrit (1971)
 
Steven Spielbergin tv-elokuva, joka perustuu Richard Mathesonin samannimiseen kioskikirjaan. Tämä on siis tehty neljä vuotta ennen Tappajahai -saagaa ja useampia vuosia ennen Spielbergin megaspektaakkeleita, jolloin hänellä oli käytännössä lupa painaa rahaa.
 
Juoni on perusrungoltaan yksinkertainen, osavaltion halki matkaava kaupparatsu David Mann joutuu rekkakuskin ahdistelemaksi ja tätä jatkuu elokuvan loppuun saakka. Tästähän on olemassa kaksi versiota, tv-versio ja vartin pidempi teatteriversio, jossa tosin lisäkohtaukset (ajelu autotallista kaupungin läpi valtatielle ja puhelu vaimolle) eivät ruuduntäytettä kummempaa lisäarvoa tuo.
 
4/5

Henri Henri Olavi: Jane Campionin uusin "The Power of the dog" oli erittäin hieno elokuva. Cumberbatch vetää todella hyvin, eikä tällaista Cumberbatchia ole ennen nähty. Greenwoodin soundtrack tukee meininkiä upeasti. 5/5
 
Tämä oli kyllä hyvä.
 

 
SPOILEREITA
 

 
En tiiä oliko ihan sitä mitä elokuvalla haluttiin kertoa, mutta mulle tuo lopulta jännästi ilmeni kertomuksena siitä miten syntyy henkilöstä sarjamurhaaja. Eli tyyliin "Hannibal Rising" tms.. Olihan siinä toki muitakin ulottuvuuksia ja tämä vain yhtenä tulkintana.

Presidentti: Duel - kauhun kilometrit (1971)
 
Steven Spielbergin tv-elokuva, joka perustuu Richard Mathesonin samannimiseen kioskikirjaan. Tämä on siis tehty neljä vuotta ennen Tappajahai -saagaa ja useampia vuosia ennen Spielbergin megaspektaakkeleita, jolloin hänellä oli käytännössä lupa painaa rahaa.
 
Juoni on perusrungoltaan yksinkertainen, osavaltion halki matkaava kaupparatsu David Mann joutuu rekkakuskin ahdistelemaksi ja tätä jatkuu elokuvan loppuun saakka. Tästähän on olemassa kaksi versiota, tv-versio ja vartin pidempi teatteriversio, jossa tosin lisäkohtaukset (ajelu autotallista kaupungin läpi valtatielle ja puhelu vaimolle) eivät ruuduntäytettä kummempaa lisäarvoa tuo.
 
4/5
 
Suht hyvin tiivistetty. Itse lisäisin vielä sen, että elokuvan mielestäni parasta antia on se, miten pienistä aineksista se rakentaa jännitystä, ja huolimatta hyvinkin simppelistä perusjuonesta homma ei tunnu missään vaiheessa lässähtävän, vaan jännite pysyy yllä loppuun saakka. Erityisesti tienvarsikahvilakohtaus on oikeinkin hienosti rakennettu. 4/5 antaisin itsekin.

Man with The Golden Gun 1974
 
Roger Mooren Bond-hassuttelu. Mukana täysin yhdentekevä juoni, varsin turhat Bond-tytöt eikä Moorekaan tässä oikein tunnu loistavan edes omassa tyylissään. Christopher Lee nyt tekee ihan hyvän päivätyön pahiksen roolissa, mutta kun tällekään ei ole kirjoitettu mitään mielenkiintoista sanottavaa tai tekemistä niin pahapa siitä on mitään kovin mieleenjäävää nyhjäistä. Loppurytinätkin ovat harvinaisen mitäänsanomattomat, joten ei tästä nyt jäänyt oikein mitään käteen. Toki nyt muutama ihan hauskahko kohtaus oli ja yhdessä kohtauksessa hienot sivuosakiinalaismimmit, mutta kokonaisuutena Selvästi huonoin Mooren Bond ja heikoimpia koko sarjassa. 1,5/5
 
E: jopa Bondeille ominaiset eksoottiset lokaatiot olivat laimeahkoja, etenkin kun kaikki paikat näyttivät ihan samalta vaikka useammassakin Aasian maassa seikkailtiin.

Bullitt: Suht hyvin tiivistetty. Itse lisäisin vielä sen, että elokuvan mielestäni parasta antia on se, miten pienistä aineksista se rakentaa jännitystä, ja huolimatta hyvinkin simppelistä perusjuonesta homma ei tunnu missään vaiheessa lässähtävän, vaan jännite pysyy yllä loppuun saakka. Erityisesti tienvarsikahvilakohtaus on oikeinkin hienosti rakennettu. 4/5 antaisin itsekin.
 
Tosiaan yllättävän hyvä kun elokuva kuitenkin aika köykäisistä aineista tehty. Kahvila kohtauksessa yhden kaverin, joka syö voileipää, tuoppi on välillä täydempi ja ilman että tuoppia kukaan täyttää. Tällaiset virheet ainakin minulla laskee pisteitä.

Silverado tuli eilen katsottua pitkästä aikaa kun telkkarista tuli. Erinomainen elokuva ja erinomaisesti tunnelmaan sopivat musiikit. Jotenkin oon aina tykännyt tuossa elokuvassa puhtaasti henkilökemioista, tuo on jotenkin sellainen länkkäri että ihmiset on ihmisiä tuossa.
 
Nostalgialasit päässä sanottakoon vaikka 8/10.

mpekkanen: Tosiaan yllättävän hyvä kun elokuva kuitenkin aika köykäisistä aineista tehty. Kahvila kohtauksessa yhden kaverin, joka syö voileipää, tuoppi on välillä täydempi ja ilman että tuoppia kukaan täyttää. Tällaiset virheet ainakin minulla laskee pisteitä.
 
Näitä mokia on jokaisessa leffassa. Duel on ittelle 5/5, penskana diggasin autokaahailuista ja kauhusta ja tää yhdisti ne täydellisesti.

Bullitt: Suht hyvin tiivistetty. Itse lisäisin vielä sen, että elokuvan mielestäni parasta antia on se, miten pienistä aineksista se rakentaa jännitystä, ja huolimatta hyvinkin simppelistä perusjuonesta homma ei tunnu missään vaiheessa lässähtävän, vaan jännite pysyy yllä loppuun saakka. Erityisesti tienvarsikahvilakohtaus on oikeinkin hienosti rakennettu. 4/5 antaisin itsekin.
 
Juu, en mitenkään tarkoittanut negatiivisena tuota hyvin suoraviivaista juonikuviota. Enemmänkin plussana, koska nykytyyliin kaikkea ei ole selitetty puhki ja ruutuaika varsinkin tv-versiossa on käytetty tehokkaasti.

mpekkanen: Tosiaan yllättävän hyvä kun elokuva kuitenkin aika köykäisistä aineista tehty. Kahvila kohtauksessa yhden kaverin, joka syö voileipää, tuoppi on välillä täydempi ja ilman että tuoppia kukaan täyttää. Tällaiset virheet ainakin minulla laskee pisteitä.
 
Minä taas en ymmärrä, miten tämä vaikuttaa itse tarinaan ja kokonaisuuteen millään tavalla. Klaffivirhebongaajat on todellisia tylsimyksiä.

Katsoin uudestaan Arrivalin. Varmistui se, että tämä on varmaan paras koskaan tehty sci-fi -leffa.

Henri Henri Olavi: Katsoin uudestaan Arrivalin. Varmistui se, että tämä on varmaan paras koskaan tehty sci-fi -leffa.
 
Jumituin eilen itsekin tätä katsomaan vaikka kesti sinne yli yhteen yöllä. On kyllä yksi parhaista viime vuosina näkemistäni ylipäänsä.

Muovinen: Minä taas en ymmärrä, miten tämä vaikuttaa itse tarinaan ja kokonaisuuteen millään tavalla. Klaffivirhebongaajat on todellisia tylsimyksiä.
 
Ei oikeasti hyvissä leffoissa ole ihan alkeellisempi virheitä. Ne kestää useita katsomiskertoja, eikä välttämättä näy mitään sellaista mitä ei pidäkään.
 
Baarikohtauksessa tyyppi söi leipää ja sillä oli melkein tyhjä tuoppi kädessä. Seuraavassa lähikuvassa tuoppi oli lähes täysi ja sitä ei kukaan täyttänyt välillä. Kyllä tuollaiset virheet ainakin minua haittaa, vaikka en sellaisia etsimällä etsikään.

mpekkanen: Ei oikeasti hyvissä leffoissa ole ihan alkeellisempi virheitä.
 
Tulee mieleen Mark Hamillin anekdootti alkuperäisen Star Warsin kuvauksista: oltiin valmistautumassa roskapuristimen jälkeiseen kohtaukseen, kun Hamillia alkoi huolettaa klaffimoka siitä, että näyttelijöiden hiukset on ehtineet kuivua siinä välissä, kun elokuvassahan niiden pitäisi sillä hetkellä olla vielä märkiä. Harrison Fordilla oli tähän täydellinen vastaus: "Hey kid, if the audience is looking at your hair, then we're all in big trouble."

mpekkanen: Ei oikeasti hyvissä leffoissa ole ihan alkeellisempi virheitä. Ne kestää useita katsomiskertoja, eikä välttämättä näy mitään sellaista mitä ei pidäkään.
 
Baarikohtauksessa tyyppi söi leipää ja sillä oli melkein tyhjä tuoppi kädessä. Seuraavassa lähikuvassa tuoppi oli lähes täysi ja sitä ei kukaan täyttänyt välillä. Kyllä tuollaiset virheet ainakin minua haittaa, vaikka en sellaisia etsimällä etsikään.
 
Ehkäpä juuri siksi Míelestäsi "oikeasti hyvistä leffoista" niitä ei löydykään? Et ole vain tullut katselleeksi tarpeeksi tarkkaan?
 
Kyllä niitä luultavimmin löytynee ihan kaikista leffoista, niistä suosikeistammekin. Eivät ainakaan minua ole vielä onnistuneet karkoittamaan minkään leffan parista nuo. Huonoimmillaankin ne luovat vain tahatonta komiikkaa, jolle voi itsekseen (tai vielä parempaa: porukalla) höhötellä...

Minua ei haittaa klaffivirheet pätkääkään. Jos sellaisen huomaan, niin se on vaan pieni plussa.

Niin kauan kun klaffivirhe ei muodosta juoniaukkoa, sillä ei ole merkitystä. Vaikka vähän laiska kuva siitä tulee jos niitä on paljon.
 
Kotimaisessa Bensaa Suonissa -pätkässä vähän huvittaa ne kaksi Sunbeam Impiä, kun rata-ajokohtauksessa välillä on samalla henkilöllä käsissään isolla vakioratilla oleva yksilö ja välillä taas pienikehäisellä kilparatilla ja kuppi-istuimilla oleva.