Media ja viihde ›

Olen juuri tutustunut Sandmaniin ja ajattelin kysäistä kuinka moni täällä lukee kyseistä sarjakuvaa ja miten käsitätte Sandman maailman idiksen? Eli mikä lehden pointti on ja mitä mieltä olette Neil Gaimanin kirjoista ja miehestä ylipäätään?

Joskus tuli luettua pari vihkosta kun kaverilta lainasin.
Ihan hauskaa juttua, muuta en osaa sanoa.

Olen lukenut Tähtisumua, Unohdetut jumalat ja Neverwheren. Ja tietysti Hyviä enteitä. Tykkään kyllä. Sandmania en olekaan lukenut, vaikka on pitänyt... Heavy Metal -sarjakuvalehdistä tykkäsin kovasti joskus kun niitä veli ulkomailta toi.

Puhutaanko nyt Enter Sandmanista?

Oletko tosissasi? Kyse on Neil Gaimanin luomasta sarjakuvasta nimeltä Sandman.

Puhutaanko nyt Enter Sandmanista?
 
Tälle kommentille voisi antaa gaala-palkinnon ja tittelin
"Vuoden 'olen pihalla'-lause."

Minä olen lukenut Gaimania, kirjat Tähtisumua, Unohdetut jumalat sekä Neverwhere, sekä muutamia Sandman-sarjakuvia englanniksi ja suomeksi. Gaiman kuuluu ehdottomasti lempikirjailijoihin, ja sarjakuviakin tahtoisin lukea enemmän, mutta ne ovat vaan aika kalliita hankkiakseni niitä itselleni suoraan, ja ne perkeleet on aina kirjastosta lainassa. Periaatteesta en aio maksaa varausmaksua, vaan enemmin kyttään eräpäivien perusteella ko. sarjiksia siellä.
Ja siitä maailmasta sen verran, että jos se on jotenkin sinulle epäselvä, niin toki voin yrittää omaa näkemystäni selvitellä, mutta en nyt ihan kokonaan rupea tässä mitään sen tarkemmin selittelemään, 'ku ei kukaan mukaan ja en haluu olla se eka itsensä nolaava idari'. :)

Monituiset vuodet Gaimania fanittaneena voin sanoa että kunhan Sandman-universumiin perehtyy lukemalla muutaman alpuumin, niin kyllä se siitä äkkiä selkenee. On se kyllä silti niin kompleksi pakkaus ettei viitsi tässä ruveta ruotimaan... ja onhan se oivaltamisen ja aukkokohtien täydentämisen ilo iso osa mitä tahansa lukunautintoa, IMHO. Kannattaa muuten lukea Gaimanin Coraline, siinä on sellainen satu ettei saata kädestään laskea ennen viimeistä sivua!

Neverwheren ja tukun sarjiksia olen lukenut. Neverwhere oli ihan kohtuullinen, joskin vähän paikoin kliseinen teos, sarjiksissa Gaiman hoitaa tonttinsa hienosti, mutta muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta (nimiä en tähän hätään muista) piirrosjälki ei ole kamalasti miellyttänyt, väritys yleensä vielä vähemmän. Toki Sandmaniakin on tehty jo sen verta paljon, että monta juttua on minulta näkemättä. Hyviä tarinoita siellä silti on.

Omistan lähes kaiken mitä Gaiman on julkaissut. sandman on paras, parempi kuin varas.
 
JEWS LOL!

Olen lukenut Tähtisumua, Unohdetut jumalat ja Neverwheren. Ja tietysti Hyviä enteitä. Tykkään kyllä. Sandmania en olekaan lukenut, vaikka on pitänyt...
 
Jotenkin tuntuu, että vaikka Gaimanin kirjat ovat ihan hyviä, niin silti herran kyvyt pääsevät oikeuksiinsa sarjakuvien käsikirjoittajana, joten suosittelen Sandmaniniin tutustumista. Se on kuitenkin noihin kirjoihin verrattuna vielä eri luokan neroutta!

Jotenkin tuntuu, että vaikka Gaimanin kirjat ovat ihan hyviä, niin silti herran kyvyt pääsevät oikeuksiinsa sarjakuvien käsikirjoittajana, joten suosittelen Sandmaniniin tutustumista. Se on kuitenkin noihin kirjoihin verrattuna vielä eri luokan neroutta!
 
No mulla on tossa nyt Unien maa ja luen sen heti kun krapula lakkaa eikä kädet enää tärise.
Vai olisko pitänyt aloittaa jostain muusta osasta?

Olen juuri tutustunut Sandmaniin ja ajattelin kysäistä kuinka moni täällä lukee kyseistä sarjakuvaa ja miten käsitätte Sandman maailman idiksen? Eli mikä lehden pointti on ja mitä mieltä olette Neil Gaimanin kirjoista ja miehestä ylipäätään?
 
Gaimanin ja Pratchetin tekemä Hyviä ennustuksia on loistava. Muuten en muista Gaimaniin törmänneeni.
 
Onko miehellä enemmänkin tätä Pratchet tyylistä huumoria vai mitä se mies tekee?

No mulla on tossa nyt Unien maa ja luen sen heti kun krapula lakkaa eikä kädet enää tärise.
Vai olisko pitänyt aloittaa jostain muusta osasta?
 
Minusta on oikeastaan ihan sama mistä osasta Sandmanin aloittaa. Osat etenevät periaatteessa kronologisesti, mutta toisaalta juoni on aika monisyinen ja osa asioista tulee ilmi kuitenkin takaumina ja sitten taaas toisaalta kaikissa osissa on ihan itsenäisiäkin juonenkuljetuksia niin että koko aikaa ei olekaan lukiessa ihan pihalla. Ja lisävaikeutena on myös se, että aika hankalaa on varmasti saada Sandmania käsiinsä ilmestymisjärjestyksessä, joten joka tapauksessa joutuu osia lukemaan väärässä järjestyksessä.
 
Ja kaiken lisäksi unien maa on tavallistakin vähemmän sidoksissa varsinaiseen pääjuoneen, joten Dream Country on tästäkin syystä vallan mainio tapa aloittaa Sandman -eepos. Tosin aivan perus-Sandmania se ei ole sillä päähenkilö ei esiinny jutuissa juuri ollenkaan. Kyseessä on kokoelma tällaisia ei-niin-tavanomaisia Sandman -tarinoita.

Ja lisävaikeutena on myös se, että aika hankalaa on varmasti saada Sandmania käsiinsä ilmestymisjärjestyksessä, joten joka tapauksessa joutuu osia lukemaan väärässä järjestyksessä.
 
Ei se nyt niin hankalaa ole, jos sattuvat kaikki löytymään omasta kirjahyllystä :-)
 
Loistavaa tavaraa, hommasta saa vielä enemmän irti, jos sattuu tuntemaan vähän kaikenlaisia jumaltarustoja ja vastaavia. Jännittävää myös miten läheskään kaikkea ei kerrota vaan se jätetään lukijan oman päättelykyvyn/mielikuvituksen väliin. Minä kyllä muuten suosittelisin lukemaan noita järjestyksessä.

kyllä Spawn voittais Sandmanit ja Gaimanit yhan pystyyn! vaikka ne tulis samaa aikaa eri puolilta...