Media ja viihde ›

MTV3, 23:15 -->
 
Historiallinen dokumenttielokuva yhdestä legendaarisimmasta rockfestivaalista Montereyssa 1967. Ohjaaja: P. D. Pennebaker, USA, 1969. Pääesiintyjät: Scott Mckenzie, Mamas And Papas, Canned Heat, Jefferson Airplane, Janis Joplin, The Animals, The Who, Country Joe and the Fish, The Jimi Hendricks Experience, Ravi Shankar.
 
Voisi olla ihan katsomisen arvoinen? :)

Pitäähän toi katsoa. Eniten ootan Jimppaa ja Jefferssonia.

kaikkihan näki ton sillon viisi vuotta sitten kun se viimeksi tuli

kaikkihan näki ton sillon viisi vuotta sitten kun se viimeksi tuli
 
Niinpä... Näyttäis jotain "uutta"

kaikkihan näki ton sillon viisi vuotta sitten kun se viimeksi tuli
 
ok, mä olen jälkeenjäänyt.

paras juttu tuossa koko ohjelmassa oli se kuperkeikka kitarasoolon aikana. Scott MacKenzien esitys kuulosti niinkun se ois tullut nauhalta (ihan sama kuin se levytys). Shankar sai isot aplodit. Who riehui pari sekunttia (iski soittimet maahan mai genereissönin lopuksi).

MTV3, 23:15 -->
 
Historiallinen dokumenttielokuva yhdestä legendaarisimmasta rockfestivaalista Montereyssa 1967. Ohjaaja: P. D. Pennebaker, USA, 1969. Pääesiintyjät: Scott Mckenzie, Mamas And Papas, Canned Heat, Jefferson Airplane, Janis Joplin, The Animals, The Who, Country Joe and the Fish, The Jimi Hendricks Experience, Ravi Shankar.
 
Voisi olla ihan katsomisen arvoinen? :)
 
Oli hieman kirjoitusvirheitä tuossa mainoksessa(siis tuolla Maikkarin sivuilla). Ohjaaja ei suinkaan ollut P.D. Pennebaker vaan D.A. Pennebaker. Ja Jimin sukunimihän kirjoitetaan Hendrix eikä Hendricks. Nauhalle menee.

kaikkihan näki ton sillon viisi vuotta sitten kun se viimeksi tuli
 
Mä en nähny, ku en oo vielä ees 5 vuotta

Voisivat näyttää tv:ssä vast'ikään valmistuneen uuden dvd-satsin, jossa on leffan lisäksi vaikka kuinka paljon poisjääneitä esityksiä mm. Electric Flagilta, Byrdsiltä, Mamas & Papasilta ja Paul Butterfield Blues Bandiltä.

Tässä koko esiintyjäkaarti tuolta festivaalilta:
 
The Mamas and The Papas
The Association
Scott McKenzie
Canned Heat
Big Brother & The Holding Company with Janis Joplin
The Jefferson Airplane
The Jimi Hendrix Experience
The Who
The Byrds
Country Joe and The Fish
Lou Rawls
Laura Nyro
Otis Redding
Booker T. and The MG's
with The Mar-Keys
Ravi Shankar
The Grateful Dead
The Steve Miller Band
The Paul Butterfield Blues Band
The Electric Flag
Hugh Masakela
Buffalo Springfield
Johnny Rivers
Quicksilver Messenger Service
Eric Burdon & The Animals
Moby Grape
Simon and Garfunkel
The Group With No Name
The Paupers
Beverly
Al Kooper
The Blues Project
 
Alunperin festivaalin nimi oli The First Annual Monterey International Pop Festival, mutta enempää eivät järjestäneet sitten kuitenkaan kuin tuon yhden.

Koko porukka oli vetänyt jotain ihme hilloa.

kaikkihan näki ton sillon viisi vuotta sitten kun se viimeksi tuli
joo ja jopa nauhoitinkin sen silloin, mutta hammaspeikot taisi viedä sen videoista, koska en ikinä nähnyt nauhaa sen jälkeen..
pitää tsekata se DVD, jos löytyy..
 
ja kyllä janis joplinin kitaristi piti tittelistään kiinni eli ei tainnut siihen alku tykitykseen taas saada ainuttakkaan nuottia istumaan..

Koko porukka oli vetänyt jotain ihme hilloa.
 
Oikein urakalla olivat sitä lusikoineet.

Oikein urakalla olivat sitä lusikoineet.
 
Varmaan lettujakin vielä..

Ihme snobejahan ne oli, parinkin tytön ilmeet olivat kyllä aika järkyttyneet henkan keikan jälkeen... Mitäs siinä ihmettelemään jos jätkä panee marshall-stackiään? Ihmisten reaktio myös Shankarin keikan loputtua oli kyllä aikas erikoinen, oliko muka tuohon aikaan raga jotenkin uusi juttu porukoille? Kaikki (jopa henkka ja the monkees.. xD) tuntuivat ihmettelevän huvittuneesti, että mitäs hihhulitilulilua tämä tälläinen on...

Ihmisten reaktio myös Shankarin keikan loputtua oli kyllä aikas erikoinen, oliko muka tuohon aikaan raga jotenkin uusi juttu porukoille?
 
Kyllä ne tais olla kaikki aika uutta tuolle porukalle - ne oli elänyt lapsuutensa 50-luvun villissä ja vapaamielisessä Amerikassa.

Oli kyllä Hendrixin veto harvinaisen perseestä.

Oli kyllä niin paskaa musaa (Shankaria lukuunottamatta) että huhhuh!

Nuo tv:ssä nähdyt otokset eivät tarjonneet mitään ihmeempiä musiikkielämyksiä. Ravi Shankar oli mainio, mutta 15-minuuttia samojen skaalojen juoksutusta alkoi ottaa voimille.

Jimin ja The Whon esitykset jaksoin katsoa, mutta muuten muut esiintyjät olivat aika kuraa ja soundipuoli ihan hanurista. Ei nauhalla ainakaan kuulunut se yhden jätkän hehkutus: "Jee, nyt on viimeinkin kunnon PA!"