Media ja viihde ›

Päätinkin tehdä oman ketjun tälle upealle sarjalle, koska paljon paskemmillekin sarjoille on ketjuja.
 

Pinnan alla kuplii kiehtovasti, jopa lynchmäisesti. Kerrankin suomalaisessa tuotannossa oikeastaan kaikki lapsinäyttelijät toimii erinomaisesti. Upeasti tavoitettu lapsen mielenmaisema, jossa asiat saavat mielikuvituksen kautta paljon outoja, uhkaavia, sävyjä. Ja "väärintulkintoja". Tuntuu koko ajan kuin katsoisi omaa lapsuuttaan jonkun kuvaamalta kaitafilmiltä 80-luvun alusta. Carrolsin tulo, irtarit Ärrältä, mystinen lähimetsä jonne varoitetaan menemästä, pihan porukan erilaiset hahmot ja heidän välinen dynamiikkansa. Kaikki miten lapset tässä puhuu, miettii ja tekee ovat yksi yhteen omasta lapsuudestani. Ajankuva on siis 100% onnistunut, vaikka tässä taidetaankin faktuaalisesti olla 70-luvun lopussa. Todella hyvää kuvaa ja ääntä. Volanen on nero. Hakkaa mennen tullen kaikki Mahtisormukset ja House of dragonit.

Henri Henri Olavi: Volanen on nero.
 
Niin on, ja tämän vuoksi olen harkinnutkin kyseisen sarjan edessä sortumista striimauspalvelun (vai millä nimellä nuoret ja nuorenmieliset niitä nyt kutsuvatkaan) hankkimiseen.

Henri Henri Olavi: Päätinkin tehdä oman ketjun tälle upealle sarjalle, koska paljon paskemmillekin sarjoille on ketjuja.
 

 
Tätä on kyllä kehuttu laajalti - ja vertailtu myös M/s Romanticiin, mikä toki ei vähennä kiinnostavuutta.
Olen aika lähellä sortua kuppaamaan jostain tunnukset, joilla sarjan näkee, vaikka oletettavasti se jossain kohtaa näytetään ns. oikeastakin telkkarista.
 
Tuleeko kenellekään muulle tuon jutun otsikkokuvasta mieleen Tuomari Nurmion Hullu puutarhuri -levyn kansi.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009033515.html

Zed: Niin on, ja tämän vuoksi olen harkinnutkin kyseisen sarjan edessä sortumista striimauspalvelun (vai millä nimellä nuoret ja nuorenmieliset niitä nyt kutsuvatkaan) hankkimiseen.
 
Tätä jnen..

AP: Tätä on kyllä kehuttu laajalti - ja vertailtu myös M/s Romanticiin, mikä toki ei vähennä kiinnostavuutta.
 
Oho. En löydä mitään samaa M/S Romanticin kanssa. En tajua mikä näissä olisi yhdistävä tekijä. Kumpikin loistavia omissa "genreissään". Tämä Munkkivuori on kyllä minusta paljon parempi.

Romanticin kanssa on yhteistä samojen tapahtumien esittäminen moneen kertaan eri hahmojen näkökulmista.
 
Tämä sarja on paras kotimainen tv-sarja ikinä. Meni kertaheitolla ohi Raidista. Tulee keräämään kaikki draamatuotannon Venlat.
 
Onko jollekulle selvinnyt se uskovaispojan juttu, miksi se vei säilykeananaksia roskiksesta metroluolaan? Kuka niitä toi roskikseen? Oliko metroluolassa pojan äidin elin- tai kuolinpaikka? Oliko isä lukinnut maailmallisen äidin sinne? Vai oliko kyseessä vain pojan itse tekemä äidinmuistoalttari?
 
Kuka vei kuolleen miehen ruumiin metsästä ja minne? Liittyykö tähän jotenkin Raikun Hyvinkää-keikka tai Mirkon isän "työmatka"?
 
Ja mikä merkitys on Mikki on suuri -taskarilla ja sen lukuisilla kopioilla?
 
Entä mikä ja kenen laulama on se biisi, jota se transu soitti jatkuvasti?

Squierrel:
 
Tämä sarja on paras kotimainen tv-sarja ikinä.
 
Olen päätynyt samaan lopuutulemaan. Tää on aivan helveti kova tuotos.
 
Onko jollekulle selvinnyt se uskovaispojan juttu, miksi se vei säilykeananaksia roskiksesta metroluolaan? Kuka niitä toi roskikseen? Oliko metroluolassa pojan äidin elin- tai kuolinpaikka? Oliko isä lukinnut maailmallisen äidin sinne? Vai oliko kyseessä vain pojan itse tekemä äidinmuistoalttari?
 
Ja näyttelikö sama poika sekä sitä jehovalasta, että Olavia lapsena? Näytti samalta.
 
Kuka vei kuolleen miehen ruumiin metsästä ja minne? Liittyykö tähän jotenkin Raikun Hyvinkää-keikka tai Mirkon isän "työmatka"?
 
Ainakin talkkari tuli maton kanssa jostain pihalle yhdessä kohtaa.
 
Entä mikä ja kenen laulama on se biisi, jota se transu soitti jatkuvasti?
 
Tsekkasin sen lopputeksteistä, mutten muista nyt. Vitun kova biisi! Ja Olavi Uusivuori veti hyvin tuon hahmon.
 
Hitto tässä oli paljon kaikkea. Ja tunnelma niin uniikki ja hieno, että jätti koko kehoon muistijäljen. Pitää katsoa uudestaan jossain kohtaa. Paras suomalainen sarja kautta aikojen.

Talkkari toi Jyken maton sisällä väliaikaisjemmaan metsään, mistä Kaius löysi sen. Mutta kuinka ruumis hävisi sieltä metsästä?
 
Kaius oli muutenkin parhaiten kirjoitettu ja näytelty hahmo. Kaius oli viaton ja täysin pihalla ympärillään ja sille itselleenkin tapahtuvasta tragediasta. Sille oli ihan normaalia, että vanhemmat hylkäävät mummin luokse, toiset lapset hylkäävät pihalle, kellarikaveri löytyy kuolleena, julistepoika löytyy elävänä ja aikuiset ei kuuntele, mitä se kertoo nähneensä.
 
Voisiko olla, että se biisi ei olisikaan mikään vanha 60-luvun kappale, vaan uusi tähän sarjaan sävelletty?

Itsekin pidin ja samaistuin Kaiukseen eniten. Munsta se ei ollut pihalla, vaan käsitteli kaik3n pienen lapsen mielikuvitusmaailmasta käsin. Kuten lapset tekee. Aivan uskomaton näyttelijä!

Vaimon kanssa pähkäiltiin tätä Tapion tapausta ja keksittiin tällainen skenaario:
 
1. Tapio löytää papan laatikosta avaimen, jolla pääsee metroasemalle.
2. Tapio löytää sieltä kadonneen tytön ruumiin.
3. Uusi katoamistapaus. Tapio saa idean. Hänkin haluaa kadota, koska elämä ääriuskonnollisen isän kanssa on niin ahdistavaa. Katoavat lapset on koko sarjan pääteema.
4. Talosta on juuri kuollut parikin mummoa, joiden jäämistöä, mm. säilykepurkkeja rahdataan roskiin.
5. Tapio alkaa roudata lakanoita, vaatteita ja säilykkeitä metroluolaan, jonne aikoo kadota.
6. Sotkee tahallaan sormiinsa tupakantuhkaa, jotta isä luulisi pojan käyneen tapaamassa äitiään.
7. Pakkaa muovikassiin mukaansa Harmageddon-lehtisiä hämätäkseen isäänsä, muka viedäkseen niitä kavereille.
8. Viimeisellä keikalla vie katoamispaikkaan äidin kuvan, joka on Tapion tärkein aarre.

Squierrel: Vaimon kanssa pähkäiltiin tätä Tapion tapausta ja keksittiin tällainen skenaario:
 
1. Tapio löytää papan laatikosta avaimen, jolla pääsee metroasemalle.
2. Tapio löytää sieltä kadonneen tytön ruumiin.
3. Uusi katoamistapaus. Tapio saa idean. Hänkin haluaa kadota, koska elämä ääriuskonnollisen isän kanssa on niin ahdistavaa. Katoavat lapset on koko sarjan pääteema.
4. Talosta on juuri kuollut parikin mummoa, joiden jäämistöä, mm. säilykepurkkeja rahdataan roskiin.
5. Tapio alkaa roudata lakanoita, vaatteita ja säilykkeitä metroluolaan, jonne aikoo kadota.
6. Sotkee tahallaan sormiinsa tupakantuhkaa, jotta isä luulisi pojan käyneen tapaamassa äitiään.
7. Pakkaa muovikassiin mukaansa Harmageddon-lehtisiä hämätäkseen isäänsä, muka viedäkseen niitä kavereille.
8. Viimeisellä keikalla vie katoamispaikkaan äidin kuvan, joka on Tapion tärkein aarre.
 
Hyvä analyysi!
 
Mä koen lisäksi että se katoamispaikka on Tapiolle hyvin turvallinen ja hengellinenkin paikka. Hänen äitinsä on kadonnut/kadotettu hänen elämästään, mutta tuonne paikkaan Tapio voi luoda alttarin jossa olla äidin kanssa.

Squierrel:
Voisiko olla, että se biisi ei olisikaan mikään vanha 60-luvun kappale, vaan uusi tähän sarjaan sävelletty?
 
Tätä oli Viaplayn somessa kyselty, ja ilmeisesti tosiaan biisi Unohdus on tätä sarjaa varten tehty. Paula Vesalan tekemä kappale, mutta ei toki laula tuota itse vaan Maija Sariola (Club For Five).

Olinpa huolimaton kun kirjoitin kuvattavan ajan olevan 70-luvun lopulta, vaikka kyseessä on itsestäänselvästi jo reilusti 80-luvun alkupuoli.

Olihan tää ihan hyvä. Jotenkin vaan pääsi väljähtämään jossain 6. jakson nurkilla ja loppu jotenkin lässähti, johtunee siitä että tiedän viimeisen jakson loppuosan miljöön olevan aika pirun kaukana munkkivuoresta. Mutta hyvät näyttelijäsuoritukset nuorimmilta ja kässäri noin kaikkiaan ehtaa tavaraa.

Erinomainen sarja. Volasen nimi on kyllä taatun laadun tae. Sopivan rauhallinen tahti ja loistavaa näyttelemistä kautta linjan. Etenkin Birnin toiseksi viimeisen jakson avautuminen oli melko pakahduttava suoritus. Häiritsemään jäivät ainoastaan lattean näköiset kuvat tyhjästä pururadasta yöaikaan. Ne olivat turhia ja päälleliimatun oloisia. Pitänee katsella uusiksi joskus tulevaisuudessa, saattaa bongailla alkupään jaksoista uusia asioita.

Tigerstedt: Häiritsemään jäivät ainoastaan lattean näköiset kuvat tyhjästä pururadasta yöaikaan. Ne olivat turhia ja päälleliimatun oloisia.
 
Itsestäni ne loi just kuumottavaa tunnelmaa, tuli Volasen tekemisistä jotkut Ihmebantun vastaavat staattiset autiot näkymäpätkät mieleen. Ja voin yhtyä moniin että kyllä oli ehkä kaikkien aikojen kovin suomalainen (draama)sarja. Mielenkiinnolla mahdollista jatkoa odotellessa, josta maestro vihjaili yhdessä haastattelussa.

jigsore: Itsestäni ne loi just kuumottavaa tunnelmaa, tuli Volasen tekemisistä jotkut Ihmebantun vastaavat staattiset autiot näkymäpätkät mieleen. Ja voin yhtyä moniin että kyllä oli ehkä kaikkien aikojen kovin suomalainen (draama)sarja. Mielenkiinnolla mahdollista jatkoa odotellessa, josta maestro vihjaili yhdessä haastattelussa.
 
Ymmärrän toki miksi niitä on käytetty. Kuvina ne vain olivat turhan latteita omaan makuuni. Ihmebantussa vastaavat olivat paremmin toteutettuja. Yhtä kaikki, kokonaisuus oli loistava. Jatkoa en itse osaa kaivata.

Tigerstedt: Ihmebantussa vastaavat olivat paremmin toteutettuja.
 
Johtui eniten äänisuunnittelusta tämä.

Henri Henri Olavi: Johtui eniten äänisuunnittelusta tämä.
 
Hyvä pointti.

Venlavuori Munkkivuorelle.