Pukeutuminen ›

Vakosamettipuvun kanssa kravatti ja siihen sointuva nenäliina. Kauluspaita, joko vaaleanpunainen tai ajattoman valkoinen. Liivipuvun kanssa rusetti ja taas siihen sopiva nenäliina. Liivipuku siis ajatonta villakangasta, brittiläinen leikkaus. Mustat kengät, koska esiintymiset useimmiten iltatilaisuuksia. Sisällähän hattua ei pidetä, mutta jos joskus on ulkoilmassa tilaisuus, niin silloin stetson päähän. Jiihaa.

Varsilenkkarit, stone paita, ei-löysät farkut.. siinä se oikeestaan on. Toi on ensimmäisen ja vielä ainoan keikan vaatetus. Ens kerralla vois ottaa shortsit koska valojen takia tulee todella kuuma ja hiki samantien.

Tavallisesti seuraava:
 
- Torontosta ostettu huivi
- Niagaralta ostetut kaulakoru ja Hard Rock Café-paita
- New Yorkista ostetut farkut ja vyö
 
Jos joskus on oikein kansainvälisellä tuulella, niin jalassa saattavat olla myös Kroatiasta ostetut kalsarit. Kengät ovat kuitenkin aina Suomesta. Samaten sukat.

Polvien alapuolelta pätkäistyt CD:n renksupöksyt, tiukahko musta T-paita ja sukat, kun rumpuja soittelen. Jotain härpäkettä joskus mukana, niittirannekkeita tms.

Kyllä keikalle pitää miettiä vaatteita jo siksikin, että setin jälkeen on pakko vaihtaa kuivaa päälle, eli niillä yksillä siviileillä ei pärjää. Niin rauhallista keikkaa ei olekaan, ettei lavalla juoksentelun jälkeen saisi väännettyä litraa hikeä vaatteista.
 
Täällä on lyhyitä housuja tai shortseja mainostanut monikin. Mä kyllä sain äidiltä luvan käyttää pitkiä housuja jo täyttäessäni kuusi vuotta, eikä sen jälkeen ole tarvinnut lastenhousuissa kulkea, mutta tää jaottelu taitaa olla nykyään historiaa.
:-D
 
Mulla on lempibootsit jotka jalassa on kaikkein kodikkainta olla lavalla, niin räjähtäneet Tony Morat, ettei niillä enää kadulla pysty kulkemaan, mutta pehmeät kuin toinen iho. Jos ne eivät ole mukana, tarvitaan mustat Converset. Talvikengillä ei paljon pompita, jos elopainoa on tämänkin verran. Samoin lavapaita on pakko olla, mielellään t-paidan päällä auki pidettävä kauluspaita, ja se tulee keikkojen myötä niin rakkaaksi että mulla on reilu puoli komerollista eri ikäisiä lavapaitoja jotka ovat kukin aikanaan lopulta revenneet selästä ja hartiasta kitaranhihnan kohdalta, helma hiutunut omaksi suikaleekseen, vyönsolki tehnyt etuliepeisiin reikiä ja kainalot ratkenneet tuulimyllyjä tehdessä - silti niin rakkaita ja täynnä menneiden keikkojen muistoja, ettei voi heittää pois. 70-luvun lopulta käyttämistäni töhrityistä ja Jackson Pollock -roiskituista nailonpaidoista 80-luvun puolivälissä käyttämiini paisley-paitoihin ja 80-luvun loppupuolen silkki- ja lameepaitoihin, ja niistä 90-luvun yksivärisiin armeijamallisiin paitoihin, tai mustiin perus-kauluspaitoihin joita nykyään tulee suosittua.
 
Pop-aikoina ja cover-keikoilla on tullut kyllä käytettyä myös smokkia, mutta silloinkaan puvunhousut eivät ole se mun juttuni, vaan samat mustat ja kapeat farkut ovat ainoat housut joita käytän, olipa kyse häistä, hautajaisista tai auton korjaamisesta. En ole ollut pukeutumisestani tilivelvollinen enää täytettyäni 12 vuotta, eikä kukaan ole vielä paheksunut sitä etten "pukeudu juhliin".
 
Kello ranteessa ei lavalle saa mennä. Se on vanha tapa, jota tulee noudatettua kausittain. Ja mä annan mielessäni plussaa, jos bändillä on selkeästi samanlaiset, mielellään samanväriset vaatteet. Riemunkirjava casual-tyylinen hippipukeutuminen yhdistyy mielessäni aina opiskelijoiden harrastusorkestereihin. Bändipaitojen käyttö on myös periaatteessa miinusta, ellei kyse ole kaverien tai omien bändien paidoista, tai muuten selkeästi "statementista" (esimerkiksi Ylen muuttaessa ohjelmatarjontaa tuli vedettyä jonkun aikaa keikat Räkärodeo-paita päällä). Yleisesti ottaen logoja ei saisi näkyä.

miltei aina musta hihaton, farkut, jotkut mukavat kengät, esim. converse.

No, eipä ole ollut mielessä vetää mitään erityistä keikkaa varten. Paitsi seuraavalle keikalle laitan eräät aurinkolasit naamalle, ja muiden bändiläisten toiveesta voisin laittaa ikivanhan, rakkaan ja risaisen beigen värisen Makupalat t-paidan päälle. Kuulemma paljon grungempaa ko on rikkinäinen t-paita päällä ;). Näillä mennään.

Joo musta on periaatteessa aika sama miten pukeutuu, mutta itse en vetäisi koskaan keikkaa sellaisessa paidassa, jossa on joku iso logo/teksti.
Musta T-paita ja farkut on joskus ollut keikalla, mutta yleensä vedän jonkun puvuntakin (noita pikkutakkeja saa n. 50snt hintaan paikallisesta kierrätyskeskusesta :>) ja sitten jotkut vakosamettihousut/puvunhousut tai ihan pelkät farkut.
Mielestäni keikkapukeutumiseenkin kuuluisi panostaa jonkin verran, sillä niinkuin monet sanoivatkin edellä niin kyllä keikoilla bändiä tullaan myös katsomaan :)

Riippuu missä milloin !
 
Mutta yleensä meleko samaa settiä :
 
Mustat pillifarkut
Toppi + ehkä korsetti
Converset tai korkokengät
 
Sitten vielä meikkejä ja tukka sotkuun !

Hyväntuntuiset farkut, yleensä ehkä vähän tiukemmat kuin tavallisesti. Vanhoja farkkuja, jotka on vaikka perseestä puhjenneet, voi hyvin käyttää keikoilla. Kesällä ulkokeikalla vaikka voisi olla jotkut mukavat caprit.
Siihen joku mukava paita, yleensä hihaton tai joku bändipaita. viime keikalla oli PMMP:n paita, ei haitannut vaikka se olikin tyttöjen paita, kun kitara peitti esiin jäävän mahan. Musta hihaton on yleinen.
Sitten hiukset auki ja moshaus päälle. Hiusharja kulkee tietysti aina mukana keikoilla, ja jos ei ennen lähtöä kotona ehdi laitella, niin täytyy ottaa mukaan myös hiustenkuivaaja mukaan. Hiukset märäksi-->harjaus suoraksi-->kuivaus kuivaajalla. Tuollalailla saa hiukset semmoseksi, että kehtaa kulkea hiukset aukikin.

Mustat paidat ja housut, mustat hiukset (laittaa ne mite tahasa ni päi '''tui ne kuiteki keika lopus on). ei liikaa löysää eikä ulkosia sojottimia et mahtuu lauteil olemaa "vapaasti" + shortsit jalas ei ikuna.

Yleensä tasan samat kuteet kuin muutenkin. Kesäsin yleensä kuluneemmat farkut niin tuuletus pelaa. Paita tai pari niin saa sitten strippailla tarpeen mukaan. Kengät jotain sorttia, kesällä yleensä bootsit tai valkoset tai mitkä nyt sattuu mistäkin löytymään. Huivi saattaa olla päässä tai roikkua millon mistäkin. Kädestä löytyy skeidaa killumasta aina ihan sopivasti. Niitä tulee aina välillä lisää kun edelliset häviää.
Keikan jälkeen yleensä jatkan hikisissä samoissa kuteissa hillumista. Joskus heittäydyn rohkeeksi ja vaihdan kuteet hikoilee oikein urakalla ja on sattunut varakuteita messiin(harvoin). Tai sitten pöllin muiden kuteet.
Eli suomeksi, käytän just niitä kuteita mitä millonkin huvittaa käyttää. Lavalla minä oon minä, muualla koetan selvitä olemalla itseni.

Farkut, teepaita ja tennarit. Niistä ei tingitä. Ja ulkonäöstä huolehdin sen verran, että kerran päivässä tulee tsiigattua peiliin.

En ymmärrä yhtään mitä järkeä on pukeutua poikkeavasti normaalista. Mun mielestä aivan tyhmää pukeutua tyyliin mustiin jos soittaa rankempaa. Yhtään ymmärrä tuota hihaton/ilman paitaa juttua. :D
 
Mun ohje on pukeutua tyylikkäästi. Silleen että vaikka kävelet kadulla nii joku kimuli vois aatella että onpa tyylikäs hemmo. Värikkäitä vaatteita tai sit niiden sekoittamista emovaatteisiin.

En ymmärrä yhtään mitä järkeä on pukeutua poikkeavasti normaalista. Mun mielestä aivan tyhmää pukeutua tyyliin mustiin jos soittaa rankempaa. Yhtään ymmärrä tuota hihaton/ilman paitaa juttua. :D
 
Mun ohje on pukeutua tyylikkäästi. Silleen että vaikka kävelet kadulla nii joku kimuli vois aatella että onpa tyylikäs hemmo. Värikkäitä vaatteita tai sit niiden sekoittamista emovaatteisiin.
 
Omakuvan perusteella olet kyllä onnistunut täydellisesti. Respectit kyllä, jos tuollalailla normaalisti pukeudut.

En ymmärrä yhtään mitä järkeä on pukeutua poikkeavasti normaalista. Mun mielestä aivan tyhmää pukeutua tyyliin mustiin jos soittaa rankempaa. Yhtään ymmärrä tuota hihaton/ilman paitaa juttua.
 
Riippuu aika paljon siitä, haluaako näyttää esiintyjältä vai lavalle eksyneeltä turistilta. Itse haluan kyllä panostaa jonkin verran siihen, että en näytä ihan tavalliselta silloin kun esiinnyn.

Liituraita-puvuntakki jossa on paljon hihamerkkejä sun muuta, hirviästi kaikkia koruja, mustat pillifarkut, neekurintappokengät ja tukka sojottaa sinnetänne. Ja pilottilasit (kaverit sanoo nittä kivespussilaseiks).
 
Ja ulkonäöstä huolehdin sen verran, että kerran päivässä tulee tsiigattua peiliin.
Sama juttu mulla. Loppupäivän vietänkin sitten koomassa.

-hiukset?
 
Tukka silmille, sätkä suuhun.
 
-paita/takki?
 
Yksivärinen hihaton-, t- tai kauluspaita, yleensä punainen tai musta. Takki?!?!? soittaako joku oikeesti rotsi päällä... ainakin nahkarotsissa kitaran soittaminen on vähintäänkin hankalaa.
 
-housut?
 
Levi's 512 Bootcut. Aina. Mustat
 
-kengät?
 
Bootsit tai tennarit (siis klassikko allstar-malliset)
 
-kaulakorut,korvakorut,rannerenkaat yms..
 
En käytä.
 
-mikä logo paidassa? ja kaikkee muuta paskaa..
 
Kitara on aika usein asukokonaisuuden täydentäjänä. Muutenkin kaikki läskimahan piilottavat asusteet on suosiossa....

Totta munassa keikalle pitää vähän yrittää pukeutua sillain, että jäis yleisön mieleen. Ihan sama hyvässä vai pahassa. Keikka on aina myös visuaalinen kokemus, etenkin metallin saralla. Aika perinteistä hevipukeutumista ite suosin, musta hihaton t-paita/nahkahousut/maiharit-yhdistelmällä ei voi mennä pieleen. Näistä tosin käytössä ihan joka päivä muut paitsi nahkahousut.

http://koti.mbnet.fi/kapiir/DSCN6053.JPG
 
Ja ennen kuin kukaan kysyy siitä mikistä niin sanon että kertaakaan en ole laulanut, enkä laula. :)