Musiikkibisnes ›

Vaikka se levy maksaisi euron. Niin kyllä kunnon piraatti hommaa levyn netistä. Koska sinne kauppaan pääseminen kuluttaa jo itsessään niin paljon aikaa. Mikäs siinä on kuin pistetään kone hommiin ja kulutetaan matkustelemiseen menevä aika omaksi hyväksi. Voi käydä kaupassa tai vaikka ottaa päiväunet. Miksi pitäisi vaivautua lähtemään stadiin ostaa jotain levyä jonka etsimiseen voi mennä tunteja tai sitten tyytyä ei oohon tuntien levykaupoissa ravailun jälkeen.Parhaimmassa tapauksessa kuitenkin jää sitten kiinni tarkastajille pummilla ajamisesta turhan reissun jälkeen.
 
Niin sitä pitää. Ja sitten kun oma bändisi pääsee tekemään ekan "virallisen" levyn, ihmettelette kun sitä ei kukaan osta.

Onko jengillä sit sama myönteinen asenne ihan kaikkeen waretukseen mitä tietsikalla voi tehdä?
Ekana tulee mieleen softat,sit leffat,kirjat. Onko mitään rajaa?
Entä jos pöllii koko tietsikan ku ei oo varaa ostaa?
Tuli vaan mieleeni kun uutta Mäkkiä niin tekee mieli ,eikä oo liikaa rahaa.Se kauppiashan on periaatteessa maksanut sen tai onhan sillä vakuutus.
Moraalin rajoja tässä vaan pohdin ääneen....
 
edit:pistin kysymysmerkit paikalleen.

kyseenalaistaisin tuota tapaa laskea tuottavalle taholle koituvat tappiot, ja muutenkin tapaa esittää asia tutkimusten pohjalta lähes yksioikoisesti negatiivisena.
 
Pitääkö tätä ylipäätään laskeskella ja spekuloida? Eikö se riitä, että jos henkilö ei ole jostain hyödykkeestä maksanut, se ei myöskään hälle kuulu?
 
Latailujen esittäminen "näytteinä" on tietysti yksi tapa ajatella asiaa, ja joskus se on varmastikin johtanut myös levyn ostamiseen. Mutta warettamisen puolustelu tälläkin argumentilla on epäoleellisen puolella: nimittäin, päätös näytteiden jakamisesta kuuluu sille, jolla on oikeudet kyseiseen tuotteeseen. Monet levy-yhtiöt ovatkin päätyneet jakamaan 30 s teasereita netissä.

Onko jengillä sit sama myönteinen asenne ihan kaikkeen waretukseen mitä tietsikalla voi tehdä?
 
Ei mulla ainakaan. Jos jotain olen joskus hädänhetkellä (TM) netistä letkuttanut niin pahaa mieltä siitä olen potenut kovasti. Siis ihan oikeasti. Kyllä mun mielestä softat joita tarvii ja levyt joita halajaa tulee ostaa.
 
Voisi nimittäin syödä ja rankasti jos koodaisi jonkun näppärän sovelluksen, josta tulisi menestys ja suuri osa tuon sovelluksen käytäjistä ei siitä mitään maksaisi. Tai jos olisin vaikka suutari ja joka toinen asiakas jättäisi korjatun kengän maksamatta. Jne...
 
Meneepäs taas ohi alkuperäisen aiheen :)

Pitääkö tätä ylipäätään laskeskella ja spekuloida? Eikö se riitä, että jos henkilö ei ole jostain hyödykkeestä maksanut, se ei myöskään hälle kuulu?
 
Eipä tuo muovisäilyke vielä kokonaisuudessaan laajakaistaa pitkin liiku. Mielestäni moisten tappiolaskelmien esittämisen verukkeena pitäisi olla muutakin kuin tuo "Matti lataa 50 levyä netistä -> 50 myytyä levyä vähemmän" -kaava... edes sitä spekulointia, mitä täällä esitetään.
 
Toisaalta ihan ymmärrettävää, ettei tuottavalla osapuolella ole julkisuudessa välttämättä varaa tai halua vilautella ymmärrystä asiaa kohtaan. Vaikea sanoa, miten äärikielteisen suhtautumisen muutos monelta kantilta asiaa tarkastelevaan suuntaan lopulta vaikuttaisi kuluttajiin (tai levybisnekseen ylipäätään).
 
Osa artisteista on toki jo esiintynyt julkisuudessa avoimesti vertaisverkkojen puolesta. Ei liene ihme, että tällaiset artistit ovat tupanneet olemaan ns. "radioheadeja", jotka ovat levy-yhtiöille riskittömiä ja tavallaan ihanteellisia kiinnityksiä, minkä johdosta vaikutusvaltaa-/pelivaraakin löytyy roimasti enemmän kuin rivi-artisteilta, luonnollisesti. Olisi mielenkiintoista päästä näiden artistien pään sisälle... uskovatko he tekevänsä tietoista hallaa levybisnekselle nykymuodossaan vauhdittamalla yleisen moraalin totaalista romahdusta, vaiko vilpittömästi ovat sitä mieltä, että vertaisverkoista hyötyvät kaikki.
 
Latailujen esittäminen "näytteinä" on tietysti yksi tapa ajatella asiaa, ja joskus se on varmastikin johtanut myös levyn ostamiseen. Mutta warettamisen puolustelu tälläkin argumentilla on epäoleellisen puolella: nimittäin, päätös näytteiden jakamisesta kuuluu sille, jolla on oikeudet kyseiseen tuotteeseen.
 
Warettaminen kuuluu todennäköisesti huomattavana osana koko tähän vallitsevaan "tiedostojenvaihto"-kulttuuriin, mutta vertaisverkkojen hyötyjen esiintuontia (vaikka se sitten tarkoittaisi levyn sisällön oikeuksien "varastamista" ainakin hetkellisesti) en kyllä näkisi itse waretuksen puolusteluna. Saasteetonta/täydellistä maailmaa ei minkään bisneksen ympärille onnistuta rakentamaan, kovasta yrityksestä huolimatta.
 
Saastetta syntyy varmasti yhä enemmän ja enemmän, mitä järjettömimmin keinoin hyökätään kuluttajan päälle. Enkä nyt tarkoita näillä saasteilla pelkästään kuluttaja-osapuolen aiheuttamia paisuvia ja paisuteltuja tappioita tuottavalle taholle.
 
Monet levy-yhtiöt ovatkin päätyneet jakamaan 30 s teasereita netissä.
 
Puolestani voivat jättää ne 30sek teaserit pois vastaisuudessa... niistä ei kostu kukaan. Todellisten tutustumismahdollisuuksien mainostaminen ja niiden liittäminen osaksi markkinointia olisi askel parempaan.
 
Nimittäin tuoreiden, ja toisinaan jopa vanhojen julkaisujen tarjoaminen kokonaisuudessaan streamattuna on ilahduttavasti kasvamaan päin, nimenomaan levy-yhtiöiden toimesta. Tällaisessa on sentään jotain järkeäkin. Kasvaessaan kyllin tunnetuksi/yleiseksi tavaksi, tämän 'tutustumisen' ja itse waretuksen välille voitaisiin ehkä vetää selkeämpi erotteleva viiva. Näin ollen olisi paremmat mahdollisuudet puuttua 'todellisiin ongelmiin' eikä vain tökkiä sokkona.

Puolestani voivat jättää ne 30sek teaserit pois vastaisuudessa... niistä ei kostu kukaan.
 
Mäpä kostun kyllä. Mulle nuo ovat vallan kätevä tapa tsekata musaa.
 
olisi paremmat mahdollisuudet puuttua 'todellisiin ongelmiin'
 
Mitkä sun mielestäsi ovat "todellisia ongelmia"?
 
Entä mikä olisi sun mielestäsi oikeudenmukainen käytäntö vertaisverkkojen ja muun netin kautta ladattavan musan suhteen?

Osa artisteista on toki jo esiintynyt julkisuudessa avoimesti vertaisverkkojen puolesta.
 
Voipa olla. Mutta mainitsepa yksi ainut artisti, joka on sitä mieltä, että artistille ei kuulu ainutkertainen oikeus määrätä siitä, miten hänen taiteensa leviää.
 
Mä sen sijaan voi helposti sanoa, että jokŽainoa piraattikaman (oli se sitten levy- tai nettipiratismia tai mitä tahansa) hankkija on sitä mieltä, että artistilla ei tämmöstä oikeutta hallita omaa teostansa ole vaan päätösvalta kuuluu perskohtaisesti tälle piraatin levittäjälle ja hankkijalle. Piste.
 
Tää on aika ajoin tullut täällä ennenkin esiin ja kun olen kysynyt, mitä sitten vaihtoehdoksi, eipä niitä ajatuksia ole enää ilmaantunutkaan. Eipä tietenkään. Onhan toi jeesustelu tutustumisista ja nykyaikaisista tiedonlevityksistä tosi ohkaista ja tekopyhää jorinaa. Minäminähän siellä vain on takana.

Voipa olla. Mutta mainitsepa yksi ainut artisti, joka on sitä mieltä, että artistille ei kuulu ainutkertainen oikeus määrätä siitä, miten hänen taiteensa leviää.
 
Siinä vaiheessa kun rahakas sopimus monikansallisen levy-yhtiön kanssa on tehty, kannattanee suosiolla puhua siitä, miten tuote leviää... tuotteeseen taasen näppinsä on tunkenut jo moni muukin taho. Se siitä ainutkertaisesta oikeudesta.
 
Mä sen sijaan voi helposti sanoa, että jokŽainoa piraattikaman (oli se sitten levy- tai nettipiratismia tai mitä tahansa) hankkija on sitä mieltä, että artistilla ei tämmöstä oikeutta hallita omaa teostansa ole vaan päätösvalta kuuluu perskohtaisesti tälle piraatin levittäjälle ja hankkijalle. Piste.
 
Tää on aika ajoin tullut täällä ennenkin esiin ja kun olen kysynyt, mitä sitten vaihtoehdoksi, eipä niitä ajatuksia ole enää ilmaantunutkaan. Eipä tietenkään. Onhan toi jeesustelu tutustumisista ja nykyaikaisista tiedonlevityksistä tosi ohkaista ja tekopyhää jorinaa. Minäminähän siellä vain on takana.
 
Käytännön tasolla "isoja levyjä" pääsee melko helposti kuulemaan vaikka ei omistaisikaan tuotetta, tai imisi äänisisältöä vertaisverkosta. Toki aikaa saattaa kulua enemmän kuin se pieni hetki, joka kestää biisi(en) imaisussa. Tämä "vaikeus" taasen johtaa mitä todennäköisemmin siihen, ettei henkilö jaksa vaivautua odottamaan, eikä siis kuule haluamaansa. Sellaisiahan me olemme, kärsimättömiä roskanuoria, joilla ei edes ole moraalia.
 
Saatan erehtyäkin, mutta mielestäni yritit väittää, että se ilma jota me kaikki hengitämme, ja jonka värähtelyt aistimme korviemme avulla, olisi joidenkin tiettyjen ihmisten omistuksessa. Mikäli joku haluaa itse _musiikin_ levitysoikeudet pitää itsellänsä, järjestäkööt yksityistilaisuuksia panssaroidussa ja äänieristetyssä salissa ja esittäkööt siellä musiikkiaan vain niille, jotka ovat maksaneet / muutoin oikeutetut kuulemaan.
 
Minäminäminä, niin.
 
Varastamis-threadi on toisaalla.

Mitkä sun mielestäsi ovat "todellisia ongelmia"?
 
Tarkoitin lähinnä sitä, miten kuluttajaa vastaan hyökätään ja vyörytetään mielivaltaiset korvausvaatimukset päälle. "Todellisilla ongelmilla" siis tarkoitin waretusta, ehkäpä jopa jossain oloissa kotipiratismia (vrt. yläaste-nuori nyhtää ala-aste -ikäiseltä vitosen poltetusta levystä).
 
Tavallaan kyllä olen viimeistään nyt puhumassa itseäni pussiin.
 
Entä mikä olisi sun mielestäsi oikeudenmukainen käytäntö vertaisverkkojen ja muun netin kautta ladattavan musan suhteen?
 
Tutustumismahdollisuuksien parantaminen olisi mielestäni suunta oikeudenmukaisuuteen, käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi tuota streamausta nettiin. En jaksa uskoa, että tuohon ei paukut riittäisi niillä, jotka suurimpaan ääneen maailmalla huutavat kokeneensa vääryyttä.
 
Tuossa aiemmassa postauksessa puhuinkin, etten näe itse auditiivisten kokemusten olevan se juttu, josta pitäisi aina ja ehdottomasti maksaa... kärjistettynä vastakkainen malli edustaa maailmaa, jossa poliisilaitoksiin pitäisi pian perustaa uusia alajaoksia vahtimaan, ettei naapurin Ville tule kuuntelemaan levyä, jonka minä olen ostanut laillisesti.

Siinä vaiheessa kun rahakas sopimus monikansallisen levy-yhtiön kanssa on tehty, kannattanee suosiolla puhua siitä, miten tuote leviää... tuotteeseen taasen näppinsä on tunkenut jo moni muukin taho. Se siitä ainutkertaisesta oikeudesta.
 
Mitenkä tää on niin vaikeaa? Eihän artisti tässäkään tapauksessa missään vaiheessa luovu oikeuksistaan vaan päinvastoin tekee diilin. Mutta sen sijaan piraattiheppu tykkää, että ei sillä artistilla ole mitään oikeuksia, kun ne on sillä piraattihepulla. Milloin milläkin perusteilla, jos on kyse "nettikapinallisista".
 
Saatan erehtyäkin, mutta mielestäni yritit väittää, että se ilma jota me kaikki hengitämme, ja jonka värähtelyt aistimme korviemme avulla, olisi joidenkin tiettyjen ihmisten omistuksessa.
 
No tää nyt oli just sitä jeesustelua. Kysymyshän on tekijänoikeudesta, mikä nyt kumminkin on nykyisen länsimaisen yhteiskunnan perustaa. Siis yksilöity, henkilöity oikeus luomukseensa. Keskiajalla vielä ei tekijää nimetty, muttet sä silloinkaan niistä teoksista ilmatteks saanut nauttia, koska "koko maailman" omisti kirkko ja josset sitä hyväksynyt, kärähdit roviolla.
 
Nyt musta on meneillään kehitys, missä muun muassa Nokia
olisi mielimässä samanlaiseen asemaan kuin keskiajan universaali kirkko. Ja musta nää nettikapinalliset ovat niissä pyrinnöissä hyvin tukena.
 
Oltaisiin siis romuttamassa 1500-luvulta renessanssista alkanut ja 1700-l porvarillisissa vallankumouksissa lainsäädännöillä ekat kerrat vahvistettu kehitys siihen, että yksilöllinen tekijä tekee omaa yksilöllistä työtänsä, minkä ostaa nauttiakseen yksilöllinen persoona omasta halustaan. Kyse on siis taiteilijoiden ja yleisön diilistä, mitä nyt oltaisiin munst murtamassa.
 
Siihen olisi hyvä ottaa kantaa ja myös esittää joku ajatus tulevaisuudesta.
 
Sinänsä joku vertaisverkko on vain tekniikkaa.

Pakko avautua tänne.
 
Ostin jokin aika sitten erään CD-levyn. Hyvä bändi, mistä pidän.
 
Kuuntelin stereoilla himassa. Hyvältä kuulosti. Lähdin duuniin, ja kuinkas ollakaan, CD ei pyörinyt auton soittimessa. Kokeilin emännän mankalla kun kotia pääsin, ei toiminut.
 
Pistin PC:n CD asemaan, mitään ei kuulunut.
 
Tulos: Imutin kyseisen levyn netistä ja poltin CD:lle, ja tätä poltettua CD:tä kuuntelen nyt millä soittimella tahansa.
 
Tästä kaikesta kiitän hienoa kopiosuojausta.
 
Kannattaa siis ostaa kaupasta musiikkia!

ei mitään.

Pakko avautua tänne.
 
Ostin jokin aika sitten erään CD-levyn. Hyvä bändi, mistä pidän.
 
Kuuntelin stereoilla himassa. Hyvältä kuulosti. Lähdin duuniin, ja kuinkas ollakaan, CD ei pyörinyt auton soittimessa. Kokeilin emännän mankalla kun kotia pääsin, ei toiminut.
 
Pistin PC:n CD asemaan, mitään ei kuulunut.
 
Tulos: Imutin kyseisen levyn netistä ja poltin CD:lle, ja tätä poltettua CD:tä kuuntelen nyt millä soittimella tahansa.
 
Tästä kaikesta kiitän hienoa kopiosuojausta.
 
Kannattaa siis ostaa kaupasta musiikkia!
Tää ny voi kuulostaa vähän tyhmältä mut musta vaikuttais siltä että emäntäs mankka on rikki ja auto cd:ssä on jotain vialla. Pc:stä en osaa mennä sanomaan. Mutta stereot oli kunnossa??? Eiks levy silloin oo ehjä?

Tarkoitin Tuossa aiemmassa postauksessa puhuinkin, etten näe itse auditiivisten kokemusten olevan se juttu, josta pitäisi aina ja ehdottomasti maksaa...
 
Mutta mistä moinen ajatus?
 
Tai tietysti tuommoinen ajatusmalli on tavallansa ymmärrettävä, kun maksamista ei näe esimerkiksi radiota kuunnellessa. Tai kun menee sisäänpääsymaksuttomaan soittoruokalaan jossa soi musaa. Mutta kyllä se korvaus vaan tekijän löytää noissakin tapauksissa, jos kaikki toimivat laillisesti. Musapuolella korvaustapoja (rojaltit, Teostot...) on monenlaisia, kun musiikkia käytetään niin erilaisissa tilanteissa.
 
Tää on kuitenkin aika yksiselitteistä mun mielestäni. Ei ole mitään tilanteita, joissa "vähän niinkuin oikeastaan tekijälle ei kuuluisikaan mitään". Tietysti taiteilija voi halutessaan valita ettei peri työstään korvausta - kuten vaikka antaessaan demon jollekin potentiaaliselle yhteistyökumppanitaholle mainosmielessä. Mutta päätös tästä kuuluu aina, ilman poikkeuksia, taiteilijalle - ei missään nimessä kuluttajalle joka sitten arpoo mielensä mukaan tahtooko maksaa vaiko eikö.

Tää ny voi kuulostaa vähän tyhmältä mut musta vaikuttais siltä että emäntäs mankka on rikki ja auto cd:ssä on jotain vialla. Pc:stä en osaa mennä sanomaan. Mutta stereot oli kunnossa??? Eiks levy silloin oo ehjä?
 
Ei, vaan nimenomaan kopiosuojaus on se joka tämän tekeen.
Enkä ole ainoa, jolla tällaista on tapahtunut. Jotkut ovat jopa saaneet rahat takaisin kun ovat palauttaneet levyn takaisin kauppaan.
 
Ajattelepa näin päin: Uusissa PC-peleissä käytetään myös vaikka mitä kopiosuojkauksia. Ostat kaupasta pelin, asennat sen ja saat muakana asennettuns tietämättäsi kaikenlaista sälää koneelle, joka saattaapi estää joidenkin ohjelmien tms. toimimisen kunnolla. Ja kun poistat pelin, kyseiset ylimääräiset paskat jäävät koneellesi. Eli, onko StarForce3 tuttu?
 
Warettaja pääsee tuostakin helpommalla. Saapahan ainakin pelin, mikä toimii ilman ylimääräistä päänvaivaa.

Mutta stereot oli kunnossa??? Eiks levy silloin oo ehjä?
 
Kaikki laitteet kunnossa, mutta kuitenkin, onko nykyään niin että CD:tä ostaessa pitää olla tietynlainen/tasoinen soitin että levyä voi kuunnella? Jos on näin niin ei hyvin mene.
 
Vanhaan hyvään kasettiaikaan kun osti kasetin, oli aivan sama millä sitä kuunteli ja aina kuului.

Kaikki laitteet kunnossa, mutta kuitenkin, onko nykyään niin että CD:tä ostaessa pitää olla tietynlainen/tasoinen soitin että levyä voi kuunnella? Jos on näin niin ei hyvin mene.
 
Vanhaan hyvään kasettiaikaan kun osti kasetin, oli aivan sama millä sitä kuunteli ja aina kuului.
 
Ei mutta CD-soitin tarttee olla. Olisko sit niin että kaikki soittimet mitä Cd-soittimena mainostetaan ei olekaan standardin mukaisia CD-soittimia?
PS:Edit... Vanhalla El-7 kasettisoittimella ei C-kasettia voinut eikä voi soittaa.Vain C-kasetti soittimella voi.

Mitehän lie p2p-verkot vaikuttanu?
 
Jokainen vetäköön omat johtopäätökset
 
http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti.html

Mitehän lie p2p-verkot vaikuttanu?
 
Jokainen vetäköön omat johtopäätökset
 
http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti.html
 
niinno.. olisi hyvä nähdä sama lista, jossa olisi mukana DVD:t, pelit yms.
 
kuten tuosta huomaa, niin CD:t nousivat roimasti niinä kuin kasetit tippuivat.
 
parin viime vuoden aikanahan PC-pelit, PS ja Xbox yms ovat tulleet ja levinneet aika hyvin. kaikki nämä nakertavat osansa musiikkimyynneistä.
 
CD:t jättivät kasetit historiaan, DVD:t tuhoavat VHS aikakauden..
 
levymyyjien on ilmeisesti vaikea tajuta sitä, että musiikki CD-muodossa alkaa jäämään myöskin historiaan.

Mitehän lie p2p-verkot vaikuttanu?
 
Jokainen vetäköön omat johtopäätökset
 
http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti.html
 
Öh.. missä on se levymyynnin romahdus josta on toitotettu niin kovasti?...
 
Perkeleen kusettajat...