Musiikkibisnes ›

Netistä ladatun musiikin vaikutusta levymyyntiin on tutkittu ainakin yhdessä kesällä valmistuneessa tutkimuksessa:
 
http://www.guardian.co.uk/arts/features/story/0,11710,1265972,00.html
 
Tulosten mukaan tiedostojen jakamisella onkin siis positiivinen vaikutus.
 
Mitä tulee kopiosuojattuihin levyihin, niin nousihan Velvet Revolver USA:ssa Billboardin kärkeen ensimmäisenä kopiosuojattuna levynä koskaan myös tässä viime aikoina.
 
ALV:n vähentäminen taitaa kuitenkin jäädä unelmaksi. Päättäjät eivät yksinkertaisesti vain usko tai kykene ymmärtämään sen vaikutusta. Surullista, mutta totta..
 
Piraateista vielä sen verran, että ovat kyllä huimat summat, mitkä järjestäytynyt rikollisuus käärii vuosittain kaikista piraattituotteista: 500 miljardia euroa! Al Qaidallakin kuulemma oma tehdas, jota en kyllä itse mielelläni lähtisi tukemaan...

Al Qaidallakin kuulemma oma tehdas
 
Hoho. Terroristimörkö se tästä vielä puuttuikin...
 
Toisaalta, jos tuo pitäisi paikkansa niin meikä lähtisi samantien sponssaamaan poikia ostamalla ensimmäisen piraattini.

No ensi googletuksella löytyi tällaista:
 
http://edinburghnews.scotsman.com/uk.cfm?id=1312832003
 
En tosiaan tiedä, onko niillä mitään varsinaista omaa tehdasta tai miten tuo on käytännössä hoidettu, mutta rahoitusta ne piraateista kyllä saa.

Marginaalimusaan waretus iskee vähemmän pahasti, kun jokapoika tai -tyttö ei ole kiinnostunut. Diggarit ostavat useimmiten aitoa tavaraa.
 
Mitään faktoja minulla ei ole, mikä nyt pätee meikäläiseen muutenkin, mutta ihan mutuna ja hölmönä maalaisjärkeilijänä ajattelin, että vaikka true-muusikkidiggarit ("paremmat ihmiset", jotka ovat "peruskuluttajan" yläpuolella) ostaisivatkin suhteessa enemmän aitoa tavaraa kaupasta, niin jo nettilatailun ja piratismin olemassaolo tarkoittaa sitä, että ko. toimintaa harrastetaan noissakin piireissä. Ja kun volyymit ovat pienempiä, laittomien ja moraalittomien hankintojen massamusiikkiin verrattuna pienempikin prosentuaalinen osuus tarkoittaa kuitenkin suhteessa yhtä suurta, jollei suurempaakin osuutta kokonaiskakusta. Ja siten pienet yhtiöt kärsisivät.
 
En jaksa uskoa, että aktiivisesti musiikkia harrastavien sakki olisi kuitenkaan kauttaaltaan niin poikkeava moraalikäsityksensä tai suoraselkäisyytensä osalta keskiverokuluttajiin verrattuna, että piratismi tai nettilatailu olisi jotenkin merkittävästi vähäisempää ko. piireissä. Vaikka musadiggarit ovatkin varmasti valistuneempaa, intohimoisempaa ja levyjen originaaliudesta tarkempaa sakkia noin keskimääräisesti, ihminen on idiootti, joka menee useimmiten sieltä, missä aita on matalin. Ja ainahan väärin tekevä löytää kantaansa tukevia argumentteja. Minä olen asian suhteen mustavalkoinen ja ehdoton, levyt ostetaan kaupasta tai divarista, alkuperäisinä, piste. Jos muita vaihtoehtoja ei artistien toimesta ole minulle tarjottu, katson että minun tehtäväni ei ole moisia edes ajatella. Eivät nämä ole monimutkaisia asioita, toisilta ei varasteta. Ei jokin tutkimustulos, jonka mukaan näyttäisi, että nettilatailu lisäisi levymyyntiä, oikeuta minun maailmassani tekemään väärin.
 
Jos asenteeni jotakuta ahdistaa, niin so be it. Minä en varasta, minä maksan mielelläni artistille musiikista. Eivät ne isoja rahoja ole.
 
Ja toinen aspekti, joka mielestäni on ihan mielenkiintoinen, on se, että nettilatailun ja halpojen piraattilevyjen mahdollistama hankitun musiikin määrä on niin älytön, että kuka oikeasti pystyy enää keskittymään siihen musiikkiin. Keräilijät erikseen, se on sair..harrastus, mutta kyllä minä mieluummin ostan yhden hyvän levyn kuussa ja kuuntelen sitä mielelläni ja hankintaan tyytyväisenä kuin että lataan gigatolkulla tavaraa netistä enkä erota koko paskasta yhtään mitään helmiä, koska sitä musiikkia vain on liian paljon.
 
Ei kaikkea tarvitse kuulla, pysyy pää selkeämpänä. Ei maailmassa muutenkaan ehdi kaikkea kokemaan, sen vain, mikä eteen tulee.
 
Ennen kuin menen liian filosofiselle tasolle, taidan lähteä kahvinkeittoon.

Lisäksi medioiden hyvitysmaksu vähentää suomalaisten liikkeiden/yritysten kilpailukykyä.
 
Varmaan tiesitkin, mutta laitetaan tähän nyt kaikkien luettavaksi, että "täyttäessään laissa säädetyt edellytykset hyvitysmaksun piiriin kuuluvia tuotteita ammattimaisesti käyttävillä yrityksillä ja yhteisöillä on oikeus saada tuotteista suoritetun hyvitysmaksun palautus". Eli ei vähennä.
Tarkemmin: http://www.hyvitysmaksu.fi/index.php?level=1&group=1&page=5

Mitään faktoja minulla ei ole, mikä nyt pätee meikäläiseen muutenkin, mutta ihan mutuna ja hölmönä maalaisjärkeilijänä ajattelin, että vaikka true-muusikkidiggarit ("paremmat ihmiset", jotka ovat "peruskuluttajan" yläpuolella) ostaisivatkin suhteessa enemmän aitoa tavaraa kaupasta, niin jo nettilatailun ja piratismin olemassaolo tarkoittaa sitä, että ko. toimintaa harrastetaan noissakin piireissä. Ja kun volyymit ovat pienempiä, laittomien ja moraalittomien hankintojen massamusiikkiin verrattuna pienempikin prosentuaalinen osuus tarkoittaa kuitenkin suhteessa yhtä suurta, jollei suurempaakin osuutta kokonaiskakusta. Ja siten pienet yhtiöt kärsisivät.
 
En jaksa uskoa, että aktiivisesti musiikkia harrastavien sakki olisi kuitenkaan kauttaaltaan niin poikkeava moraalikäsityksensä tai suoraselkäisyytensä osalta keskiverokuluttajiin verrattuna, että piratismi tai nettilatailu olisi jotenkin merkittävästi vähäisempää ko. piireissä. Vaikka musadiggarit ovatkin varmasti valistuneempaa, intohimoisempaa ja levyjen originaaliudesta tarkempaa sakkia noin keskimääräisesti, ihminen on idiootti, joka menee useimmiten sieltä, missä aita on matalin. Ja ainahan väärin tekevä löytää kantaansa tukevia argumentteja. Minä olen asian suhteen mustavalkoinen ja ehdoton, levyt ostetaan kaupasta tai divarista, alkuperäisinä, piste. Jos muita vaihtoehtoja ei artistien toimesta ole minulle tarjottu, katson että minun tehtäväni ei ole moisia edes ajatella. Eivät nämä ole monimutkaisia asioita, toisilta ei varasteta. Ei jokin tutkimustulos, jonka mukaan näyttäisi, että nettilatailu lisäisi levymyyntiä, oikeuta minun maailmassani tekemään väärin.
 
Jos asenteeni jotakuta ahdistaa, niin so be it. Minä en varasta, minä maksan mielelläni artistille musiikista. Eivät ne isoja rahoja ole.
 
Ja toinen aspekti, joka mielestäni on ihan mielenkiintoinen, on se, että nettilatailun ja halpojen piraattilevyjen mahdollistama hankitun musiikin määrä on niin älytön, että kuka oikeasti pystyy enää keskittymään siihen musiikkiin. Keräilijät erikseen, se on sair..harrastus, mutta kyllä minä mieluummin ostan yhden hyvän levyn kuussa ja kuuntelen sitä mielelläni ja hankintaan tyytyväisenä kuin että lataan gigatolkulla tavaraa netistä enkä erota koko paskasta yhtään mitään helmiä, koska sitä musiikkia vain on liian paljon.
 
Ei kaikkea tarvitse kuulla, pysyy pää selkeämpänä. Ei maailmassa muutenkaan ehdi kaikkea kokemaan, sen vain, mikä eteen tulee.
 
Ennen kuin menen liian filosofiselle tasolle, taidan lähteä kahvinkeittoon.
 

 
Sanoin useimmiten. Totta kai piratismi vaikuttaa myös marginaalimusan kustantajiin.
 
Musiikin määrästä olen samaa mieltä. Levyjä tulee niin paljon, ettei kukaan voi pysyä perässä. Edes hyvien levyjen perässä.
 
Hmm....ehkä levy-arvostelujen merkitys tulee korostumaan, koska ihmiset tarvitsevat edes jotain osviittaa?

Varmaan tiesitkin, mutta laitetaan tähän nyt kaikkien luettavaksi, että "täyttäessään laissa säädetyt edellytykset hyvitysmaksun piiriin kuuluvia tuotteita ammattimaisesti käyttävillä yrityksillä ja yhteisöillä on oikeus saada tuotteista suoritetun hyvitysmaksun palautus". Eli ei vähennä.
Tarkemmin: http://www.hyvitysmaksu.fi/index.php?level=1&group=1&page=5
 
Tiedän tuon.
 
Taisi mennä pointti ohi.. Eli suomalaiset liikkeet menettävät tuloja koska yksityishenkilöt ostavat tuotteet jostain muualta kuin suomesta.
 
Lainsäädäntö asettaa suomalaiset erilaiseen asemaan monien muiden EU-kansalaisten kanssa.
 
Lisäksi tuollaisesta rahastusautomaatista saatava rahamäärä ei ole pieni. Minne rahat menevät ja kuka siitä hyötyy? Ei mutuvastauksia.

Mitään faktoja minulla ei ole... Ja kun volyymit ovat pienempiä, laittomien ja moraalittomien hankintojen massamusiikkiin verrattuna pienempikin prosentuaalinen osuus tarkoittaa kuitenkin suhteessa yhtä suurta, jollei suurempaakin osuutta kokonaiskakusta. Ja siten pienet yhtiöt kärsisivät.
 
Faktoja tässä juuri kaivattaisiin, ettei ihan spekuloinniksi mene.. ;) Suuret levy-yhtiöt ovat olleet tässä asiassa kuitenkin huomattavasti äänekkäämpiä ja ottaneet hanakasti käyttöön keskeneräisiä kopiosuojaustekniikoita. Toki piratismi on kaikilta jotenkin pois. Myyntivolyymien lisäksi tulisi ottaa huomioon levyjen tuotantokustannukset, jotka poikkeavat toisistaan valtavasti.
 
En jaksa uskoa, että aktiivisesti musiikkia harrastavien sakki olisi kuitenkaan kauttaaltaan niin poikkeava moraalikäsityksensä tai suoraselkäisyytensä osalta keskiverokuluttajiin verrattuna, että piratismi tai nettilatailu olisi jotenkin merkittävästi vähäisempää ko. piireissä.
 
En tiedä suoraselkäisyydestä, mutta oikeastaan kaikki tuntemani musadiggarit ostavat levynsä alkuperäisinä. Poikkeukset yleensä koskevat bootlegejä tai levyjä, joita ei ole (enää) mistään saatavissa.

Taisi mennä pointti ohi.. Eli suomalaiset liikkeet menettävät tuloja koska yksityishenkilöt ostavat tuotteet jostain muualta kuin suomesta.
 
Tarkoitat, että esimerkiksi tallennusmedioita myyvä atk-kauppa menettää tuloja, koska ei voi kilpailla ulkomaisten kanssa, hyvitysmaksun tähden? Totta, mutta on huomioitava, että kaupassa moni muukin asia riippuu paikallisista säännöksistä. Esimerkiksi ALVin suuruudesta tai kuljetuskustannuksista. Esim. digikamerat ovat Saksassa halvempia alemman ALVin takia, ja moni tilaa kameran sieltä, mutta suomalaisesta kaupasta kameran saa nopeammin, varmemmin, suomalaisilla käyttöohjeilla ja takuuasiatkin on helpompi hoitaa... ehkä eksyin turhan kauas aiheesta. En tiedä, onko (hyvitysmakun alaisten) tallennusmedioiden myynti mitään kovin kannattavaa Suomessa muutenkaan.
 
Lainsäädäntö asettaa suomalaiset erilaiseen asemaan monien muiden EU-kansalaisten kanssa.
 
Hyvitysmaksu muuten on voimassa monessa (useimmissa?) muussakin Euroopan maassa (maksun suuruuksia en ala nyt tonkimaan). Lista löytyy http://www.hyvitysmaksu.fi/ :n Taustaa-linkin takaa.
 
Lisäksi tuollaisesta rahastusautomaatista saatava rahamäärä ei ole pieni. Minne rahat menevät ja kuka siitä hyötyy? Ei mutuvastauksia.
 
Teoston (jonka Opetusministeriö on valtuuttanut 2005 loppuun asti hallinnoimaan hyvitysmaksuja; eli idean takana on valtio eikä esim. Teosto) sivuilta löytyy vuosikertomus, jossa on tarkat summat. Muistaakseni Teosto keräsi viime tai toissa vuonna noin 9 Me hyvitysmaksuja. Rahojen saajat löytyvät selkeästi tuolta hyvitysmaksun sivuilta (esimerkiksi FAQ-kohdasta), jos vain vaivautuu lukemaan.

Hyvitysmaksu muuten on voimassa monessa (useimmissa?) muussakin Euroopan maassa (maksun suuruuksia en ala nyt tonkimaan). Lista löytyy http://www.hyvitysmaksu.fi/ :n Taustaa-linkin takaa.
 
Kaivappa vaikka saksan hyvitysmaksut ja mihin tuotteisiin ne kohdistuvat. Saadaan vähän perspektiiviä.
 
Lobbaaminen kannattaa aina, toivottavasti saat korvausta työstäsi ;)

Kaivappa vaikka saksan hyvitysmaksut ja mihin tuotteisiin ne kohdistuvat. Saadaan vähän perspektiiviä.
 
Mikset tee sitä itse?

Mikset tee sitä itse?
 
En osaa saksaa.

Lobbaaminen kannattaa aina, toivottavasti saat korvausta työstäsi ;)
 
Miten välillä tuntuu, että tekijänoikeusjärjestöjä saa kyllä arvostella miten paljon tahansa, mutta hiemankaan kolikon toista puolta valottavia kirjoituksia tervehditään nopeasti "ootko levy-yhtiössä töissä" -tyyppisillä vastauksilla ja muilla ylläolevan kaltaisilla vihjauksilla?
 
Tartu vaikkapa johonkin kirjoittamaani kohtaan, ei liene vaikeaa kaataa ajatuksiani järkiargumenteilla, jos niitä kerran on.

Tartu vaikkapa johonkin kirjoittamaani kohtaan, ei liene vaikeaa kaataa ajatuksiani järkiargumenteilla, jos niitä kerran on.
 
Pyysin sinua jo aikaisemmin etsimään jonkin muun maan hyvitysmaksutaulukon josta nähdään hinnan lisäys per tuote.
 
Hyvitysmaksu.fi sivulla oleva lista on vain suuntaa antava.
Mitään todellista tarkempaa listaa siitä mihin maksut menevät ei ole.
 
Pelkkä listaus organisaatioista ei riitä. Erittely esimerkiksi teostolle annettavan rahamäärän käytöstä olisi aika mielenkiintoista luettavaa.

En osaa saksaa.
 
Eiköhän ne taulukot löydy myös englanninkielisinä? Tai kopioi ne saksalaiset ja laita vaikka pikaviestinä mulle, niin katotaan. Joten pistäs yritystä peliin.

Erittely esimerkiksi teostolle annettavan rahamäärän käytöstä olisi aika mielenkiintoista luettavaa.
 
Helppo ratkaisu: kysy Teostosta.
 
PS. Missä olet muuten töissä? Paljon saat lobbausrahaa?

Eiköhän ne taulukot löydy myös englanninkielisinä? Tai kopioi ne saksalaiset ja laita vaikka pikaviestinä mulle, niin katotaan. Joten pistäs yritystä peliin.
 
Itse en niitä ainakaan mistään ole vielä löytänyt. Olet ilmeisesti hyvä käyttämään netin hakukoneita joten varmaankin pystyt hanskaamaan tilanteen ja laittamaan linkin sivulle jos sellainen on.

Pyysin sinua jo aikaisemmin etsimään jonkin muun maan hyvitysmaksutaulukon josta nähdään hinnan lisäys per tuote.
 
Sinähän se esitit ajatuksen, että kasettimaksu vaikuttaa suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, joten eikös sun pitäisi ennemminkin etsiä sille joitain perusteita...
 
Hyvitysmaksu.fi sivulla oleva lista on vain suuntaa antava.
Mitään todellista tarkempaa listaa siitä mihin maksut menevät ei ole.
 
Kuinka paljon tarkempaa haluat: http://www.hyvitysmaksu.fi/index.php?level=1&group=3&page=7 ?
 
Pelkkä listaus organisaatioista ei riitä. Erittely esimerkiksi teostolle annettavan rahamäärän käytöstä olisi aika mielenkiintoista luettavaa.
 
Joko luit sen toimintakertomuksen: http://www.teosto.fi/ , Haku, Toimintakertomus

Itse en niitä ainakaan mistään ole vielä löytänyt. Olet ilmeisesti hyvä käyttämään netin hakukoneita joten varmaankin pystyt hanskaamaan tilanteen ja laittamaan linkin sivulle jos sellainen on.
 
Kamoon apuri, vähän yritystä peliin! Jos sä väität jotain, niin olisi hyvä edes yrittää myös perustella... Jos tosiaan kielestä on ongelmaa, niin kyllä me jeesataan.

Tietyllä tapaa äänitemyynnin laskun paneminen kokonaan piratismin piikkiin epäilyttää:
Mun mielestä pitää katsoa mitä viihdettä massoille yleensä ottaen pukataan.
Löisin vetoa, että Tietokonepeleihin, DVD:isiin, laajakaistoihin ja kaikkeen mahdolliseen sälään uppoaa nykyisin keskivertotalliaisella helskutin paljon enemmän rahaa kuin neljä vuotta sitten.
Ja todennäköisemmin ne rahat ovat pois musiikki-CD-hankinnoista kuin aamupuurosta.