Musiikkibisnes ›

En nyt ole ihan varma siitä onko tämä mitään kovin vakavaa musabisnestä ole, mutta enisei..
Mistä te yleensä hankitte cd-ärränne, joihin polttelette demojanne? Ostatteko ihan niitä perus kymmenen levyn nippuja jostain anttilasta, vai onko olemassa fiksumpi paikka hankkia isompi erä kerralla? Entä noi gigantin 100 levyn setit, joissa ei ole kansia? Onko ne levyt ihan paskoja ja mistäs niihin sitten kannet ostetaan? Mulla tää isompi etä tarkottaa jotain suunnilleen 100 levyä, eli ei mitään mielettömyyksiä..
Sitten vielä kansien suunnittelusta.. Mikä on kätevin tapa suunnitella kannet demoon. Tarkoituksena ois itte jotain väsäillä, ettei mee kaikki massit siihen.. Kiitos kun kerrotte.

Mikä on kätevin tapa suunnitella kannet demoon.
 
cd-tehtaiden sivuilta löytyy downloadattavat .pdf-ohjeet kansien teosta. Niissä on tarkat mitat. Kannattaa alusta asti opetella tekemään oikeilla mitoilla, eikä "mallista mitaten".

Sitten vielä kansien suunnittelusta.. Mikä on kätevin tapa suunnitella kannet demoon. Tarkoituksena ois itte jotain väsäillä, ettei mee kaikki massit siihen.. Kiitos kun kerrotte.
 
Kannattaa tosiaankin tehdä oikeiden ohjeiden mukaan alusta asti. Suunnitteluunhan käy vaikka jokin kuvankäsittely/piirto-ohjelma ja tietysti jos on taiteellista lahjakkuutta ja pysyy sivellin/kynä kädessä niin sitten sillä. Miten olette aikoneet kannet tehdä, painofirmassa vai itse tulostaen? Jos itse printtailee niin formaatti johon taiton tekee ei juuri merkkaa. Painofirmat sitten vaativat tietyn formaatin, eli tarvitset jonkin oikean taitto-ohjelman.
 
Tuo itse tulostaminen ei monestikaan ole taloudellisesti kaikkein halvin vaihtoehto.

Painofirmat sitten vaativat tietyn formaatin, eli tarvitset jonkin oikean taitto-ohjelman.
.
 
Toki on mahdollista ulostaa pdf-tiedosto myös grafiikkaohjelmien yms. kautta (tai vaikka, yäk, Word-tiedostosta), käyttäen vapaan lähdekoodin pdf-ulostajaa, pdf2mail-ohjelmaa.
 
Löytyy seuraavasta osoitteesta, toimivuudesta ja ulostettujen pdf-fileiden laadusta ei tietoa, en ole testannut. Törmäsin vain surffaillessa moiseenkin, eipähän tarvitse ostaa kallista Distilleriä:
 
http://www.lencom.com/desc/indexN16607.html

Toki on mahdollista ulostaa pdf-tiedosto myös grafiikkaohjelmien yms. kautta (tai vaikka, yäk, Word-tiedostosta), käyttäen vapaan lähdekoodin pdf-ulostajaa, pdf2mail-ohjelmaa.
 
Aivan totta, itsekin olen nykyisin tehnyt tiedostot pdf:nä (kalibroitu näyttö ja usein painon oma korjausprofiili). Ainut ongelma niiden kanssa on se ettei niille pysty kovin helposti distillauksen jälkeen tekemään mitään. Jos ei vaikka ole värit aivan kohdallaan tai orginaali-pdf ei kelpaakaan label-painoon. Painofirmoista ainakin osa ilmoittaa etteivät vastaa asiakkaan omasta pdf:stä tehdyn painoksen väreistä ja asettelusta.
 
Tuon ongelman voi toki kiertää sillä että pyytää esivedoksen.

Painofirmoista ainakin osa ilmoittaa etteivät vastaa asiakkaan omasta pdf:stä tehdyn painoksen väreistä ja asettelusta.
 
Damn right. Jos teette painolle .pdf:n, se täytyy tehdä painon tulostimen asetuksille. Pyytäkää spesifikaatiot kirjapainoesimieheltä, ja säätäkää tulostus niiden mukaan.
 
Muistakaa, että painopaperin valinta saattaa vaikuttaa esim tummuusarvoihin tai suurimpaan linjatiheyteen jopa sellaiset 15-20% - kenelläkään ei ole kivaa jos 70-100 asteikolle säädetty hyvin tumma kuva jonka päällä on hentoinen valkoinen teksti onkin 95-100 ja painoväri on valunut valokirjaimiin peittäen ne näkyvistä. (Ei mikään harvinainen näky taideopiskelijoiden julkaisuissa, muuten.)
 
Tuon ongelman voi toki kiertää sillä että pyytää esivedoksen.
 
Kromaliinin? Monelle kroman hinta on kynnyskysymys, maksaahan se kumminkin helposti sata euroa. Painosta voi yleensä myös saada väriprintin tai .pdf:n joko ilmaiseksi tai halvalla, mutta niistä on paha mennä sanomaan muuta kuin että onko kaikki elementit vielä mukana...

Painot ymmärtävät usein tavallisimpia taitto-ohjelmia. Joka tapauksessa homma aloitetaan kysymällä faktorilta / painoesimieheltä onko heillä mahdollisuus saada auki sun ohjelmiasi. Yleensä on.
 
Silloin teet lähetettäväksi tulostuskelpoisen tiedoston. Muista liittää mukaan kaikki tarvittavat fontit (myös näyttöfontit) ja tarkista kuvatiedostojen linkit, ja että kuvat myös ovat mukana. Ei oo mikään huono idea vektoroida ainakin vähemmän tarvittavia fontteja grafiikaksi, jos mahdollisuus on. Tarkista, että värikuvat ovat CMYK-muodossa, ja ettei väri missään kohdassa hälytä huutomerkkiä (viesti siitä että väri voidaan toteuttaa vain näytön rgb:nä, ei additiivisena cmyk:nä). Mitä huolellisemmin paketin kokoaa, sitä vähemmän ongelmia tulee.
 
Jos kanteen tulee EAN13 (viivakoodi), eikä sulla ole sen tulostamiseen tarvittavaa ohjelmaa, jätä sille kohtuullinen tila. 28 mm pystysuunnassa riittää hyvin lukemiseen.
 
Muita kanteen pakosta tulevia detaljeja on:
-CD-logo (saa kaikkien levytehtaiden sivuilta ladattuna)
-Teosto/n(C)b -logo jos ootte Teoston asiakkaita, tuonkin voi ladata
-(P)&(C), vuosi, oikeudenomistaja
-Koodi eli kataloginumero, Saksassa julkaistaviin levyihin myös se "koeputkikoodi"
-'Made in Finland' tai missä maassa levynne prässätäänkin
-Oikeusjulistus. Eli lyhimmillään "Kaikki oikeudet pidätetään" tai "All rights reserved", pisimmillään esim: "All rights of the producer and the owner of the work reproduced reserved. Unauthorized copying, hiring, lending, public performance and broadcasting of this record prohibited."
 
Muistakaa laittaa kataloginumero ja levyn nimi myös labeliin, eli levyyn itseensä. Levyt eksyvät yllättävän usein kansistaan, eikä outo osaa niitä yhdistää.
 
Hauskaa askartelua:-)

Aivan totta, itsekin olen nykyisin tehnyt tiedostot pdf:nä (kalibroitu näyttö ja usein painon oma korjausprofiili).
 
Tarkoittaako tuo kalibroitu näyttö jotain ICC-värinhallintaprofiilihässäkkää?
 
Nimim."Erittäin alkuvaiheessa näiden asioiden opinnoissa"

Tarkoittaako tuo kalibroitu näyttö jotain ICC-värinhallintaprofiilihässäkkää?

Trinitronin ainakin saa kalibroitua sellaisten vertailukorttien kanssa. Mullakin on ...ainakin ollut joskus
:-)

Tarkoittaako tuo kalibroitu näyttö jotain ICC-värinhallintaprofiilihässäkkää?

 
Kutakuinkin noin. Näet värierotellun kuvan samoissa väreissä ruudulla kuin painokoneesta tulleena.
 
ICC:stä hyvä yhteenveto tuolla: http://www.prepress-center.fi/icc/sivut/perusteet01.html
 
Itselle olen myös tehnyt oman icc-profiilin jossa tosiaankin verrataan oman tulostimen aikaansaannosta ja paperille tulevaa jälkeä.

jonkin oikean taitto-ohjelman.
 
CD-linjalle kelpasi ihan 300dpi JPG tai TIFF (väännetty siis ihan normaalilla grafiikkaohjelmalla), kun tilatiin sieltä CD-R:lle painatukset ja kannet. (Paitsi CD:n etiketin tarkkuus piti olla 1200).
 
EDIT: Yksikkö oli väärä.

CD-linjalle kelpasi ihan 300dpi JPG tai TIFF (väännetty siis ihan normaalilla grafiikkaohjelmalla), kun tilatiin sieltä CD-R:lle painatukset ja kannet. (Paitsi CD:n etiketin tarkkuus piti olla 1200).
 
EDIT: Yksikkö oli väärä.
 
.jpg on huono valinta, koska pakkausalgoritmi tekee sellaista "talouskelmua" teräviin rajoihin. Mutta jos teillä on mahdollisuus tehdä vaikkapa PhotoShopilla kannet valmiiksi yhdeksi layeriksi, niin sehän toimii.
 
Vaatimukset:
 
-paperipainatus CMYK .tif (8-bit) 300dpi (max 78 linjaa/cm)
-labelin (eli levyn ittensä) painovärit erikseen b/w .tif (1bit) 1200dpi, värien määrittely Pantone tai PMS -taulukosta. Ei alle 4 pisteen tekstiä.
 
LZW-pakkausta ei pitäis käyttää, koko tiedostojen pakkaaminen win.zipillä tai stuffit.expanderilla ok.
 
Mitat:
 
-Booklet 121x120,5 mm,
-inlay 151mm josta takakansi 138mm, päädyt 6,5mm korkeus 118mm,
-label 117mm minimikeskiö 20mm hopea alkaa 35mm ja tunniste loppuu 45mm kohdalla
 
Labeliin ei saa jättää bleediä (ylimenevää väriä), muihin on hyvä laittaa 3-5mm pohjaväriä menemään leikkuurajan yli, ettei valkoinen irvistä...

Osaako kukaan neuvoa jotakin painofirmaa, joka painaisi slimline-kansia (eli niitä singlekansia lipan kanssa)? Joissakin mestoissa tuntuu olevan toi ultraslim ainoastaan ja toiset eivät duunaile pelkästään kansia.
 
Kiinnostaa myös, minkälaiselle "paperille" nää painatukset yleensä tulevat. Eli tällanen kiiltävä ison maailman paperi on luutavasti jotain kalliimpaa?

Osaako kukaan neuvoa jotakin painofirmaa, joka painaisi slimline-kansia (eli niitä singlekansia lipan kanssa)? Joissakin mestoissa tuntuu olevan toi ultraslim ainoastaan ja toiset eivät duunaile pelkästään kansia.
 
En ihan keksi, mitä tarkoitat, mutta joko katsoit http://www.z-trading.fi ?
 
Kiinnostaa myös, minkälaiselle "paperille" nää painatukset yleensä tulevat. Eli tällanen kiiltävä ison maailman paperi on luutavasti jotain kalliimpaa?
 
Se kiiltävä paperi on lakattua ja he-le-ve-tin kallista, paperin neliöpainon ja kiillon kasvaessa hinta kasvaa.

Vaatimukset:
 
-paperipainatus CMYK .tif (8-bit) 300dpi (max 78 linjaa/cm)
-labelin (eli levyn ittensä) painovärit erikseen b/w .tif (1bit) 1200dpi, värien määrittely Pantone tai PMS -taulukosta. Ei alle 4 pisteen tekstiä.
 
LZW-pakkausta ei pitäis käyttää, koko tiedostojen pakkaaminen win.zipillä tai stuffit.expanderilla ok.
 
Jos joku erehtyy tekemään koko kannen yhdeksi 300 dpi kuvatiedostoksi, niin odotettavissa on ainakin pienimpien tekstien muuttuminen aika scheissen näköiseksi, kun ei tarkkuus riitä. Eli siis kuvat sen 300dpi ja tekstit pidetään vektoreina/fontteina. Tiedostomuotona .EPS taitaa olla valttia tällä hetkellä.
 
Hei Kivi, mikä tuossa LZW:ssä on vikana? Häviötön pakkaushan se on. Tai niin ainakin on minulle vuosikaudet uskoteltu eri tahoilta.
 
Yleisluontoinen kommentti vielä koko keskusteluun: jos levyn "painos"/poltos on tuo 100 kpl, josta eka kirjoittava puhui, niin kansien painamisessa ei ole mitn järkeä ellei isäpappa omista painofirmaa. Pelkkä filmien tulostus maksaa jo saman verran kuin hyvät väritulosteet.
Tietenkin värituloste näyttää väritulosteelta kun tarpeeksi läheltä katsotaan, mutta ero painettuun kaventuu kaiken aikaa ja on nykyisellään paaljon pienempi kuin 5v sitten.
 
Itse omalla printterillä ei kannata tulostaa, tulee kalliimmaksi kuin alan firmassa.

Yleisluontoinen kommentti vielä koko keskusteluun: jos levyn "painos"/poltos on tuo 100 kpl, josta eka kirjoittava puhui, niin kansien painamisessa ei ole mitn järkeä ellei isäpappa omista painofirmaa. Pelkkä filmien tulostus maksaa jo saman verran kuin hyvät väritulosteet.
Tietenkin värituloste näyttää väritulosteelta kun tarpeeksi läheltä katsotaan, mutta ero painettuun kaventuu kaiken aikaa ja on nykyisellään paaljon pienempi kuin 5v sitten.

 
Digipainot ovat rautaa nykyään, mikä lienee hintataso tänä päivänä? Pieniin eriinhän niiden pitäisi ainakin periaatteessa olla ideaali ratkaisu ja painojälkikin on kaikkea muuta kuin mustesuihkutasoa.

Hei Kivi, mikä tuossa LZW:ssä on vikana? Häviötön pakkaushan se on. Tai niin ainakin on minulle vuosikaudet uskoteltu eri tahoilta.
 
Niinhän se on, muttei oo 100% Pc/Mac -muunnoksessa yhteensopiva. Trouble, trouble...

Niinhän se on, muttei oo 100% Pc/Mac -muunnoksessa yhteensopiva. Trouble, trouble...
 
Erikoista. Mulla ei ole vielä IKINÄ (kop kop) ollut mitään hämminkiä tuon LZW:n kanssa, vaikka olen sitä ihan surutta käyttänyt myös mäkkiympäristöön lähtevissä tavaroissa.
No, täytyypä seurata asiaa.

Mistäköhän saisin edullisesti 50kpl:n satsin cd-r:iä, joissa ei ole aihioon painettu minkäänlaista tekstiä? Tarkoituksena olisi siis poltella kotona tulevaa demoamme, kun pääomaa ei riitä painattamiseen missään levyjenmonistusfirmassa.
 
EDIT Olisi suotavaa, että pakettiin sisältyisi myös levyille kotelot.