Musiikkibisnes ›

Levyjä tehdään vielä, mutta joko on tunnettuja artisteja jotka ovat luopuneet levyjen tekemisestä? Tai löytyykö jo hyvin menestynyttä musaa, joka on pelkästään bittimuodossa? Joko on ennusteita, kuinka nopeasti CD:t tulevat katoamaan?

Timo JM: Levyjä tehdään vielä, mutta joko on tunnettuja artisteja jotka ovat luopuneet levyjen tekemisestä? Tai löytyykö jo hyvin menestynyttä musaa, joka on pelkästään bittimuodossa? Joko on ennusteita, kuinka nopeasti CD:t tulevat katoamaan
 
Katselin tuossa erinäisiä tilastoja. CD:n myynti on laskenut dramaattisesti 2000-luvun ajan, mutta se on edelleen lähes samalla tasolla kuin lp-levyjen myynti vaikkapa 70-luvun alkuun verrattuna. Itse asiassa muuten vinyylin paluu markkinoille on hieman nostanut fyysisten äänitteiden kokonaismyyntiä parin viime vuoden aikana ja cd:llä on siinä myös siis vahva osuus,
 
Esimerkiksi Japanissa suoratoisttopalveluilla on ollut vaikeuksia syrjäyttää cd niihin mieltyneillä markkinoilla. En usko tuohon trendin jatkumiseen vaan pikemminkin tilanteen vakiintumiseen, mutta kukapa sitä tietää.

Mitä merkitystä sillä edes nykyisin on, julkaiseeko musiikkinsa _pelkästään_ ei-cd-muodossa, kun sen pienen cd-erän julkaisukustannukset ovat joka tapauksessa olemattomat ja sen cd-myynnin merkitys artistin tuloille joka tapauksessa yhtä lailla olematon. Ei siinä isompi artisti menetä mitään vaikka julkaisisi biisinsä c-kasetilla tai automaattipianon reikänauhoina niille, jotka kyseisistä medioista kiksinsä edelleen saavat. Eikä se myöskään vaikuta mitenkään siihen tosiasiaan, että cd-levy tosiaankin on kuollut formaatti.

Ainoa nykyisin käytössä oleva musiikin kuuntelutapa, jolle ennustetaan totaalista loppua kohtalaisen pikaisesti, on maksullinen musiikin lataus. Suoratoistopalveluiden uskotaan syrjäyttävän sen lopulta.
 
CD-myynti näyttää nojaavan vahvasti ikääntyvien musiikinkuluttajien markkinaan, ja kun tietty sukupolvi tosiaan vanhenee, niin siinä on sitten ehkä odotettavissa vielä isompi käänne musiikki-cd:n osalta.
 
Suoratoistopalveluiden ongelma näyttäisi olevan se, että ne eivät pysty toimimaan kannattavasti. Samoin jos taloustilanne kovasti heikkenee, kuluttajat voivat luopua maksullisista palveluista.
 
CD:n ongelmaksi ehkä muodostuu sitten se (mikä tällä hetkellä toki on jo paljolti tosiasia), että kotitalouksissa ei ole enää cd-soittimia, ja palataanko sitten kuitenkin musiikin lataamiseen, mene tiedä.
 
Onhan tässä kaikenlaisia tekijöitä. Elävän musiikin rooli on mielestäni korostunut 2010-luvulla merkittävästi ja sitten televisio eniten myyvien artistien markkinointikanavana on erittäin keskeinen kansallisella tasolla.
 
Musiikkialbumit oli vinyyliajan sukupolvikokemus, jolle cd teknisesti ja laadullisesti edistyksellisempänä formaattina tarjosi pitkän jatkoajan. Albumeita toki julkaistaan edelleenkin, mutta valtavirta on tässä kohtaa kulkenut yksittäisten biisien ja tietynlaisen musiikkivirran suuntaan, mikä on kuitenkin jo 1950-luvulta lähtien yleisempi tallennetun musiikin kuuntelutapa. Omalla tavallaan cd pystyi vastaamaan näihinkin käyttötapoihin, koska cd-soittimen avulla on mahdollista helposti selata yksittäisiä biisejä ja toisaalta se on kestoltaan pitkä. Jopa useita cd:itä perätysten soittavat karusellimallit oliva yhdessä vaiheessa kohtalaisen suosittuja.

En lainkaan yllättyisi, vaikka CD:n asema lähimmän parinkymmenen vuoden aikana jopa hieman vahvistuisi.
Samalla tavalla, kun monet alkavat huomata ja kirota, ettei heidän parinkymmenen vuoden takaisia ylppärijuhlakuviaan tai vastaavia enää ole missään, saattavat ihmiset myös alkaa haluta tärkeimpiä musamuistojaan konkreettisessa ja käsin kosketeltavassa muodossa. Jotain minkä voi laittaa hyllyyn, ja sitten tietää, että siinä se on. Tai sitten ei.
 
Tiedosto jossain pilvessä tai viidennellä ulkoisella kovolla ei ole oikein missään. 35 000 biisiä tiedostoina on mahdoton hahmotettava. CD tai DVD on kooltaan erittäin järkevä ja "organisatorisesti hallittavissa". Siihen ei saa visuaalista "kontaktia", ja se voi vain unohtua massaan.