Musiikkibisnes ›

En nyt oikein tiedä mihin osa alueelle tämä pitäisi pistää, mutta laitanpahan nyt kuitenkin.
 
Eli olen pääsemässä peruskoulusta.
Kysymys:
 
Jos käyn jonkin muun lukion, kuin Sibeliuksen, sulkeeko se mahdollisuuteni päästä sisää musiikki bisnekseen?
 
Ajattelin nääs käydä ihan käytännön syistä normaalin lukioon, jos vaikka mieli muuttuisi musiikin mielekkyyden suhteen.
 
Älkää käsittäkö väärin. Rakastan musiikkia. Mutta työllisyys tilanne ja palkat ovat huonot ja sisällä kalvaa pelko, ettei oma osaaminen riitä.
 
Sibelius-lukiossa kävisin melkein kaikki mahdolliset saatavilla olevat musiikin kurssit, mutta lopputuloksena olisi matikan, kemian,fysiikan ja kielien kirjoitusten liskäksi jopa 7 tunnin koulupäiviä kahden ensimmäisen vuoden ajan. Siis helpotusten kanssa. Ja päälle vielä tunnin bussi matkan kumpaankin suuntaa.
Pelkään ettei energia riitä.
 
Toisaalta, jos käyn normaalilukion ja sitten menen esim. Sibelius-akatemiaan, muusikon koulutus tulee, muttei niitä musiikkibisneksessä tarvittavia suhteita, niinkuin tulisi Sibiksen käydessä.
 
Lisäksi menetän mahdollisuuden kehittää musikaalista osaamistani ja pelkään, ettei bändistäni tule mitään, jollen oikeasti ala panostamaan musiikkiin.
 
Enkä ole valmis laittamaan kaikkea yhden kortin varaan, sillä olen myös matemaattisesti lahjakas.
 
Poljemme tällähetkellä paikallamme bändini kanssa ja uskon myös sibiksestä löytyvän sen kauan kaivatun laulajan, ja ehkä itselleni uuden OIKEAN bändin. Jossa joku muukin tekisi musiikkia ja haluaisi kehittää sitä kuin minä.
 
Oman bändin kaverit osaavat kyllä soittaa, mutta laulaja puuttuu ja hommat seisoo.
Demoa ehkä olisi tarkoitus tehdä Hattutehtaalla. Mutta se laulaja puuttuu, vaikka kaksi vuotta ollaan soitettu. tunnen kyllä kohtuu hyviä naislaulajia, mutta ei semmosella oikein hardrokkia soiteta. Ja niiden kaikkien motivaatia on kuraa.
 
Auttakaa, oi viisaat Muusikot.

Jos käyn jonkin muun lukion, kuin Sibeliuksen, sulkeeko se mahdollisuuteni päästä sisää musiikki bisnekseen?
 
Enpä usko. Kuitenkin aika harva musiikin ammattilainen on Sibelius-lukiota käynyt, eivätkä vastaavasti kaikki sieltä kirjoittaneet suinkaan toimi musiikin parissa.
 
Enemmänhän tuossa on kyse siitä, että siellä saa opintoviikkoja kaikesta kivasta ja nastasta musiikkiin liittyvästä toiminnasta, ja fiilis on kaiketi soittajamyönteisempi. Muuten siellä kai käydään läpi samat jutut kuin muissakin lukioissa.
 
Sibelius-lukiossa kävisin melkein kaikki mahdolliset saatavilla olevat musiikin kurssit, mutta lopputuloksena olisi matikan, kemian,fysiikan ja kielien kirjoitusten liskäksi jopa 7 tunnin koulupäiviä kahden ensimmäisen vuoden ajan. Siis helpotusten kanssa. Ja päälle vielä tunnin bussi matkan kumpaankin suuntaa.
Pelkään ettei energia riitä.
 
Tuota on turha murehtia. Päivät ei ole pitkiä jos on kivaa, ja ainahan voi ottaa lisävuoden. Ei niitä kursseja kuitenkaan edes saa täysiksi päiviksi, aina tulee hyppytunteja mukaan. Pitkiä päiviä tulee joka ikisessä lukiossa - tietty opintoviikkomäärä kun on suoritettava, että pääsee ulos.
 
Jos mahdollisuus olisi, niin ehdottomasti kannattaa hakeutua lukioon joka kiinnostaa, meni siihen aikaa tai ei. Niitä bändejä kyllä sitten tulee ja menee.
 
Tietenkään ei ehkä kannata tärvätä aikaa niin että käyttää lukioon viittä vuotta kuten mä tein - mutta toisaalta tein samalla puolta työpäivää varastoduunissa.

Mulla oli samanlaisia mietteitä tuolloin.
 
Kävin ihan vaan peruslukion ja soittelin tuttujen kavereiden kanssa. Tuo OIKEAN bändin löytämistä voi verrata parisuhteeseen. Sitä ei etsimällä löydä, mutta kun se tulee vastaan niin sitten kolahtaa ja asiat alkaa rullata. Kunnon bändin yhteen hioutuminen vaatii jokaiselta aikas paljon. Sinun ikäisillä armeija on vielä edessä ja soittokaverit häviää ympäriltä. Toimi musiikissa fiiliksen mukaan ja turvaa selustasi matematiikalla, jos siitä kerran pidät.

Jos vähänkään epäilyttää, hankkikaa oikea ammatti.

Jos vähänkään epäilyttää, hankkikaa oikea ammatti.
 
Oikeen ammatin voi hankkia vähän vanhempanakin. Aina ajatellaan, et jos ei lukioikäisenä tiedä mitä haluaa tehä lopunelämänsä ja 25-vuotiaana korkeakoulutettuna tee koulutustaan vastaavaa duunia, peli ois jotenkin menettetty ja elämä pilalla. Elämä on monesti pilalla, kun liian nopsaan antautuu valtavirran vietäväksi.

Jos vähänkään epäilyttää, hankkikaa oikea ammatti.
 
Niin hyvin ei luovassa työssä menekään, etteikö joskus tarvitsisi tehdä ihan tavallista palkkatyötä. Silloin tosiaan olis kiva, jos olis joltain pätkätyöalalta paperit.
 
Mutta sitä varten on työvoimatoimiston kurssit
:-D

Joo...jalkaa Postin oven väliin vaan ;-D Tai kouluttaudu sporakuskiksi...

1. Jos käyn jonkin muun lukion, kuin Sibeliuksen, sulkeeko se mahdollisuuteni päästä sisää musiikki bisnekseen?
 
2. Älkää käsittäkö väärin. Rakastan musiikkia. Mutta työllisyys tilanne ja palkat ovat huonot ja sisällä kalvaa pelko, ettei oma osaaminen riitä.
 
3. jopa 7 tunnin koulupäiviä kahden ensimmäisen vuoden ajan. Siis helpotusten kanssa. Ja päälle vielä tunnin bussi matkan kumpaankin suuntaa.
Pelkään ettei energia riitä.
 
4.Lisäksi menetän mahdollisuuden kehittää musikaalista osaamistani ja pelkään, ettei bändistäni tule mitään, jollen oikeasti ala panostamaan musiikkiin.
 
1. Sibiksellä ja musiikkibisneksellä ei mitenkään välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Monet muut asiat ratkaisevat paljon enemmän.
2. Jos palkkakehitys alalla peloittaa jo ennakolta, kannattaako siihen ryhtyä. Toisaalta jos et ryhdy niin et koskaa saa tietää kuinka olisi käynyt.
3. Odotahan jos ja kun ryhdyt luomaan musiikki-uraa itsellesi. Lukio on lastenleikkiä siihen nähden. Sama koskee muuten aika montaa muutakin työuraa. Jos ei energia riitä mihinkään, voi patjatehtaan koemakaajan paikka olla omiaan.
4. Osaaminen kehittyy vain tekemisen kautta. Muutaman vuoden kun sähellät eri bändien kanssa ja olet kaikessa mahdollisessa mukana, saat siitä tieto-taitoa. Siihenkin tosin vaaditaan energiaa.
JK. Ei nämä neuvot sua vie mihinkään suuntaan. Itse sun täytyy valintas tehdä ja elää niiden kanssa.

JK. Ei nämä neuvot sua vie mihinkään suuntaan. Itse sun täytyy valintas tehdä ja elää niiden kanssa.
 
Tietysti.
 
Ja toimiihan musiikki myös harrastuksena hyvin. Kaikki mun tuntemat bändissä soittavat aikuiset tekee duunia nyt jossain muualla, kun parin levyn ura on katkennut.
 
Bändin kannsa on vaan se onkelma että asun jumalan selän takana. Ainoot kylän soittotaitoset rämpyttelijät on siinä porukassa. Tai ehkei ei soittotaitoisimmat mutta satavarmasti koko koulun parhaat. Tietysti täältä löytyy aikuisia huippuheebeleitä.

soittotaitoisimmat
 
Tarkoitin tietysti soittotaitoiset. Monet kaverit harrastaa musiikkia ja osaa soittaa.

Ja tietysti jos pelkää ettei osaa, ei ainakaan vakuuta ketään omasta osaamisesta.
 
Takana painaa myös ajatus että mielestäni ihmisen tulee tehdä sitä, missä on hyvä (keskivertoa parempi).