Musiikkibisnes ›

Löytyisikö mnetistä kokeneita yrittäjiä?
 
Olen koettanut etsiä tietoa avoimen yhtiön soveltuvuudesta sivutoimisen harrastepohjaisen bänditoiminnan pyörittämiseen, mutta sangen heikolla menestyksellä.
 
Olennaiset kysymykset:
-soveltuuko ay sivutoimiseen yrittäjyyteen?
 
-säilyykö yhtiömiehillä palkansaajastatus? Kaikki käyvät ns. päivätöissä, soittokeikkoja on vain pari/kk
 
-kun ay laskuttaa keikan tilaajaa, niin maksavatko soittajat omat eläkemaksunsa (YEL) vai säilyykö keikan tilaajaalla TaEL-vakuutusvelvollisuus (työeläkelakeja soveltaessaan eläkeyhtiöt eivät katsokaan soittajia "oikeiksi" yrittäjiksi ?) (verottajallahan on sitten omat soveltamisensa, mutta ei sotketa niitä tähän)
 
-muita kokemuksia, ongelmia?
 
Näitä voisi luulla aika itsestään selviksi jutuiksi, mutta eivät taida ollakaan. Siksi ei mitään mutua tai arvailuja aiheen tiimoilta, kiitos!
 
Vain omakohtaisia yhtiömiesten tositarinoita ja niitäkin mielummin jo useamman tilikauden ajalta karttuneena..

www.prh.fi
www.vero.fi
kertovat paljon aiheesta ja varmasti oikeaa ajankohtaista tietoa.

-säilyykö yhtiömiehillä palkansaajastatus? Kaikki käyvät ns. päivätöissä, soittokeikkoja on vain pari/kk..
 
Parilta tutulta karua kertomaa. Työttömyyden sattuessa, vaikkakin yrittäjyys on lopetettu toistakymmentä vuotta sitten virallisesti ja siitä lähtien ovat olleet palkansaajina, ovat työkkärissä suhtautuneet tapauksiin kuten yrittäjiin ja vetkuttaneet ja vatkuttaneet työttömyyskorvauksen maksamista vedoten siihen että tapaukset ovat muka edelleen yrittäjiä. Ja se paperisota rumba on ollut todella kovaa. Samaa ovat kertoileet aika monet muutkin. Jos olet palkannauttimisen ohella edes pikkuriikkisen yrittäjä, voi siitä olla isoja ongelmia mikäli joudut hakemaan työttömyys korvausta. Jollain muulla voi tietysti olla toisenlaisiakin kokemuksia mutta asia kannattaa onkia 100 % varmuudella selväksi. Sitä vain on vaikea sanoa kuka antaa lopullisen ja pitävän vastauksen. Yhden keskiverto virkailijan sanaan ei kannata luottaa.

Olennaiset kysymykset:
-soveltuuko ay sivutoimiseen yrittäjyyteen?
 
Soveltuu. Isoimpana riskissä verratuna osakeyhtiöön on se, että osakkaat vastaavat henkilökohtaisella omaisuudellaan yhtiön toiminnasta. Toisaalta jos toiminta on vain pientä keikkailua ym., ei ole kait hirveän todennäköistä että joku keikkajärjestäjä alkaa teiltä hirveitä summia vaatimaan jos joku menee pieleen.
 
-säilyykö yhtiömiehillä palkansaajastatus? Kaikki käyvät ns. päivätöissä, soittokeikkoja on vain pari/kk

Säilyy. Avoimesta yhtiöstä sinänsä ei ole pakko nostaa palkkaa, vaan kannattaa ainakin alkuvaiheessa käyttää hyväksi kilometri-, sekä päivä-, ateriakorvauksia. Jos rahaa nostaa ulos suoraan tililtä, seuraa siitä loppuvuonna 29% pääomatulovero maksettavaksi, eli jos nostat satasen muista että joudut pulittaman siitä valtiolle myöhemmin 29€.
 
Jos toiminta laajenee, niin ennemmin tai myöhemmin on järkevää ottaa osa tuloista myös palkkoina. Se on kallista se. Yrittäjät joutuvat ottamaan itsellensä YEL-vakuutuksen, ja mahdollisille työntekijöille pitää ottaa TEL-vakuutus. Lisäksi pitää olla pakolliset tapaturmavakuutukset työntekijöille.
YEL ja TEL on muistaakseni 29% tänä vuonna. Ensikertalaisyrittäjät saavat siitä muistaakseni puolet alennusta. YEL/TEL toimii siis siten että jos maksat satasen palkan, niin maksat sen lisäksi valtiolle 29% satasesta. Sitten on vielä SOTU-maksu josta en nyt muista mites se meni.
 
Niin ja pitää muistaa myös tuo ihana alv. 22% joka maksetaan sitten kaikesta "myynnistä".
 
Että ei yrittämistä ihan helpoksi oo tehty tässä maassa. Käytännössä kuitenkin jos keikkailusta rahaa tulee niin on pakko perustaa yritys koska johonkin ne rahat pitää saada. Kovin moni ravintola ei ala verokortille mitään makselemaan.
 
Tässä nyt asioita mitä mulle on jäänyt mieleen yhden Oy:n ja Ay:n pyörittämisestä. Tärkeintä on kuitenkin että menette paikkakuntanne uusyrityskeskukseen, ja kyselette sieltä kuinka homma toimii. Tilitoimisto on kans tosi tärkeä. Hommatkaa sellainen että puhutte samaa kieltä ja ymmärrätte mitä se numeronpyörittäjä höpisee.
 

 
-kun ay laskuttaa keikan tilaajaa, niin maksavatko soittajat omat eläkemaksunsa (YEL) vai säilyykö keikan tilaajaalla TaEL-vakuutusvelvollisuus (työeläkelakeja soveltaessaan eläkeyhtiöt eivät katsokaan soittajia "oikeiksi" yrittäjiksi ?) (verottajallahan on sitten omat soveltamisensa, mutta ei sotketa niitä tähän)
 
Ei keikan tilaaja maksaa tässä tapauksessa mitään. Te olette yritys jolta ravintola ostaa palvelun. Eli jos palkkana otatte ulos, maksatte itse vakuutusmaksut.

Näitä voisi luulla aika itsestään selviksi jutuiksi, mutta eivät taida ollakaan. Siksi ei mitään mutua tai arvailuja aiheen tiimoilta, kiitos!
 
Joo ei toudellakaan ole. Vieläkin vaikka on monta tilikautta takana joutuu välillä ihmettelemään tätä hommaa.
 
-Hippo

-säilyykö yhtiömiehillä palkansaajastatus? Kaikki käyvät ns. päivätöissä, soittokeikkoja on vain pari/kk
Säilyy. Avoimesta yhtiöstä sinänsä ei ole pakko nostaa palkkaa
 
Onko tuo palkansaaja status varma myös työttömyyskorvaus tapauksessa ? Onko varmaa tietoa ja kokemusta ? Olen muutamalta tutulta kuullut näiden omakohtaisista kokemuksista vastaavanlaisissa tapauksissa erittäin negatiivista palautetta työvoima viranomaisilta. Nämä kun tahtovat tulkita kaiken osaaikaisenkin yrittäjyyden päätoimiseksi ottamatta huomioon päätoimista palkansaaja statusta. Elikkä onko esittää lainvoimaista dokumenttia asiasta. Tämä ikäänkuin ettei kukaan menisi tekemään ilman vahvaa näyttöä mahdollisesti pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia taloudellisia päätöksiä.

Mulla on ollut toiminimi vuodesta -97 ja nyt vuoden 2003 alusta muutin sen avoimeksi yhtiöksi ja toinen yhtiömies on aviomieheni.
Mä olen siis joutunut puljaamaan näitten asioitten kanssa aika lailla ton soittamisen ohessa.
 
Mä kirjaan tähän nyt mun näkemyksiäni omilla tiedoillani eli vastaan kysyjän olennaisiin kysymyksiin näin. Korjatkaa, jos olette enemmän oikeassa ;-)
 
-soveltuuko ay sivutoimiseen yrittäjyyteen?
Mun mielestä ei.
Ay:ssä jokainen yhtiömies vastaa omaisuudellaan yhtiöstä ja jos joku yhtiömiehistä vaikkapa päättää ostaa yhtiön lukuun Mersun, niin kaikki maksavat. Ay:ssä pitää olla todella suuri luottamus kaikkia yhtiömiehiä kohtaan.
Toiminimi jokaiselle bändin jäsenelle olis musta parempi vaihtoehto sivutoimisessä musatouhussa.

-säilyykö yhtiömiehillä palkansaajastatus? Kaikki käyvät ns. päivätöissä, soittokeikkoja on vain pari/kk
Tästä asiasta en ole varma.
Kun mulla oli tmi, sain aina myös freelance-verokortin, jolla saattoi tehdä vaikka musamaikan sijaisuuksia kouluissa.

-kun ay laskuttaa keikan tilaajaa, niin maksavatko soittajat omat eläkemaksunsa (YEL) vai säilyykö keikan tilaajaalla TaEL-vakuutusvelvollisuus (työeläkelakeja soveltaessaan eläkeyhtiöt eivät katsokaan soittajia "oikeiksi" yrittäjiksi ?) (verottajallahan on sitten omat soveltamisensa, mutta ei sotketa niitä tähän)
Tmin haltija ja ay:n yhtiömies maksavat itse oman yrittäjäeläkkeen, joka on lakisääteinen. Sen suuruutta voi itse säädellä ja jos tulot jäävät vähäisiksi, ei eläkemaksua tarvitse maksaa lainkaan. Vakuutusyhtiö selvittää tämän asian teille kyllä perinpohjaisesti.
 
Joku kirjoitti tuossa edellä, että vuoden lopussa joutuu ay maksamaan pääomatuloveroa. Se ei pidä paikkaansa. Ay ja tmi eivät maksa pääomatuloveroa, sitä maksaa osakeyhtiö.
Lisäksi esiintymisten ALV on 0%. Laskussa pitää lukea keikkaliksan jälkeen alv 0% veroton palvelu.
Verotus menee pääpiirteissään niin, että lasketaan tulot, niistä vähennetään kulut (matkat, soittimet, tarvikkeet, levyt ym.) ja jäljelle jäävästä summasta, voitosta, maksetaan vero. Jos voitto jää kovin pieneksi, valtionveroa ei makseta ollenkaan, vaan riittää että pulittaa kunnallisveron.
Näin siis raakaversiona. Tämä koskee sekä toiminimeä että avointa yhtiötä.
Tmi ja ay eivät myöskään maksa SOTU-maksua. Sen korvaa yrittäjäeläke. SOTU on palkansaajien juttu.
 
-muita kokemuksia, ongelmia?
 
Toiminimi on kätevä, tilaaja maksaa palvelusta könttäsumman ja se siinä. Tilaajalle ie aiheudu palkanmaksun (verojen pidättämien, sotujen ja työnanatajakulujen, vakuutusten ja muiden miljoonien maksujen pidättämistä!) hankalauutta. Keikkoja on siten helpompi saada. Tämä on mun kokemukseni keikkarintamalta.
 
Tässä tällainen raakaversio asiasta, joka todellakaan ei ole mitenkään selvä ja helppo juttu! Aina tulee joku outo asia eteen ja ei kun soittamaan viranomaisille, jotka nekään eivät aina tiedä vastauksia!
Siinä on muusikkopolo joskus aika eksyksissä!

Ay, jossa 2 yhtiömiestä, molempien osuus 50% (osuus sovitaan yhtiösopimuksessa)

Tulot 40000/vuosi
Menot 30000/vuosi
Verotettava tulo 10000/vuosi
Molempien verotettava tulo 5000/vuosi

Valtionveroa 0
Kunnallisveroa 1000/yhtiömies (kunnallisvero+muut n 20%)

Jos olet maksanut ennakkoveroja 1500, saat 500 takaisin
Jos olet maksanut ennakkoveroja 500, maksat 500 lisää

Onko niin, että yksityinen elinkeinonharjoittaja (t:mi siis) ei voi suoranaisesti nostaa itselleen matkakuluja tai päivärahoja, vaan voi vaan vähentää ne verotuksessa?

Onko niin, että yksityinen elinkeinonharjoittaja (t:mi siis) ei voi suoranaisesti nostaa itselleen matkakuluja tai päivärahoja, vaan voi vaan vähentää ne verotuksessa?
 
Tmi:n tili on sama asia kuin henkilökohtainen tili. Kun liksa tulee tilille, se on kokonaan sun käytettävissä heti saman tien MUTTA sun pitää varautua maksamaan tilikauden lopussa summasta vero.
Niin ku varmaan tiedätkin, liksasta vähennetään ensin mahdolliset päiväraha, yöraha ja matkakulut. Lopusta maksat veron.
 
Onko toi käytäntö sitten matkakulujen nostamista, sitä en osaa sanoa, mutta noi se käytännössä toimii.

Ota huomioon myös vaihtoehto, että kysyt ohjelmatoimistolta sopimusta jonka mukaan myytte itse keikat ja toimisto hoitaa laskutuksen sekä kulut. Fiksu toimisto maksaa teille mahdollisimman ison osan palkkiosta päivärahoina (verotonta) ja saatte käyttöönne heidän sopimuksensa joka turvaa selustaa.
Tämä siis mikäli törmää niihin ravintoloitsijoihin jotka eivät halua maksaa palkkioita kenenkään verokortilla.
Luonnollisesti tällainen palvelu pitäisi myös olla todella edullinen, koska työmäärä vähenee ohjelmatoimistolla merkittävästi.
Esimerkiksi tilapäisenä ratkaisuna saattaisi tällainen juttu toimiakin.

Ota huomioon myös vaihtoehto, että kysyt ohjelmatoimistolta sopimusta jonka mukaan myytte itse keikat ja toimisto hoitaa laskutuksen sekä kulut. Fiksu toimisto maksaa teille mahdollisimman ison osan palkkiosta päivärahoina (verotonta) ja saatte käyttöönne heidän sopimuksensa joka turvaa selustaa.
Tämä siis mikäli törmää niihin ravintoloitsijoihin jotka eivät halua maksaa palkkioita kenenkään verokortilla.
Luonnollisesti tällainen palvelu pitäisi myös olla todella edullinen, koska työmäärä vähenee ohjelmatoimistolla merkittävästi.
Esimerkiksi tilapäisenä ratkaisuna saattaisi tällainen juttu toimiakin.
 
Onhan olemassa toimistoja, jotka tarjoavat pelkän laskutuspalvelun suhteellisen edullisesti.

Fiksu toimisto maksaa teille mahdollisimman ison osan palkkiosta päivärahoina (verotonta)
 
Eikä tarvitse sitten ihmetellä vanhempana mihin kaikki eläkerahat työntäisi kun on "tienannut" vain päivärahoja sekä kilometrikustannuksia.
 
Vaikka eihän satunnaisesti keikkailevalla sivutoimisella noilla ole juuri mitään merkitystä. Ammattilainen varmaan jaksaa kituuttaa kansaneläkkeen perusosallakin ;-)

Parilta tutulta karua kertomaa. Työttömyyden sattuessa, vaikkakin yrittäjyys on lopetettu toistakymmentä vuotta sitten virallisesti ja siitä lähtien ovat olleet palkansaajina, ovat työkkärissä suhtautuneet tapauksiin kuten yrittäjiin ja vetkuttaneet ja vatkuttaneet työttömyyskorvauksen maksamista vedoten siihen että tapaukset ovat muka edelleen yrittäjiä. Ja se paperisota rumba on ollut todella kovaa. Samaa ovat kertoileet aika monet muutkin. Jos olet palkannauttimisen ohella edes pikkuriikkisen yrittäjä, voi siitä olla isoja ongelmia mikäli joudut hakemaan työttömyys korvausta.
 
Sattuipa minullekin vajaat pari vuotta sitten pätkä työttömyyttä. Rehellisesti tunnustin osallisuuteni avoimessa yhtiössä toisena yhtiömiehenä (mainosmusiikkia yms. ;-)) - firma ei koskaan ole varsinaisesti toiminut kun ryhdyttiin "oikeisiin töihin". Liikevaihtoa on ollut reilut 10 vuotta sen verran kuin muutaman kympin pankkitilisaldosta korkoa tulee. Pystyssä on pidetty "huumorimielessä", mutta hymy ensin hyytyi kun yrittäjyyteni meni työvoimalautakunnan syynättäväksi. Paperia piti toimittaa aika lailla so. selvittää, että ei ole toimintaa. "Tuomitsivat" minut sivutoimiseksi yrittäjäksi - ei sitten kuitenkaan estänyt päivärahan maksua.
Mikälis tuommoinen yritys pyörii niin paljon, että se tuottaa jo todellista elantoakin niin saattaapi evätä koko päivärahaoikeuden. En tiedä, että voiko saada ennakkopäätöstä lautakunnalta jo ennen työttömäksi joutumista. Joka tapauksessa yrittäjyyden tulee olla lopetettua jo paljon ennen kuin päivärahaa kannattaa yrittää saada - peruskarenssit ovat aika merkityksettömiä sen rinnalla.

Jos toiminta laajenee, niin ennemmin tai myöhemmin on järkevää ottaa osa tuloista myös palkkoina. Se on kallista se. Yrittäjät joutuvat ottamaan itsellensä YEL-vakuutuksen, ja mahdollisille työntekijöille pitää ottaa TEL-vakuutus. Lisäksi pitää olla pakolliset tapaturmavakuutukset työntekijöille.
YEL ja TEL on muistaakseni 29% tänä vuonna. Ensikertalaisyrittäjät saavat siitä muistaakseni puolet alennusta. YEL/TEL toimii siis siten että jos maksat satasen palkan, niin maksat sen lisäksi valtiolle 29% satasesta. Sitten on vielä SOTU-maksu josta en nyt muista mites se meni.
 
Niin ja pitää muistaa myös tuo ihana alv. 22% joka maksetaan sitten kaikesta "myynnistä".
 
Että ei yrittämistä ihan helpoksi oo tehty tässä maassa.
 
Tuota yrittämisvalitusta en koskaan ole ymmärtänyt. Mikäli haluaa itsensa työntekijäjänkin tapaturmien, työttömyyden, vanhuuden yms. varalta vakuutettuna on rahat jostain otettava. "Tavallinen" palkollinen ei vain noita kulueriä normaalisti näe/tiedosta. Itse toimin konsulttina ja tiedän tarkalleen mitä työtunnistani laskutetaan & mitä itselleni brutto-& käteen tulee. Laskutetusta tuntihinnasta pitää maksaa palkan ja sen sivukulujen lisäksi toimitilan vuokrat ja muut fasiliteetit, palkka ajalta, jota ei voi laskuttaa (markkinointi, koulutus, kehitystyö jne..), atk-henkilöstö, sihteerit jne.. kaikki mahdolliset yleiskulut. Melkolailla euroja häviää ennen kuin omalle tililleni kilahtaa. Siitä huolimatta alallani toimistojen sijoitetulle pääomalle saatu tuotto on ollut normaaleina toimintavuosina luokkaa 5-10% (kokemus kolmelta työnantajalta) & konkursseja oli 90-luvulla runsaasti.
 
Viitaten ylempäänkin kirjoitukseeni: onko sitten yli 65 vuotiaana tai sairastuneena/loukkaantuneena parempi vaihtoehto lähteä kadulle kerjuulle tms.?
 
ALVista vielä: vaikka myynnistä maksetaan niin hankinnoista vähennetään - todellista veroa maksetaan vain siltä osin kuin arvo lisääntyy - ja sama koskee niin maitoa kuin makkaraakin tai vaikka parturissa käyntiä.

ALVista vielä: vaikka myynnistä maksetaan niin hankinnoista vähennetään - todellista veroa maksetaan vain siltä osin kuin arvo lisääntyy - ja sama koskee niin maitoa kuin makkaraakin tai vaikka parturissa käyntiä.
 
Väärinkäsitysten välttämiseksi tartun vielä tähänkin pilkkuun: esiintymispalkkiosta ei makseta ALVia.
 
Jos pyörittää esim. toiminimellä vain keikkaliksojaan, ei tarvitse rekisteröityä ALV-rekisteriin.
Konsultointi ja luennointi ovatkin sitten jo ALVin alaista tuloa. Mutta keikkailu siis ei ole.