Muusikoiden.net
27.10.2020
 

Lyriikka »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Runo: Kun tuuli hellii niityn (26.3.2017)
1
soihtu55
26.03.2017 19:54:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kun tuuli hellii niityn (26.3.2017)
 

 
Maa aukeaa, railosta sen kurkistaa leskenlehtinen
lämpö kulkee niityn kaitaleessa
nousevat korennot,
nuo vielä eilen kohmeat olennot
pyhäaamu raukeaa kyliin, odottaa purppuraa
lähi kalliot paahtaa suuri lupaus
valo rajallinen, kiirehtii aikaa.
Rajan takaa pedot,
ylittävät sudet niityn poimut yhtä aikaa
henkäys tupasvillan, illan kumina kallioissa,
rikotut padot joessa,
mahla sykkii puun povessa
ihminen vain yrittää, itsensä ylittää,
mutta katso laivan keula rikkoo pinnan
tupasvillat nousevat ja tervehtivät taivasta
viimeisenä laivasta lähtee kapteeni.
Sudella on suden luonto, kuono sammaleessa,
ja pian hellii tuuli niityn,
minä olen hetken, minä, kauneudesta kiihdyn,
kunnes kapteenien joukkoon liityn.
 

 
merja ritala
 
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja- näin oletin kun se ei laulanut. -MR-
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2020, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti