Lyriikka ›

Huhuja
 
sanovat, selän takana, tuli hulluksi tyttö tuo,
nyt se vain elää harhoissa ja etanan kuorista juo,
 
ei kampaa, vaan tukkansa takuttaa,
sormiaan hampaisiin naputtaa,
puhuu itsekseen yksin kuin muille,
tahtoo lasten mehu-kutsuille
 
sanovat, paidan takana, narut on auki nuo,
kuka solmisi pakkopaidan, ketään kun päästä ei luo,
 
ei itke, vaan hullusti nauraa hän,
kanssa harmaan laukkuystävän

tatta: Huhuja
 
sanovat, selän takana, tuli hulluksi tyttö tuo,
nyt se vain elää harhoissa ja etanan kuorista juo,
 
ei kampaa, vaan tukkansa takuttaa,
sormiaan hampaisiin naputtaa,
puhuu itsekseen yksin kuin muille,
tahtoo lasten mehu-kutsuille
 
sanovat, paidan takana, narut on auki nuo,
kuka solmisi pakkopaidan, ketään kun päästä ei luo,
 
ei itke, vaan hullusti nauraa hän,
kanssa harmaan laukkuystävän
 
Plussa paukahti, hienoa (huonoa)! Vielä kun saisit lisättyä vähän tyhmyyttä tähän soppaan, on liian fiksu.

velipesonen: Plussa paukahti, hienoa (huonoa)! Vielä kun saisit lisättyä vähän tyhmyyttä tähän soppaan, on liian fiksu.
 
Kiitos, koitetaan lisätä "tyhmyyttä" :D

(levottomia juttuja näköjään tänään...vielä yks...ja sori, meni kolmella rivillä yli sen kymmenen)
 
Kalafora
 
etenemme paikallamme otamme askelia,
omalla paikallansa moni ajattelija,
rakentaa jo maailmansa, siitä kauniin ku`han...
kuhahan on kala vaan, joka uimiseen sai luvan,
 
haluan oman kalan, että voisin valehdella,
se on monikäyttöinen, sen myös paistaa voi tulella,
haluan oman kalan, ymmärtäisin vuorovettä,
ja suolaa elämän, itse evättä,
 
enenemme paikallamme olemme eteviä,
ainakin mielestämme, elämässämme,
rakennamme maailmaamme, teemme siihen loven,
nousemme vastavirtaan lailla kevään lohen,
 
haluan oman kalan

tatta: (levottomia juttuja näköjään tänään...vielä yks...ja sori, meni kolmella rivillä yli sen kymmenen)
 
Kalafora
 
etenemme paikallamme otamme askelia,
omalla paikallansa moni ajattelija,
rakentaa jo maailmansa, siitä kauniin ku`han...
kuhahan on kala vaan, joka uimiseen sai luvan,
 
haluan oman kalan, että voisin valehdella,
se on monikäyttöinen, sen myös paistaa voi tulella,
haluan oman kalan, ymmärtäisin vuorovettä,
ja suolaa elämän, itse evättä,
 
enenemme paikallamme olemme eteviä,
ainakin mielestämme, elämässämme,
rakennamme maailmaamme, teemme siihen loven,
nousemme vastavirtaan lailla kevään lohen,
 
haluan oman kalan
 
Minun puolestani johtoon.

velipesonen: Minun puolestani johtoon.
 
Pitäisköhän noita sääntöjä sitten rukata niin ettei oo noita 10 rivin rajotuksia?
 
Vai laittaa kaks omaa sarjaansa?
 
Ja Tatta: vedit kyllä munkin puolesta pohjat tai siis... no joo tajusitte varmaan :P

Tää on epistä, kun tatta on ammattisanoittaja :( eihän noita voi peitota mitenkään :D

tatta: Huhuja
 
sanovat, selän takana, tuli hulluksi tyttö tuo,
nyt se vain elää harhoissa ja etanan kuorista juo,
 
ei kampaa, vaan tukkansa takuttaa,
sormiaan hampaisiin naputtaa,
puhuu itsekseen yksin kuin muille,
tahtoo lasten mehu-kutsuille
 
sanovat, paidan takana, narut on auki nuo,
kuka solmisi pakkopaidan, ketään kun päästä ei luo,
 
ei itke, vaan hullusti nauraa hän,
kanssa harmaan laukkuystävän
 
Onko Jippu saanut haastajan?

Scars80: Pitäisköhän noita sääntöjä sitten rukata niin ettei oo noita 10 rivin rajotuksia?
 
Vai laittaa kaks omaa sarjaansa?
 
Ketjun avaajan ominaisuudessa olen ollut tarkempi pitämään kiinni toisesta ja kolmannesta säännöstä (vaikka itseni kanssa on välillä tehnyt tiukkaa), ja ehdottaisin että muutamme ensimmäistä sääntöä siten että sallittu rivimäärä tuplataan. Käytännössähän tämä onkin ollut asianlaita.
 
Rivimäärää koskevalla säännöllä alun alkaen hain vähän sitäkin, että kirjoittajat sijoittaisivat muutoin eri riveille kirjaamiaan asioita samoille riveille jolloin kokonaisuus voi hahmottua luovalla tavalla uudelleen, mikä taasen voisi antaa uusia perspektiivejä myös huonouden, absoluuttisen pohjan, tavoitteluun, mistä tässä kaikessa on koko ajan ollut kysymys. Tästä huolimatta ehdotan siis, että sallittu rivimäärä tuplataan 20:een, mutta rohkaisen myös erilaisen, proosarunon tai lyhytproosan kaltaisen huonouden tuottamiseen.

Lennu: Tää on epistä, kun tatta on ammattisanoittaja :( eihän noita voi peitota mitenkään :D
 
Kyl kisa tää on reilu.
Ei hyvä kärjessä heilu.
Hyvin voit sä pärjätä,
voit hiuksesikin värjätä.
 
Annan sulle Pirkka- niksin,
siitä voit sä saada kiksin.
Älä laske rimaa korkealta,
kävele vain siitä alta.
 
Huonokin seksi on parempaa,
kuin ei seksiä ollenkaan.
Arasti paskaan tai rohkeesti ojaan.
Se välittyy kuulijaan, kuin myös katsojaan.
 
Siis kirjoita reilusti huonoa
lannoitetta ja guanoa.
Voit päihittää ammattilaisen
myös Tatan kaltaisen naisen.

velipesonen: Ketjun avaajan ominaisuudessa olen ollut tarkempi pitämään kiinni toisesta ja kolmannesta säännöstä (vaikka itseni kanssa on välillä tehnyt tiukkaa), ja ehdottaisin että muutamme ensimmäistä sääntöä siten että sallittu rivimäärä tuplataan. Käytännössähän tämä onkin ollut asianlaita.
 
Rivimäärää koskevalla säännöllä alun alkaen hain vähän sitäkin, että kirjoittajat sijoittaisivat muutoin eri riveille kirjaamiaan asioita samoille riveille jolloin kokonaisuus voi hahmottua luovalla tavalla uudelleen, mikä taasen voisi antaa uusia perspektiivejä myös huonouden, absoluuttisen pohjan, tavoitteluun, mistä tässä kaikessa on koko ajan ollut kysymys. Tästä huolimatta ehdotan siis, että sallittu rivimäärä tuplataan 20:een, mutta rohkaisen myös erilaisen, proosarunon tai lyhytproosan kaltaisen huonouden tuottamiseen.
 
Mä olisin sitä mieltä, et se huonous pitää pystyä osoittamaan ytimekkäästi. Jos se teksti paisuu raamatullisiin mittoihin, ni eihän se sitä tarkoita, et se on huonoa, sitä vain on enemmän.
 
Kyl se todellinen huonous pitää paljastua melko lyhyellä lukemalla. Mut tarkka rivimäärä siihen on aika huono kriteeri.

rintapek: Mä olisin sitä mieltä, et se huonous pitää pystyä osoittamaan ytimekkäästi. Jos se teksti paisuu raamatullisiin mittoihin, ni eihän se sitä tarkoita, et se on huonoa, sitä vain on enemmän.
 
Kyl se todellinen huonous pitää paljastua melko lyhyellä lukemalla. Mut tarkka rivimäärä siihen on aika huono kriteeri.
 
Tavallaan näinkin, mutta olen sitä mieltä ettei taideteoksen hyvyys voi olla osastosta kiinni joten ei voi olla huonouskaan. Osastolla tässä tarkoitan vaikkapa sitä että miniatyyreja on helpompi arvioida kuin joka suuntaan ryöppyäviä ja versovia "venäläisiä" tekeleitä.
 
Hyvyydellä voi joskus tarkoittaa kykyä sanoa asioita lyhyesti ja ytimekkäästi, muttei sekään voi mielestäni olla yksiselitteinen taiteellisen arvon mittari. Silloin ei myöskään huonoudelta pidä vaatimalla vaatia jonkin muotoon liittyvän oletuksen täyttämistä. Silloinhan siitä on vaarana tulla joillain kriteereillä hyvää!
 
Lopuksi tyyliin sitoutuva pyrkimys: Huonoutta on helppo tavoitella iskelmälyriikkaa parodioivalla velttojen riimien, puoliriimien ja epäriimien marssittamisella, mutta jollain lailla kiinnostavampaa voisi olla huonous ihan vaan itsensä takia, taiteena taiteen vuoksi ja ilman.

velipesonen: Lopuksi tyyliin sitoutuva pyrkimys: Huonoutta on helppo tavoitella iskelmälyriikkaa parodioivalla velttojen riimien, puoliriimien ja epäriimien marssittamisella, mutta jollain lailla kiinnostavampaa voisi olla huonous ihan vaan itsensä takia, taiteena taiteen vuoksi ja ilman.
 
Tämä nimenomaan kiihottaa omaa mielikuvitustani. Yrittää keksiä mukamas syvällinen, mutta silti nokkela tarina ja silti paskoa se totaalisesti lyyrisessä muodossa, vain sen takia ettei osaa, tai ole älyä. Yrittää, mutta epäonnistua surkeasti. Tai simuloida sitä uskottavasti niin, että sen tekstin olisi tehnyt joku, joka nyt vaan ei osaa :D

Mä sanoin et hypätään taksiin
ja lähetään syömään Raxiin
sä sanoit ettet sä haluu
sä haluut himaan ja mun kaluu
 
Sä kiehnäsit mua kuumana ku kissa
mä olin päästäni ihan marissa
kuumat aallot kävi mun lävitse
kun ajattelin myttää sua hävyitse
 
Mutta sit teillä mä sammuin
Eikä me nähty enään koskaan

On kai aivan sama
jos ei kukaan kaipaa
etten enää suakaan mä vaivaa
 
Kaiteelle nostan jalkani hauraat
ja siitä veteen aaltoilevaan
mä hyppäilen vaan
 
Helvetti! Tää on mun helvettikin!
Enkä koskaan pääse pois
ja sä sen kyllä tiedätkin
 
Helvetti! Kylmä hyinen vesien virta
kuin kyyneleitteni pirta
Ja sä sen kyllä siedätkin!!!!
 
SIEDÄTKIN, UWoU-WooOO!!
 
(vähän meni yli mitassaan, zori dyyds)

Jokin strategisesti merkittävä rima on nyt tainnut alittua, teelmissä alkaa olla jo ns. vääntöä. Ainakin vääntää niitä lukiessa.
 
Jatketaan vain samaan malliin - päästäksemme voitais' maaliin!

Dimitri oi Dimitri,
kuka kenkäs pimitti.
Olet isällesi rakas,
Ahlgren hakee kenkäs takas.
Kun laskee illan pimiä,
kerro miulle nimiä.

nisumaka: Dimitri oi Dimitri,
kuka kenkäs pimitti.
Olet isällesi rakas,
Ahlgren hakee kenkäs takas.
Kun laskee illan pimiä,
kerro miulle nimiä.
 
Aaah :D Kuulen vibran voimallisesti päässäni.

Lennu: Mä sanoin et hypätään taksiin
ja lähetään syömään Raxiin
sä sanoit ettet sä haluu
sä haluut himaan ja mun kaluu
 
Sä kiehnäsit mua kuumana ku kissa
mä olin päästäni ihan marissa
kuumat aallot kävi mun lävitse
kun ajattelin myttää sua hävyitse
 
Mutta sit teillä mä sammuin
Eikä me nähty enään koskaan
 
Tää on gauheen kakspiippuinen juttu.
Toisaalta tää on niin huonoo kuin olla vain voi.
Toisaalta tää on niin totta mitä osaan kertoa.
 
Vaikee mun on valita, et meneeks tää listan kärkeen.

syntynyt mä köyhäks oon
ja työtä tehnyt vähän oon
mutta minkäs teet kun kourat on
niin kankeat ja köyhä oon
 
ei ole sahaa vasaraa
tai timpermannin tavaraa
vain on mulla köyhän kurjuutta
ja vähän taivaan tummuutta
 
näin sulle laulan neitokainen
että kaunis olet nainen
 
E: huononsin sanajärjestyksiä vähän