Lyriikka ›

Hyi saatana. Nyt kun luen tuota niin yhä lujempaa alkaa soida päässäni se perkeleen Ripsipiirakan Sanni.
 
"...mä haluun saada pimppirasiaa Sannilta."
 
Vitun paska biisi ja vielä liittyy vittumaisia muistoja siihenkin.
 
EDIT: Höö, tulipas kiroiltua.

"...mä haluun saada pimppirasiaa Sannilta."
 
Vitun paska biisi ja vielä liittyy vittumaisia muistoja siihenkin.

 
Eikö Sanni antanutkaan?

Eikö Sanni antanutkaan?
 
Näh. Ei ole kyse mistään sellaisesta. Kyllä minä sinä iltana sain(en tosin Sannilta). Mutta muuten meni vituiksi.

...Mutta muuten meni vituiksi.
 
Myös siltäkin saralta, tavallaan.
 
Ja hiton hauska pätkä. Pelottavan tottakin, siis mitä kaverit kertonu...

Myös siltäkin saralta, tavallaan.
 
Niin kai. Pitäisi varmaan olla iloinen ettei mennyt perseelleen. Hoho.

Mainion vaihtelevia kommentteja tuli Säälipillusta. Kiitos kommenteista; sanoituksen heikot kohdat myönnän itsekin, en vain ole osannut kuroa kokoon parempaakaan ratkaisua.
 
Mitä noihin lajityyppeihin tulee, niin jostain syystä mulla on kirjoittamisten suhteen aika lavea skaala. Tämmöisestä naturalistisesta kehollisuudesta venyn aina kriittiseen hengellisyyteen asti. Järjestyksessä toinen sävelmäksi asti päätynyt sanoitukseni on nimittäin nimeltään Epäilijän rukous. Molempia lajeja ja kaikkea siltä väliltä teen yhtä vilpittömin mielin. *räpyttelee silmäripsiään räps räps*
 
(terkkuja uniprinsessalle!)

Nyt minua kaduttaa, että tulin pitkästä aikaa lyriikkapalstalle.

kiitos terkuista!

tuo käy suklaasydämmen säveleen...tai ainakin mulla alko soida se...