Mahtava biisi josta olisi mukava tehdä suomalainen versio. Vaikka tämmöinen (ei aivan prikulleen alkuperäisen nuotin mukaan) :
Sellaisenaan
Hänet tapasin kun kuljin pellon laitaa,
joen rantaa yksin ja ihmettelin
mistä kaikki ajatukset ja eläimet tulevat.
Hän mutusteli koivunlehtiä, keräili taskuihinsa
voikukkia virkkoen
"valmistanpa näistä iltapäiväteen".
Pitkän partansa takaa virnuili ilkkuen "mitäs täällä teet?
Ilmaa voisi leikata niin tiheästi ajatuksia viskelet.
Et taida käsittää.
Ei sattumalta tänään
täällä kohdattu - siis katso maailmaa
onko väreillä nimiä?
Katsoisit maailmaa - näetko vedessä muotoja?"
Mikähän lie ihme ukko taitaa olla parasta
vain ohi kävellä
ja olla niinkuin en huomaisikaan.
Ukko tuhahti ja kämmenellään selkääni läimäytti
näkökenttäni hajosi,
aivan kuin usvaan vajosin.
Äänen kuulin yltäni ja altani: "joko näet paremmin?"
Vastaukseni kuului ulkopuoleltani: "tahdon täältä pois,
minua pelottaa,
en tunne kehoanikaan
kohta liukenen pois" - "sait tämän lahjan
nytkö heittäisit sen pois?
katsoisit maailmaa - joka mukanasi on."
Silloin näin sen hirvenvasan joka räpytellen
katseli minua kysyen:
"miksi minua oikein säikyttelet?"
Anteeksi vain pyysin "En tiennyt sinun täällä olevan
ja olenhan niin sekaisin, peloissani ja
hämmentynyt itsekin."
"Vai et minua enää muista", vasa loikki pois murjottaen.
Usvaan katosi ja tiesin tavanneeni jonkin todellisen.
Niskaani tartuttiin
pellolle viljaan heitettiin
parran takaa lausuttiin: "siis katsoitko maailmaa
sisältä ja ulkoa?
On päivä puolillaan - ehkä vielä tavataan.
Yksin jäin ja kompuroiden kuljin iltaa kohti.
Ennen yötä - toivon näin -
voin nähdä maailman, sellaisenaan, maailman, sellaisenaan.. |
mikainen
