ERO
Sävel kanttorin kaunis
sut kerran sai itkemään
Yhä nähdä sut niin voin
pitää kättä kädessäs / tai: ja meidät käsikkäin
En kuvaa katsoa saata
liian kaunis se on
Siinä oot mulle
aina erottamaton
Miten kaikki näin muuttui
ei saata ymmärtää
kätes irti sä päästit
liian aikaisin
Olet jättänyt kaiken
ovi vielä raollaan
sitä uudelleen tuskin
tuut aukaisemaan
Vaikken ymmärrä miksi
ehkä piti käydä näin
kädet erkaantuneet on
jääneet on yksin /tai: ja jäänyt oon yksin
Pahvilaatikkoon pakkaan
koko turhan elämän
Miksi mikään ei riitä
aina tahtoo enemmän
Kuvan kauniin nostan
nään mekon valkean
ja onnea hehkuu
mies mustissaan
En kuvaa katsoa saata
liian kaunis se on
siinä oot mulle
aina erottomaton
Sen pahvilaatikkoon laitan
Kaikki mitä omistan
sinne muistoksi lasken
oot siinä mulle ikuinen
Nyt teiltä tälle ensimmäiselle koskaan kritisoitavaksi laittamalleni sanoitustekeleelle vapaata palautetta, kritiikkiä, muutosehdotuksia..
Olisko toisenlainen rakenne parempi?
Onko järjestys looginen? (sanoma ja eteneminen)
Kappalejako?
Ja kommenttia, ihan mitä vain tästä tulee mieleen, positiivista ja negatiivista.
Kiitos :) |
Muuten ihan hyvä, mutta tuo ihan ensimmäinen rivi on turhan yoda-kieltä mun makuun. Toki sanajärjestys voi laulussa olla vähän vapaampi, tyylitajujuttujahan nämä ovat, enkä sen tarkemmin tiedä miksi, mutta jotenkin omaan korvaan tuo vain tökkää. |
Aawa
TomiA.