Itse olen kirjoitellut jonkin aikaa suomen kielistä "pahaa" lyriikkaa. Olen kokenut englanninkielisen lyriikan helpommaksi. Onko monilla raskaamman sarjan muusikoilla saman kaltaisia tuntemuksia? Onko ylipäänsä raskaan musiikin sanoituksesta kokemuksen syvää rintaääntä?
Verille raastetun sielunsa,
tuskaisen sydämensä,
pahanpiiriin laskenut.
Aamunkoin kauneus,
unohtuvainen tuskassa,
pahuuden lietsomassa.
Alla varjon luoja jumalan,
paremman totuuden kieli,
kahlittuna pimeyteen.
Kavaltava käsi petturin,
armotta irti lyödään.
Ken äänensä rukoukseen antaa,
liekkeihin syöstään..
Puhdistaviin.
Sielunsa epäpuhtauden näivettämänä,
kokoontuu haaskojen armeija,
kirottu laulunsa yön peittämänä,
saastaisuudessaan valoa häpeävät.
Silmistä kadonnut puhtaus,
epäjumalansa kauneus,
on heistä kaikonnut.
Jäljellä suudelma yössä,
kohtalo kirjoitettuna,
yötaivaan tähtien vyössä,
huulet mustan tulevaisuuden..
- Foulheart Henri Kinnunen |
Foulheart
