PLEXIÄ _(7.10.2008)
Mä en tavannut sua vuosiin (ja) söin aamiaiseni yksin. Kymmenen hyvää vuotta, mut yksi huono päivä muutti rytmin ja haavoituin päähän. Ääniä kuului rumpukalvoon käänsin päätäni ja kolautin plexiin. Odotin liian kauan aaltojen huokauksia, ne jäi simpukan kuoreen. Nyt syljen silinteriin, luulin itsestäni jotain en osaa erottaa viisasta ja rohkeaa toisistaan Ryhdyin peliin jota en hallinnutkaan siivutin tien kuopat, tallasin lasiin jalkapohjiin jäi jäi syvät haavat en väitä mitään muuta. Mut usko, et sinäkään olis voinut vaikuttaa mun kohtaloon nyt syljen silinteriin, luulin itsestäni jotain en osaa erottaa viisasta ja rohkeaa toisistaan väsyin itseeni enkä tehnyt hyvää kun katson taakseni näen pahaa unta. Odotin liian kauan aaltojen huokauksia, ne jäi simpukan kuoreen. Mut usko, et sinäkään olis voinut vaikuttaa mun kohtaloon En osaa erottaa viisasta ja rohkeaa toisistaan.
M Ritala |