Köyhiä ja alastomia, riippuvaisia ihmisten ruumiita Anna kätesi minulle tässä valtakunnassa Sinut kannan luokseni ilman sanoja, täynnä tunteita Otan sinusta itselleni kumppanin, jos vain tulisit luokseni, sinun onnesi takaisin Maalta kotoisin ovat murhatut aaveet Tarinat pimeässä saavat väristyksiä aikaan Voi kuinka mietin, mita saimme toisissamme aikaan Ei lähde enää hiljaisuus kynästäni, nyt vain tosiasiat näkee sydämeni Meille on annettu kaikki syntimme anteeksi Rakastathan minua loppuun asti? Nyt, kun olemme löytyneet Yksinäisyyden Maasta Portinvartijalta, mustapukuiselta olemme karanneet En enää muista mitään, en mitään ennen sinua Joten rakastathan tosissasi minua.. On ikuisuus rakkauteen liian pieni, mitätön aika Lupasin sinulle kirjoittaa, joten aloitan taas, kirjoituksen uudestaan ~ Koittaa uusi päivä, kuuluu toinen yö Silti vain sydämeni, sinulle rakkahin tulta lyö Odotan sinua aina siellä missä ikinä olenkin Odotan joka hetki ja sen toisenkin ~ Täällä minä olen ollut varjoissa, sinua varten pysynyt olen piilossa Nyt astelen kanssasi valossa Ja katson tätä maailman aikaa, mikä on kirottu Ihmisiltä viimeiset ihmisyydenrippeet, on nyt riisuttu Silti kulkee onneni käsikädessä sinun kätesi kanssa Arlo, the original new songwriter:- "You can't always work with the people who you were suppose to work, but you can make it work somehow." |