Helppoo rakastaa on itseään,
niin ne sanoo, mut en opi vieläkään,
mutta luonain silti aina yksi on,
Anemia rakas parantumaton,
Mä sitä ruokkiakin koitin sanoilla,
mutta niistä saa ei vitamiineja,
niin voimistuu hän yhä vuosi vuodelta,
Anemian voima onhan heikkoutta
Rakas Anemia,
ethän lähde pois,
ei ilman sinua mun keho vaikerois,
mun rakkauteni sinuun kasvaa saattaa vaan,
vaikka mun nenänkin saat verta vuotamaan
Liian helppoa ois tippaletkuissa,
mun rakas Anemia saattais kadota,
ja liian vaikeaa ois pyörätuolissa,
siks makaan Anemian kassa vuoteessa,
peti yhteinen se on, mä yksin en,
tahtois jäädä, Anemia tietää sen,
on hyvä olla, niin hän muakin rakastaa,
kauniisti Anemian silmät karsastaa
Rakas Anemia,
ethän lähde pois,
ei ilman sinua, mun keho vaikerois,
mun rakkauteni sinuun kasvaa saattaa vaan,
vaikka mun nenänkin saat verta vuotamaan Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not!
Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä.... |
tatta: Helppoo rakastaa on itseään,
niin ne sanoo, mut en opi vieläkään,
mutta luonain silti aina yksi on,
Anemia rakas parantumaton,
------
Rakas Anemia,
ethän lähde pois,
ei ilman sinua, mun keho vaikerois,
mun rakkauteni sinuun kasvaa saattaa vaan,
vaikka mun nenänkin saat verta vuotamaan
Hauska rallatus. Valmista kamaa. Pientä muutosta kuitenkin ehdottaisin kertsin viimeiseen riviin:
"vaikka mun nenänkin saat verta vuotamaan."
Muotoon:
vaikka nenänikin saat verta vuotamaan.
Taipuisi rytmiin ja vähentyisi yksi "mun", joita pyrkii olemaan turhan monta. Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta et sinä sitä tiedä. |
kalskahtaa kovalta tavulta,
mun suussa pehmeämpi tuo ed.
mutta nää on näitä lukupään asioita.
Ehkä joskus omanikin teksti on täydellistä, siihen asti opettelen, ja sitten joskus kun se on, niin se on mun "final curtain". Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not!
Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä.... |
Otsikko on foneettisesti todella kaunis, siksi ehdottaisin, että se mainittaisiin sellaisena myös itse laulussa. Esim jonkinlaisena hokemana jossain vaiheessa.
Kivasti soivat yhteen. Ei edes kuulosta suomelta jos lausuu monta kertaa peräkkäin.
Anemia ainoani
Anemiaainoani
Anemiainoani
Anemiani ainoani Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! |
Sergei Fallinen: melkein kuin Juicea, sil erotuksel et se olis varmaan "Onania, ainoani"
heh : ----------------)
Ei ny onanoida enää, se "Erkin lyhyt juomalaulelma" on jo tuolla huonointa lyriikkaa ketjussa :D Tatta the orginal Grazy Mama! Sepä se, so not!
Jos elämää seuraa kuolema... on väistämätöntä, että me molemmat olemme yhtä aikaa perillä.... |
tatta
Old Joe
soihtu55
oo-p