Tämmöinen runonen syntyi tänään kuunnellen taustalla tätä upeaa musiikkia
http://www.youtube.com/watch?v=xxYbF-Yzdf0 Kruunun luut (10.6.2012)
häätäkää keijut, päivän sula ja niityt
miksi liiaksi mihinkään kiinnyt
kun hirvikin juo lammesta kielellisen
tovin pysyy lammessa nautiskellen
kelottunut minä, vai nuo puut
tyhjä minä, vai salmen suut
hirvi ottelee kruununsa luut
tuokaa keijut, päivän sula ja kedot
antakaa armoa ulvovat metsän pedot
mutta hirvi on jo taistellut kruununsa luut
keijut kutoneet seitit, kirjanneet puut
minä keräsin tuohta sukan varteen
piilotin kutimeen metsän aarteen
tyhjä olinko minä, vai salmen suut
lampi applikoi metsän puut
kun hirvikin joi lammesta kielellisen
tovin pysyi lammessa nautiskellen
kelottunut olinko minä, vai puut
tyhjä minä, jäätyneet salmen suut
hirvi oli pudottanut lumelle kruununsa luut
taas kuitenkin on keväinen kesä uus
hirvellä luinen kruunu,
ja lammen ulpukka suus
ja minä valoksi kelottunut
tai keijuksi tullut,
kai on metsä jo kruunun kalsketta kuullut
merja ritala
Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR-