Aamun runonen Eino Leinon päivän kunniaksi.
RUNO: Ilon laulu ihmisen polku olkoon (6.7.2013)
Kun minuun tuli laulu
nousivat perhoset aamun koittoon
kauaksi eteni pelko ja kauhu
ja sirkat virittivät soittimet soittoon
nauru minusta lähti
hiveli heinä reittäni pitkin
mä loistin kuin metsän tähti
pois itkuni aiemmin itkin, koska
ilon laulu ihmisen polku olkoon
juosta kuusien hyväilyssä
syli täyteen valoa tulkoon,
ei mieltä ihmisten kyräilyssä.
Kun minuun tuli laulu
valkeaan ihooni painui muisto
kauaksi eteni pelko ja kauhu
kun kallion reunalla seisoin, alhaalla suisto,
mut nousivat perhoset aamun koittoon
mustat ja valkoiset yhdessä käsin
linnut kutsuivat mua lauluin voittoon
miks kauneudesta käteni aiemmin pesin,
miks ihminen niin usein pyytää,
tänne mulle kaikki ja heti,
huomenna jo tuuli kylmänä hyytää
ja sulle pedataan routainen peti
vaan nauru minusta lähti
hiveli heinä reittäni pitkin
mä loistin kuin metsän tähti
pois itkuni aiemmin itkin, koska
ilon laulu ihmisen polku olkoon
juosta kuusien hyväilyssä
syli täyteen valoa tulkoon,
ei mieltä ihmisten kyräilyssä, koska
ilon laulu ihmisen polku olkoon
-merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |
soihtu55