Lyriikka ›

Maailma on litteä uskokaa vaan
vuoret ne taivaanrantaa kannattelee
väsymättä taakkaa raskasta harteillaan
eikä ne murru koskaan

Maailma on litteä ja ratsastaa
tuliset taivaankappaleet rinnallaan
joita ylipääsemättömän veden rannalta
peloissaan ihaillaan
 
Maailma on litteä uskokaa vaan
sadevesi reijistä pienistä alas laskeutuu
jotka taivaankanteen tarkasti pistetty on
valtavan veden alle

Maailma on litteä ja ratsastaa
tuliset taivaankappaleet rinnallaan
joita ylipääsemättömän veden rannalta
peloissaan ihaillaan
 
Maailma on litteä uskokaa vaan
se kelluu vedessä tavalla puun palasen
silti horjumatta ja paikallaan aina pysyen
vakaasti ankkurin varassa

 
Maailma on litteä ja ratsastaa
tuliset taivaankappaleet rinnallaan
joita ylipääsemättömän veden rannalta
peloissaan ihaillaan
 

 
Kaikki palaute on positiivista.. kiitos

Näissä sanoissasi on aineksia, mutta paljon jo käytettyä termistöä, mutta tuota kohtaa lähtisin edelleen ja uudelleen työstämään: Maailma on litteä ja ratsastaa. Laitoin yhden esimerkin, mikä ei nyt paras mahdollinen, mutta jotain tällä halusin sanoa tekstistäsi..
 
Maailma on litteä ja ratsastaa
pallo pyörii ja havaitaan
tuliset taivaankappaleet rinnallaan
maailma ratsastaa, katoaa selän taa
 
Maailma on litteä uskokaa vaan
vuoretko ne taivaanrantaa kannattaa
vai vesi johon taivas peilaa
mut vuoret ........