Lyriikkaiset: Merimies ei ota askeltakaan (30.3.2014)
Autojen virta on loppumaton kulkijan askel on lyhyt merimies ei ota askeltakaan vaan antaa laineiden viedä. Ohraa on laskettu aaltoihin ja hauis on pelkkää tulta kultaa on ikävä iltaisin ja tähdet muuttaa suuntaa. Haaveiden virta on loppumaton kulkijan rakkaus on lyhyt merimies ei ota askeltakaan vaan antaa laineiden viedä. Verkkoa on laskettu aaltoihin ja verkoista irti päästy ikävä on käynyt kaupungeissa eikä siltä aallotkaan säästy. Salkoa on kierretty vastavirtaan mereen on lyhyt matka seilori ei ota askeltakaan vaan antaa laineiden viedä. Haaveiden virta on loppumaton kulkijan rakkaus on lyhyt merimies ei ota askeltakaan vaan antaa laineiden viedä, merimies ei ota askeltakaan vaan antaa laineiden viedä vaan antaa aaltojen viedä, merimies ei ota askeltakaan.
-merja ritala- Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |
Tästä tykkään. Ainesta sopivasti. Ei liikaa, eikä liian vähän. Rytmitteleekin kivasti. Paria riviä jäin pohtimaan, olisiko aihetta muokata: Autojen virta on loppumaton Jotenkin ei autot istu kokonaisuuteen, paremmalta maistuisi vaikkapa - Aaltojen virta on loppumaton - Toinen rivi joka mielestäni tökkii on ja tähdet muuttaa suuntaa. Mikä sitten olisi parempi? Äkkiseltään tuli mieleen - eikä punkasta kuulu "kulta". - ? Kyllä minä tiedän etten tiedä, mutta ethän sinä sitä tiedä. |
Mun mielestä taas just toi auto sana aaltojen tilalla on hyvä. Juuri tuosta syystä että se ei "sovi", ja luo ehkä hyvin aluta asti ristiriitaa mereen. Tulee jotenkin heti ajatus, ilman sen kummempaa analysointia, että teksti olisi rekkakuskista. Nykypäivän merimies, ehkä siksi juuri auto sanan käyttö alussa? Jos siis kahden lukukerran pika-analyysi osuu oikeaan. :D |
Kiitoksia arvioista, täytynee miettiä vielä, mutta tuskin kovin isoja muutoksia teen. Ensimmäinen lause voi tuntua oudolta, mutta kyllä siihen ajatus sisältyy, mutta liekkö liian hankalasti? Tämä lyriikka liittyy kaukaisesti tai vaikutteita on runoluonnoksestani: Harmaa joki etsii virtaansa, kuten myös Osso bucoa, ja Dataa-70-luvulla sekä Vaikka sylkisit Giniä katukiville liittyvät runoluonnoksen teeman. Merimies ei ota askeltakaan tekstin rakenteen yritin pitää hallinnassa, että olisi vaikka helpommin sävellettävissä, kun minun lyriikkani ovat usein hankalia/raskaita ym. Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- |