Lyriikka ›

No niin, pitkästä aikaa täällä. Nyt kun on tästä pitkästä sairastelusta toipunut niin tänne pääsee taas laittamaan tuotoksiaan. Tekstiä saa taas kommentoida, kuten yleensäkin on ollut tapana. Tällä kertaa tekstissä ei ole mitään tosi tarinaa takana, vaan kaikki on mielikuvituksen tuotetta. Joten pitemmittä alkulöpinöittä here it goes..
 
-Sana-
 
Kyllähän se tästä
meni aivan äsken.
Ymmärtää en voi mä laisin.
Minä kiitin elämästä.
Ei auta vaikka käsken;
hän tuskin tulee takaisin.
 
Kuulkaa: se sana kulkee pimeyden kitaan.
Tulkaa jo minun mukaan sillä teitä halveksitaan.
 
Tuuli tuli tuolta
ja se meni tuonne.
Ehkä hän viimaa seuraa?
Kaukaiselta suolta
missä kasvaa luonne
metsästämällä peuraa.
 
Kuulkaa:..
 
Kuolemamme vain
ainoastaan saisi
aikaan ilon ilmeen.
Siitä tuuman sain,
et jokuhan taisi
saattaa meitä yhteen.
 
Kuulkaa:..
 
Joku jossain soitti,
kuulin jostain nuotin.
Nyt sointi on kadonnut.
Kuka kenet voitti?
Minä sinuun luotin,
mutta sinäkin jo onnut.
 
Kuulkaa nyt tätä saarnaa, se tunkee luihin ja ytimiin.
Tulkaa jo minun mukaan. Minä vien teidät paratiisiin.

Tässähän taisi olla jotain uskonnolliseen tematiikkaan liittyvää. Pariin kertaan luettuna ei vielä täysin avautunut, mistä oli kyse. Ja hyvä niin. Täytyy jatkaa funailua.